Elämä kolhi Jussi Wihosta ennen kuin hän nousi kansanedustajaksi – Neuvoo nyt kaikkia ”yhteen rintamaan” Putinia vastaan
Perussuomalaisten Jussi Wihonen on kohdannut konkurssin lisäksi alkoholismin ja inhimillisen katastrofin, jonka jälkeen hänellä ei ollut edes hammasharjaa. Se kokemus on saanut hänet ymmärtämään, miltä tuntuu ihmisistä, jotka ovat menettäneet kaiken Ukrainassa ja Syyriassa. Sähköasiassa oppositiopoliitikko asettuu hallituksen tueksi, ainakin osin.
Ekonomi, konkurssin tehnyt pitkän linjan kauppias, kotikaupunkinsa Joensuun julkisuuden henkilö, kuntapoliitikko, raitistunut alkoholisti.
Näiltä pohjilta Jussi Wihonen nousi eduskuntaan perussuomalaisten riveissä keväällä 2019. Ääniä kertyi Savo-Karjalan vaalipiirissä tuplamäärä verrattuna edellisiin vaaleihin. Läpimeno oli selvä.
Joensuulainen kohosi takavuosina tunnetuksi hahmoksi omalla kulmakunnallaan ja jossain määrin valtakunnallisestikin. Hänen halpakaupoissaan myytiin esimerkiksi olutta hinnalla, josta panimoalan Olvikin hermostui ja lopetti toimittamasta tuotetta kauppiaalle, mistä Ilta-Sanomat kertoi vuonna 1999 hänen valittaneen Kilpailuvirastoon.
Pari vuotta myöhemmin Talouselämä-lehti teki Kuopioon laajentaneesta kauppiaasta jutun, jossa hän kertoi kauppansa edullisuuden perustuvan ”kevyeen organisaatioon ja omaan maahantuontiin”, ja valttina oli paikallisuus. Tavoitteena oli valloittaa myös Etelä-Suomi.
Kauppayritys sai julkisuutta myös jouduttuaan markkinaoikeuteen siitä, että kaupan nimessä oli ALE! ennen Kyläkauppa Wihosta. Alesta luovuttiin, mutta Wihonen oli suivaantunut niin, että sisällytti sen omaan nimeensä. Virallisesti miehen nimi onkin nyt Ale Jussi Wihonen.
Parikymmentä vuotta kestänyt kauppiasvaihe päättyi konkurssiin vuonna 2015, Vaasassa opiskelleen ekonomin itsensä hakemaan.
”Koulutuksen ja kokemuksen perusteella minun olisi pitänyt pystyä tekemään ne toimenpiteet, että se olisi saatu kannattavalle uralle.”
Ensin kokoomuksen riveissä
Jussi Wihonen oli lähtenyt kauppiaana Joensuun kuntapolitiikkaan, ensin kokoomuksen riveissä. 2012, Timo Soinin eduskuntavaalijytkyä seuranneena vuonna hän vaihtoi leiriä perussuomalaisiin.
Samaan aikaan valtakunnan politiikassa kokoomuslaisen Jyrki Kataisen sateenkaarihallitus kärvisteli keskellä euroalueen kriisiä. Koska kokoomus oli Joensuussa siinä vaiheessa paljon perussuomalaisia suositumpi, tätä saattoi Wihosen mukaan pitää poliittisena itsemurhana.
”En lähtenyt siksi, että menestyisin paremmin vaan siksi, että siinä oli tämä Kreikan tukipaketti. En voinut hyväksyä sitä, että suomalaisten veronmaksajien rahaa kipataan”, kymmenen vuotta sitten perussuomalaistunut poliitikko muistelee.
Koko Wihosen elämän kannalta käänteentekevä asia, raitistuminen, oli koittanut vuonna 2009. Hän sanoo juoneensa ennen sitä 30 vuotta ja olleensa täysin juoppo. Ilman raitistumista hän olisi kertomansa mukaan kuollut; ilman apua sitä ei olisi myöskään tapahtunut.
”Kun kaveri tuli päihdehoidosta pois eikä juonut, minun oli mahdoton ymmärtää, miten se voi olla totta. Kun oma pohja tuli vastaan, soitin hänelle ja sanoin että auta, vie minut päihdehoitoon.”
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Wihosen ei onnistunut päästä läpi. Kuukausi vaalien jälkeen hänen perheensä 1950-luvulta peräisin ollut peruskorjattu omakotitalo paloi maan tasalle. Perhe pääsi ulos talosta ennen palon tuhoisinta vaihetta ja henkilövahingoilta vältyttiin.
”Käsitykseni mukaan palon syttymissyytä ei saatu koskaan selville.”
Inhimillinen omakohtainen katastrofi opetti, miltä tuntuu, kun ei ole edes hammasharjaa. Se kokemus on saanut hänet ymmärtämään, miltä tuntuu ihmisistä, jotka ovat menettäneet kaiken esimerkiksi Ukrainassa ja Syyriassa riehuvissa sodissa.
”Kun on kokenut sen, osaa laittaa skaalaan, mitkä ovat aidosti tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä asioita.”
Wihonen vastusti halla-aholaisena poliitikkona maahanmuuttoa vahvasti viime vaalien alla, mikä toi ääniä. Nykyisessä maailmantilanteessa maahantulo ei ole negatiivisesti tapetilla juuri muuten kuin venäläisten osalta. Käytännössä kaikki suomalaiset hyväksyvät kymmenet tuhannet sodalta Suomeen turvaan hakeutuvat ukrainalaiset pakolaiset.
Joensuulainen on Venäjän hyökkäyssodan keskellä ärhäköitynyt kirjallisten kysymysten tekijänä. Kesäkuussa hän kysyi hallitukselta ruuan hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta, elokuussa sähkön hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta, Venäjä-pakotteiden kiertämisen estämisestä ja uudemman kerran sähkön hinnasta sekä tulevasta talvesta.
Sanna Marinin (sd) hallitus puolestaan esitteli viime viikolla budjettiriihen jälkeen suunnitelmansa määräaikaisesta sähkövähennyksestä ja alv-alesta, joilla se helpottaa maksutaakkaa suuria laskuja saavien kohdalla sadoilla euroilla kuussa.
Maalämpöön uudehkon talonsa kanssa siirtynyt oppositiopoliitikko asettuu hallituksen tueksi siinä, että kotitalouksille tarjotaan apua tilanteessa, jossa sähkölaskut ovat jopa viisinkertaistuneet.
”Tämähän on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun kansalaisia autetaan. On autettu firmoja ja elinkeinoelämän pyörät pidetty pyörimässä. Olen jossain määrin jopa yllättynyt siitä, että niin rivakasti tähän lähdettiin, ymmärrettiin se laajuus.”
Wihonen uskoo, että hallitus tekee parhaansa, vaikka hän pitääkin ”perin kummallisena” sitä, että suunnitelman mukaan sähkölaskuista voi saada kotitalousvähennyksen kaltaisesti hyvitystä vasta ensi vuoden puolella.
”Sähkölaskuja siinä välissäkin”
Joensuulainen edustaa perussuomalaisia eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa varajäsenenä, mikä siellä tarkoittaa osallistumista kokouksiin varsinaisten jäsenten tapaan. Tällä viikolla hän on ollut kuuntelemassa sitä, kuinka valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on perustellut käteisongelmista kärsivän Fortumin tukemista lainamahdollisuudella.
Valtionyhtiön tukeminen ei saa Wihoselta yhtä suurta kannatusta tai ainakin häntä ihmetyttää se, miten pikaisesti miljardiluokan lainaratkaisut maan hallituksessa ovat syntyneet.
”Fortum sai 2,35 miljardia eli 2 350 miljoonaa kahdessa päivässä siitä, kun venäläiset laittoivat kaasuhanan kiinni, ja siinä menee neljä kuukautta ennen kuin saadaan selville, mitä kansalaiset saavat. Eiköhän heille tule niitä sähkölaskuja siinä välissäkin.”
Vladimir Putinin itsevaltaisesti hallitseman Venäjän suuntaan itärajan kupeessa asuva perussuomalainen katsoo paheksuen. Hän ei myöskään ymmärrä suomalaisia, jotka käyvät rajan toisella puolella täyttämässä autojensa tankit, kun Kreml sotii hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
”Jos haluamme Putinia vastaan taistella, kaikkien on oltava yhdessä rintamassa.”
Suomalaiset ovat Wihosen mielestä ylipäätään pehmeitä Venäjä-pakotteiden kanssa. Tästä kertoo esimerkiksi venäläisomisteisen nikkelinjalostajan Nornickelin tuotannon jatkuminen Harjavallassa ja nyttemmin konkurssiin haetun Helsingin telakan toiminta.
”Aina perustellaan sillä, että tulee työpaikkoja ja se hyödyttää yhteiskuntaa ja tulee verotuloja. Sitten Helsingin telakan omistaa kyproslainen yhtiö, jonka omistaja on venäläinen liikemies. Luulen, että tässä riittää useaksi vuodeksi perattavaa. Meillä on esimerkiksi arvosteltu venäläisiä kiinteistökauppoja, mutta aika vähälle huomiolle on jäänyt se, kuinka paljon he omistavat kaupunkiasuntoja.”
Euroopan tasolla pakoterintama rakoilee oikeistopopulistisen Viktor Orbanin johtaman Unkarin osalta. Se tuo venäläistä öljyä putkea pitkin EU:n poikkeusluvalla, ostaa yhä enemmän kaasua Venäjältä ja on rakentamassa Unkariin uusia ydinreaktoreita venäläisen Rosatomin kanssa.
”Orban on hyvin hankala tyyppi ja tekee todennäköisesti niin kuin itse haluaa”, Wihonen pohtii.
Unkari voi saada EU:n linjauksista poikkeavaa seuraa, kun Italia käy vaaliuurnille tänä syksynä, ja äärioikeisto on ennusteissa vahvoilla. Ruotsissa puolestaan on vaalit jo ensi viikonloppuna. Siellä perussuomalaisten paikallinen vastine ruotsidemokraatit voi pärjätä hyvin.
”En osaa sanoa, mitä sieltä tulee, mutta se saattaa määrittää asioita hyvin pitkälle. Italia on taloutena Euroopassa sen verran mahtava. Italiasta tuskin tulee mieluista vaalitulosta useimpien mielestä. Italialaisethan ovat juuri sellaisia – vähän niin kuin Orban – että jos he päättävät jakaa rahan kansalle, he tekevät sen, vaikka EU ei hyväksy sitä.”
Puuttuisi Yleisradion budjettiin
Yrittäjätaustainen Wihonen edustaa puolueettaan Yleisradion hallintoneuvostossa. Perussuomalaiset esitti täksi vuodeksi tekemässään vaihtoehtobudjetissa 139 miljoonan euron leikkausta Yleisradion budjettiin, mitä myös hän kannattaa. Wihosen mukaan perussuomalaisten näkemys perustuu siihen, että vähemmän on enemmän.
”Yle on paisunut kuin pullataikina. Se tuottaa ties minkälaisia sisältöjä hyvin laajalle porukalle. Kysymys kuuluu, onko asiakkaalla tarpeita. Se on itseohjautuva jättiläinen, ja he päättävät Ylessä, mikä on kansakunnan parhaaksi.”
Esimerkiksi Ylen palveluja esimerkiksi saameksi Wihonen arvostaa, mutta panostusta viihteeseen hän ei oikein hyväksy. Urheiluakin Yle näyttää hallintoneuvoston jäsenen mukaan valikoidusti sen pohjalta, paljonko mikäkin maksaa.
”Urheilun kaupalliset sopimukset ovat niin järjettömän kalliita, että Ylen tarjonta määräytyy rahojen perusteella. Yle ei näytä formulaa, koska se on heidän näkökulmastaan liian kallis”, hän mainitsee esimerkkinä.
Kansanedustaja Jussi Wihonen tekee mielellään työtään tapaamalla ihmisiä toreilla. Siinä samalla hoituu kampanjointi ensi kevään eduskuntavaaleja varten. Vaalien tulosta ja mieluisia hallituskumppaneita hän ei lähde spekuloimaan.
”Kansa päättää.”
200 kansanedustajaa: Jussi Wihonen
59-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Joensuusta Savo-Karjalan vaalipiiristä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, valtiovarainvaliokunnan varajäsen, liikennejaoston jäsen, tulevaisuusvaliokunnan ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsen.
Toiminut kaupunginvaltuutettuna Joensuussa vuodesta 2005. Kaupunginhallituksessa 2005–2008 ja 2013–2017 ja 2019–. Toiminut maakunta- ja koulutuskuntayhtymän valtuustoissa.
Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, ekonomi.
Taustaltaan yrittäjä, kauppiaana vuosina 1996–2015. Toiminut myös hallinnon, yritystalouden ja markkinoinnin opettajana kauppaopistossa. Ollut Joensuun Yrityskiinteistöt oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja kuusi täysi-ikäistä lasta.
Harrastaa golfia.
Sai eduskuntavaaleissa 2019 ääniä 5748.
(Juttu julkaistu Uudessa Suomessa 9.9.2022)