” Ekonomisti Sanna Kurronen tiivisti tunnot Twitterissä näin: ”On aivan käsittämätöntä rahan hassaamista tämän hallituksen touhu. Aivan uskomatonta, näköalatonta tuhlausta. Jos näitä tunareita joku vielä keväällä äänestää, uskoni järjen voittoon Suomen talouspolitiikassa on loppu. ”
(julkaistu Kauppalehdessä 5.9.2022)
KL: Sanna Marinin hallitus jättää karmean perinnön
Ekonomistit ovat olleet pöyristyneitä hallituksen viime viikkoisen budjettiriihen päätöksistä. Ekonomisti Sanna Kurronen tiivisti tunnot Twitterissä näin: ”On aivan käsittämätöntä rahan hassaamista tämän hallituksen touhu. Aivan uskomatonta, näköalatonta tuhlausta. Jos näitä tunareita joku vielä keväällä äänestää, uskoni järjen voittoon Suomen talouspolitiikassa on loppu. Ne ovat sinun rahojasi, jota he siellä surutta jakavat.”
Valtion ensi vuoden budjetin alijäämä kasvoi budjettiriihessä 8,1 miljardiin euroon, kun valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) esitys vielä elokuussa oli 6,3 miljardia. Sekin oli jo iso luku, vaikka sitä oli yritetty painaa pienemmäksi siirtämällä 1,9 miljardia ensi vuoden sote-menoja tämän vuoden puolelle. Näin saatiin näyttämään, että alijäämä pienenisi. Mutta tämä illuusio kesti vain hetken.
Kaiken kaikkiaan nykyhallitus on ottanut uutta velkaa tällä vaalikaudella 40 miljardia euroa. Ensi vuoden lopulla velkaa on arviolta 146 miljardia euroa, kun sitä esimerkiksi ennen finanssikriisin puhkeamista vuonna 2008 oli 54 miljardia. Tällaista velkaantumista ei ole Suomessa nähty sitten sotavuosien.
Viime vuosina velkaantumisesta ei tarvinnut hirveästi huolestua, kun korot ovat olleet negatiiviset ja valtion korkomenot pienentyneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna tilanne on muuttunut. Suomen valtion kymmenvuotisen lainan korko on noussut lyhyessä ajassa yli kahden prosentin. Peukalosäännön mukaan yhden prosenttiyksikön nousu koroissa tarkoittaa noin 500 miljoonan euron lisäystä korkomenoihin. Hallitus arvioikin budjettiesityksessään korkomenojen kasvavan ensi vuonna miljardilla eurolla - mikä nyt siis maksetaan ottamalla velkaa velan päälle.
"Täytyy vain toivoa, ettei seuraavan hallituksen tielle osu uusia kriisejä, sillä puskureita ei julkisessa taloudessa enää ole."
Hallitus perustelee velkaantumista useilla peräkkäisillä kriiseillä. Ensin talouteen iski koronakriisi. Sen jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mikä on tyrehdyttänyt kaupankäynnin Venäjän kanssa, kiihdyttänyt inflaatiota ja aiheuttanut energiakriisin. Pääministeri Sanna Marin (sd) puhuu jopa ”sotataloudesta”, mikä tuntuu kyllä vahvasti liioitellulta. Suomen talous ei ole lähelläkään sotataloutta, eikä edes 1990-luvun kaltaista lamaa, jolloin pankkeja ja yrityksiä kaatui tiuhaan tahtiin ja työttömyysjonot pitenivät silmissä.
Nyt talous kasvaa yhä, ja työllisyys on huippulukemissa. Työvoimapulasta on tullut yrityksille jopa kasvun este. Työllisyyden kasvattaminen auttaisi pitämään valtion menot ja tulot paremmin tasapainossa, mutta työvoimapulan helpottamiseksi hallitus ei tehnyt uusia päätöksiä.
Sanna Marinin hallitus jättää seuraajalleen karmean perinnön. Seuraaja joutuu tasapainottamaan julkista taloutta ja etsimään säästökohteita samaan aikaan, kun talouskasvu hidastuu ja väestön ikääntymisestä johtuvat menopaineet kasvavat. Täytyy vain toivoa, ettei seuraavan hallituksen tielle osu uusia kriisejä, sillä puskureita ei julkisessa taloudessa enää ole.