(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 20.10.2021 ja Karjalaisessa 21.10.2021)
Ratkaisu työvoimapulaan
Työvoiman ja osaajien puute vaivaa lähes joka alalla. Työvoimapula on totta ja läsnä. Iso kysymys on: Mitkä ovat kustannukset?
Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin työperäisen maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista.
Kysymykseen vastasi työministeri Haatainen. Vastauksessa todettiin, että ”Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla.”
Vastauksessa, kuten monissa muissa ulostuloissa, viitattiin osaajapulaan erityisesti korkeakoulutettujen asiantuntijoiden osalta.
Vaikutelmaksi kuitenkin jää, että ”osaajalla” tarkoitetaan lähinnä matalapalkka-alojen työntekijöitä ”muuten hankitulla ammattiosaamisella”.
Vastauksessa todetaan, että ”työperusteinen maahanmuutto lisää myös kustannuksia, sillä väestömäärän kasvaessa myös julkisten palveluiden kysyntä kasvaa.”
Miten tässä näin kävi? Pienenevät ikäluokat ovat olleet tiedossa, samoin nuorten mieltymykset hakeutua uusille aloille.
Olemmeko epäonnistuneet koulutuksessa? Kuten kaikki tietävät, Suomessa työtä tehdään (useimmiten) suomen kielellä, niin että asiakaskin ymmärtää. Onnistumista siinä kutsutaan hyväksi palveluksi. Ymmärrän myös ministeriön nihkeyden olla antamatta englanninkielisen koulutuksen järjestämislupaa. Peruste oli että: ”Ministeriö näkee että: Suomeen jo muuttaneet integroituvat parhaiten opettelemalla suomen kielen, se helpottaa myös työllistymistä.” Siksi, heidän halutaan opiskelevan suomeksi.
Yritysten menestyminen on yhteiskunnan kivijalka. Kun lähdemme yritysten tarpeesta, työpaikoista, olemme vahvemmalla pohjalla.
Tarpeet ja vaatimukset ovat tiedossa, pyritään saamaan työlle tekijä. Haetaan ratkaisuja: kuka tarvitsee, minne tarvitaan, millaisia ammattilaisia.
Henkilöstövuokrausfirmat tuovat jo esim. hoitajia, joista on pula. Tehtävämme on löytää ratkaisuja, aidot osaajat ovat tervetulleita, mutta ensisijaisesti päättäjien pitää huolehtia omista kansalaisistaan.
Jussi Wihonen
kansanedustaja (ps.), Joensuu