Valiokunnan mietintö VaVM 18/2022 vp HE 121/2022 vp
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_18+2022.aspx
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_121+2022.aspx
Vastalause 1 /ps
Perustelut
Kriisin tausta
Euroopan ja erityisesti Saksan surullinen ja sinisilmäinen luottamus Venäjän kaupan rauhaa edistävään vaikutukseen on kääntynyt päälaelleen. Euroopan energiainfrastruktuurin toimivuuden riippuvuus venäläisen maakaasun saatavuudesta ja Venäjän maakaasun myyntisulku ovat räjäyttäneet sähköenergian hinnan taivaisiin, ja laaja sähköpula mantereen laajuisesti uhkaa talven alla.
Tukijärjestelyn kohteena sähköyhtiöt
Esityksen kohteina ovat suomalaiset sähköntuottajat, jotka ovat lukinneet tulevaisuudessa tuottamansa sähkönsä etukäteen johdannaispörssissä. Nyt tämä tulevaisuuden sähköntuotannon hinta on moninkertainen. Sähköyhtiöiden on katettava tämä hintaero päivittäin siten, että markkinaosapuolilla ei olisi niin suuria velvoitteita, etteikö niistä selviämiseen voisi luottaa. Sähköyhtiöt eivät voi siis kattaa erotusta pelkästään myöhemmin myymällä tuottamansa sähkö markkinahintaan ja tilittämällä sitten rahat pörssiin. Syynä tähän on yleiset johdannaisten kaupankäyntisäännöt, mutta myös yllättäviä yritysluhistumisia ehkäisemään pyrkivä EU:n EMIR-direktiivi, joka edellyttää sähköntuottajilta käteisvakuudet.
Tästä on seurannut kiusallinen ilmiö: sähköntuottajien niin meillä kuin muuallakin Euroopassa on tilitettävä johdannaispörssiin miljardeja, sähköntuotannosta, josta ne saavat myyntitulonsa 2023 ja 2024 aikana. Tämä tarkoittaa, että yrityksillä on lyhytaikaisen, noin 1—2 vuoden tarve tämän vakuusvaatimuksen kattamiseksi. Kyse on yrityksille valtavista summista: esimerkiksi Fortum on myynyt vuoden 2023 tuotantonsa johdannaispörssissä 60-prosenttisesti hintaan €37/MWh, kun hinta on nyt €180/MWh. Vuonna 2021 Fortumin sähköntuotantosegmentin liikevaihto oli 2,9 miljardia euroa. Kun sähkön hinta on viisinkertaistunut, avoin tappio on siis huomattavasti vuotuista liikevaihtoa suurempi.
Julkisen sektorin rahoitusta toivotaan
Avoimien tappioiden koko huomioiden sähköyhtiöiden kyky vastata velvoitteistaan ja sijoittajien luottamus tähän kykyyn ovat alkaneet rakoilla. Samanaikaisesti EU-tasolla keskustelussa ovat muun muassa windfall-veron ja hintakaton tapaisten mekanismien käyttöönotto. Yksityisen rahoituksen saaminen on näistä syistä vaikeutunut, ja nyt yhtiöiden aloitteesta esitetään valtiolle 10 miljardin euron kokoista valtuutta myöntää lainoja sähköntuottajayrityksille.
Nyt tehdyssä esityksessä on paljon hyvää. Esitys vastaa todelliseen ongelmaan. Rahoituksen epääminen vaarantaisi suomalaisille kriittisten toimintojen eli lämmön ja sähkön tuotannon pysymisen suomalaisessa omistuksessa.
Valtion 10 miljardin lainavaltuus pitää sisällään kannatettavia ehtoja, kuten vain luototuksen rajaamisen merkittäviin sähköntuottajiin, kohtuulliseksi katsottavan korkomarginaalin, lainavarojen käyttötarkoituksen rajaamisen ja monta muutakin yksityiskohtaa.
Esityksen heikkous on ehtojen epätäsmällisyydessä
Esityksen heikkous on lainaehtojen ehdollisuudessa. Vaikka lainaehdoissa kerrotaan pääsääntöisesti edellytettävän vakuutta, lainoja on kuitenkin mahdollista myöntää myös ilman kunnollisia takuita, tosin korkeammalla korkomarginaalilla. Vaikka tällöin lisäehtona on panttauskielto, tämä ei yksin takaa velallisen maksukykyä kaikissa tilanteissa. Esityksen ehdoissa ei tarkemmin määritellä, miten lainapäätösten yhteydessä vakuuden vaatimisesta päätettäisiin. Vakuudettomaan lainaan liittyy velkojan näkökulmasta aina riski, että lainaa ei pystytä maksamaan kokonaan tai osittain takaisin. Ilman tietoa lainojen vakuusvaatimusten ehdoista on mahdotonta arvioida esityksen toteuttamiseen sisältyviä riskejä.
Sähköyhtiöt on turvattava, mutta valtio ei saa olla yritysten sosiaalitoimisto
Perussuomalaisten mielestä suomalaisten sähköntuottajien pelastaminen on itsestäänselvyys. Samaan aikaan valtio ei kuitenkaan voi olla yritystoiminnan viimekätinen takuumies, ja valtion väliintulon on oltava aina valtion kokonaisetua ja veronmaksajien etua turvaava. Yksityisen sektorin taloudelliset riskit eivät kuulu julkisen sektorin katettavaksi kuin poikkeustapauksissa.
Samaan aikaan kyseiset yritykset ja niiden ongelmat ovat suurelta osin myös suomalaisten yhteistä omaisuutta. Esimerkiksi valtio on merkittävä Fortumin omistaja. Suomalaisilla eläkeyhtiöillä ja kunnilla on merkittävä omistuksia sähköntuotantoyhtiöissä.
Kun valtio tulee väliin, yksityisten sijoittajien on kärsittävä sijoittajavastuunsa. Tämä tarkoittaa, että henkihieveriin päätyvien yritysten rahoitusta vastaan rahoittajan on saatava hyvitys. On nykyisten tietojen valossa epäselvää, onko nyt valtiolle lainamarginaalin muodossa tarjottava hyvitys riittävä suhteessa niihin riskeihin, joita lainojen myöntämisestä saattaisi seurata.
Syy nykyisiin ongelmiin ei ole yhtiöiden, vaan politiikan
Esityksen kohteena olevat sähköyhtiöt eivät ole ahneuksissaan pelanneet sähkökasinolla, vaan harjoittaneet normaalia, yleisesti hyväksyttyä liiketoimintansa riskejä pienentävää toimintaa. Siten sähköyhtiöitä ei voi pitää ongelmiin moraalisesti syyllisinä, vaan syylliset löytyvät sekä Venäjästä että siihen aiemmin sinisilmäisesti luottaneista tahoista.
Kyseisten yritysten rahantarve on ollut hallituksen tiedossa ainakin jo heinäkuussa 2022. Viimeistään Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen helmikuussa 2022, ja Venäjään kohdistuneiden talouspakotteiden myötä, oli syytä olettaa, että Venäjä käyttää energiamyyntiään taloudellispoliittisena vaikutuskanavana. Siksi näihin riskeihin olisi ollut ei pelkästään mahdollista, vaan perusteltua syytä, keskittyä jo aiemmin.
Perussuomalaisten näkökulmasta vaihtovelkakirjalaina, tai pääomitusanti, joka olisi pienentänyt yksityisten osakkeenomistajien suhteellista omistusta valtioon verrattuna, olisi voinut olla paremmin julkisen sektorin edut turvaava vaihtoehto, mutta sellaisen valmistelu olisi edellyttänyt järjestelyjen aloittamista ajoissa. Tämän hallitus jätti tekemättä.
Vaikka sähkökriisin oireidenkin hoitaminen on toki tärkeää, perussuomalaisten mielestä tärkeintä olisi pyrkiä ratkaisemaan itse sähkökriisiä, sillä se voi jatkua pitkään, ja jatkuessaan aiheuttaa toistuvia akuutteja ongelmia.
Kannatamme tiettyjä EU-tasolla tehtäviä toimenpiteitä kuten EMIR-direktiivin vakuusperusteiden muuttamista, EU-tasoista kaasun hintakattoa, joka olisi riippuvainen toisiksi kalleimmasta polttoaineesta siten että ajojärjestys polttokattiloihin ei muutu. Katsomme puolestaan, että verotusoikeus kuuluu kansalliseen päätösvaltaan. Näin ollen windfall-verojen kerääminen tuuli-, ydin- ja vesivoimasta EU-tasoisesti ei ole kannatettava.
Tämän johdosta perussuomalaiset ehdottavat vastalauseessaan tiettyjä muutoksia sopimusehtoihin sekä toimenpidelistaa, jolla pystyttäisiin lisäämään sähköntuotantoa ja madaltamaan sen hintaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että Lainaohjelman ehtoihin sisällytetään vakuuspakko. Jos vakuutta ei ole mahdollista järjestää, laina voidaan myöntää vain merkittävää osakeomistusta vastaan esimerkiksi sopivalla vaihtovelkakirjalainalla.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpidekokonaisuuden sähkön markkinahinnan alentamiseksi, joka sisältää muun muassa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen siirtämisen vuodesta 2035 EU:n tavoitevuoteen 2050 ja ydinvoimastrategian sisältäen muun muassa pienydinvoiman edistämisen.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus noudattaa eduskunnan hyväksymiä EU:n elpymisvälineen käsittelyn (VaVM 4/2021 vp — HE 260/2021 vp) yhteydessä jätettyjä lausumia, joiden mukaan Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan ja että elpymisväline pysyy aidosti kertaluonteisena. Hallituksen on lisäksi EU-tasolla edistettävä päästökaupan tauottamista, päästöoikeuksien määrän lisäämistä, Fit-for-55-ilmastoesityksien hylkäämistä, EMIR-direktiivin tarkastamista, mahdollisen windfall-veron kertymän päätäntävallan säilyttämistä kansallisella tasolla sekä mahdollisen kaasun hintakaton asettamista sellaiselle tasolle, joka alentaa sähkön kuluttajahintaa, mutta ei muuta polttoaineiden ajojärjestystä.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että ehdotus valtion kolmanneksi lisätalousarvioksi vuodelle 2022 hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisesna ja
että edellä ehdotetut 3 lausumaa hyväksytään.
Helsingissä 13.9.2022
Ville Vähämäki
ps
Sami Savio
ps
Lulu Ranne
ps
Jari Koskela
ps
Toimi Kankaanniemi
ps
Jussi Wihonen
ps