HE 100/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_100+2021.aspx
Valiokunnan lausunto VaVL 9/2021 vp HE 100/2021 vp
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/VaVL_9+2021.aspx
Eriävä mielipide 1 /ps
Perustelut
Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet pankkien yhteisvastuuta mahdollisen pankkikriisin kustannuksista. Siten vastustamme myös yhteisen varautumisjärjestelyn käyttöönoton aikaistamista. Ehdotettujen muutosten myötä pankkisektorin yhteisvastuu aikaistuisi aiemmin sovitusta eli vuoden 2024 alusta. Aikaistaminen lisäisi kansallisen pankkisektorimme riskejä. Riskit liittyvät erityisesti kotimaisen ja muiden jäsenvaltioiden pankkisektorien taloudellisten asemien välisiin eroihin.
Valiokunnan lausunto viittaa asiantuntijalausuntoihin, joiden mukaan varautumisjärjestely parantaa rahoitusvakautta. Lausunto toteaa, että varautumisjärjestelyn aikaistamisen myötä käytössä oleva kriisinhoitokapasiteetti kasvaa. Pankkien yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestelmä toteutetaan EVM:n yhteyteen. Suomen enimmäistappio Euroopan Vakausmekanismin kautta on rajattu 11,14 miljardiin euroon.
Vakaus syntyy tulonsiirtojen lupaamisen, eikä vakuuttamisen takia
Mitään merkkejä ei ole siitä, että rahoitusvakaus paranisi vakuutusefektin, eli epäsymmetristen shokkien hajautushyödyn kautta. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että rahoitusvakauden paraneminen olisi seurausta paremmassa kunnossa olevien pankkien ja niiden kotivaltioiden kontolle lankeavasta tukivelvoitteesta. Tukivelvoite suuntautuisi heikommassa kunnossa oleviin pankkeihin sekä niiden kotivaltioihin.
Kyseessä on siis tulonsiirto, eli tietyissä maissa vallitsevan heikon tilanteen sosialisointi muiden maiden riesaksi. Koko järjestelmän väitetty hyöty lepää tulonsiirtomekanismin varassa, jossa Suomi on korkealla todennäköisyydellä nettomaksaja.
Ei itse asiassa ole edes relevanttia, että Suomen enimmäistappio on rajattu. Keskeistä on se, kasvaako todennäköisyys joutua maksamaan muille maille pankkitukiaisia. Esitys aikaistaa ja suurentaa Suomen riskejä, ja vastuille sovittu yläraja, jota ehkä noudatetaan, ei tätä muuksi muuta.
Toista kunnes menee läpi, naamioi suuri liike pieniksi askeliksi
Perussuomalaiset erikseen muistuttavat, että EU:n tapaa esittää samaa asiaa toistuvasti vuoden välein vain pienillä muutoksilla, niin kauan, että esitys menee läpi, ei voi pitää edustuksellista demokratiaa kunnioittavana. Täsmälleen sama esitys on pyörinyt valiokunnissa ainakin vuosina 2019, 2020 ja nyt 2021. Julkinen periaatteellinen keskustelu euroalueen syvenevästä integraatiosta on Suomessa edelleen käymättä. Valiokuntatyössä tämän kysymyksen pohtimiseen pitäisi käyttää paljon enemmän aikaa, eikä aina vain hyväksyä yksittäisiä askeleita kohti taloudellista liittovaltiota. Vaatimattomankin kokoisilla askeleilla pääsee nimittäin ajan kanssa perille.
Edellä mainituin perustein perussuomalaiset vastustavat esitettyä aikaistamista, koska aikaistaminen itsessään lisäisi suomalaisten maksuvelvoitteita, ja osana muita askelia sitoo maamme liittovaltiorakenteisiin tavalla, jota tulee olemaan hyvin vaikea purkaa, ja jonka myöhempään toimintaan meillä ei ole aitoa sananvaltaa.
Edellä olevan perusteella esitämme, että talousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.
Helsingissä 8.10.2021
Ville Vähämäki ps
Sami Savio ps
Jari Koskela ps
Vilhelm Junnila ps