-  Maahanmuuttokysymyksissä olen halla-aholainen. Meillä on eri alojen asiantuntijoita, maahanmuutossa Jussi on paras. Olen Timo Soinin, Matti Putkosen, Riikka Slunga-Poutsalon ja Juho Eerolan kaveri. En yhden liikkeen, vaan aika paljon laajemman, Perussuomalaisten.

Verkkosivuillaan Wihonen on linjannut seuraavaa: "Maahanmuuton kustannukset on avattava kansalle. Meillä ei ole varaa ottaa lisää maahanmuuttajia. Maksajat eivät lisäänny. Oman maan kansalaiset ennen Kreikan pelastamista. Piikki kiinni tukipaketeille. Heti.”

Eikö Suomen pidä ottaa lainkaan lisää maahanmuuttajia?

-  Enhän minä ole sanonut, ettei maahanmuuttajia pidä ottaa, vaan että kun kyseessä on kansallinen päätös, meidän tulee harkita uudelleen maahanmuuttopolitiikkaa.

-  Humanitäärinen ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä pidä käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Eri lähtömaista olevien muuttajien yhteiskunnalliset vaikutukset eroavat voimakkaasti, Wihonen jatkaa.

Wihosen mukaan pakolais- ja turvapaikkapolitiikka on pidettävä erillään työperäisen maahanmuuton hallinnoinnista.

-  Työelämä on globaali. Me tarvitsemme useilla aloilla parhaat ohjelmoijat ja tiedemiehet yliopistoihin ja yrityksiin. Tarvitsemme heitä, mutta se on tehty tavattoman vaikeaksi. Maahanmuuttopolitiikan pitää perustua kansallisen edun puolustamiseen. Suomalaisten puolustamiseen, ei maailman syleilyyn.

Olemme Euroopan unionissa, joten rajat ovat ja pysyvät auki, Wihonen perustelee. EU:ssa on vireillä niin sanottu taakanjakomekanismi, hän sanoo.

-  Niin, uhka on todellinen ja meidän käsissämme lähitulevaisuudessa. Afrikasta tulee laivalasteittain koko ajan kiihtyvällä vauhdilla maahanmuuttajia vapaan liikkuvuuden Eurooppaan. Vielä tällä hetkellä he menevät pääosin Saksaan ja Ruotsiin, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Kun asiasta päätetään, meille tulee velvoite lisätä vastaanottoa nykyisestä moninkertaiseksi! Se on huolestuttavaa.

Wihosen mukaan hyvin harvassa Euroopan maassa on kiintiöpakolaisjärjestelmä.

-  Kun me otamme Joensuuhun 30 syyrialaista, pakolaisleiriin jää yhdeksän miljoonaa ihmistä! Se on omantunnon nostamista muka auttaakseen. Miten autamme niitä loppuja? Eikö pitäisi olla tasavertainen kohtelu? Meidän näkemyksemme on, että kun valtiontalous on miljardeja alijäämäinen, myös pakolaiskiintiötä on leikattava, kuten kaikkea muutakin leikataan.

Ohjelmassanne ilmoitetaan, että maahanmuuttoon ja kehitysapuun menevät eurot ovat ”maailmanparannusmenoja”. Onko kehitysapu katkaistava mielestänne kokonaan?

-  Useat tutkimukset osoittavat, että kehitysapu ei ole onnistunut siinä, mihin se on tarkoitettu: parantamaan kohdemaan oloja ja demokratiaa, pikemminkin päinvastoin. Olemme esittäneet, että kehitysapu voidaan puolittaa, ja siirtyä "vapaaehtoiseen rahoitusmalliin" niin että kansalainen voi itse päättää, kuinka paljon antaa kehitysapua.

-  Useat äänestäjät ovat todenneet, ”että kun meillä olisi niin paljon kehitettävää ihan omassakin maakunnassa ja myös Suomessa”. Kehitysapu ei ole mikään pieni erä, 1,1 miljardia, Wihonen sanoo.

Maahanmuutto ei ole Wihosen päävaaliteema, ehdokas korostaa. Ihmisiä tosin ärsyttää kovasti, kun oman maan asiat ovat rempallaan, hän ilmoittaa.

Wihonen kertoo vaalikiertueen painottuneen Savoon, koska ”60 prosenttia äänioikeutetuista asuu siellä”.