Suomessa ei ole kanttia myöntää, että olemme epäonnistuneet. Hyviä esimerkkejä kyllä hehkutetaan, mutta huonoista vaietaan. Kuten Oulussa, niistä ei sallita julkista keskustelua. Ongelma halutaan peittää. Kansa vaiennetaan.
Kansainvälinen suojeluasema voidaan jo nykyisen lain mukaan lakkauttaa, jos olosuhteet ovat lähtömaassa muuttuneet sellaisiksi, että suojeluun ei ole tarvetta. Tilanne niissä maissa, joista meille eniten hakijoita tulee on muuttunut merkittävästi. IL uutisoi: "Suomi on nyt kädetön!"
Lakia ei siis tarvitse muuttaa, vaan käytäntöjä pikimiten. Fokus pitää asettaa kotiuttamiseen. Kansainvälisten sopimusten minimit käyttöön oleskeluluvissa. Suojelun tarve tulee tarkistaa säännöllisesti. Suomi ei voi olla globaali sosiaalitoimisto. Turvallisesta maasta tulevat turvapaikanhakijat pitäisi pystyä käännyttämään jo rajoilta.