Kirjallinen kysymys yli 65-vuotiaiden yrittäjien asemasta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_947+2020.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Koronaepidemian vaikutukset näkyvät yrityskentällä ja monet yrittäjät ovat joutuneet tuskailemaan pandemian keskelle. Valtio on avustanut erilaisilla tuilla ja lainoilla yrityksiä. Osa yrityksistä on selvinnyt kriisin keskellä, mutta toisissa yrityksissä on jouduttu jopa laittamaan lappu luukulle.
Koronan aikaan yrittäjille on tarjottu väliaikaista työttömyysturvaa, jos toinen seuraavista ehdoista täyttyy: 1) päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt, 2) yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 e/kk. Yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa saadakseen tukea. Tuki on erittäin tervetullutta, mutta jos yrittäjä on yli 65-vuotias, hän ei ole tukeen oikeutettu. Varsinkin pienissä yrityksissä omistajat jatkavat työntekoaan niin pitkään kuin pystyvät, ja yrittäminen ei lopu automaattisesti, kun täyttää 65-vuotta. Toisaalta yrittäjällä ei ole mahdollisuuksia eläkeputkiinkaan. Vaihtoehdot jäävät varsin vähäiseksi.
Saamassani kansalaispostissa eräs yli 65-vuotias yksinyrittäjä tuskaili tilannetta, jossa hän oli hakenut koronan aiheuttamien työnmenetysten takia työmarkkinatukea ja saanut työ- ja elinkeinotoimistolta lausunnon, ettei mitään työvoimapoliittista estettä ole tuen maksamiselle. Yrittäjä oli toimittanut lausunnon ja hakemuksen Kelaan ohjeiden mukaisesti, saadakseen Kelasta hylkäävän päätöksen, koska on täyttänyt 65 vuotta. Päätöksessään Kela katsoo, että yrittäjä on työtön työnhakija, jolle ei voi maksaa työmarkkinatukea. Yrittäjä on yrittänyt saada Kelasta perustoimeentulotukea mutta Kela vaatii, että hänen ja vaimon omaisuus pitää ensin myydä omaisuutensa.
Kun yrittäjän työttömyysturva on lähtökohtaisestikin palkansaajaa heikompi, niin voisi toivoa, että nyt koronan aikaan yrittäjiä autettaisiin entistä paremmin, ikään katsomatta. Kun yrittäjillä ei ole mahdollisuuksia eläkeputkiin, eikä eläkkeelle siirrytä muutoinkaan noin vain, ei yrittäjien elämää tulisi tehdä yhtään vaikeammaksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 16.12.2020
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen yli 65-vuotiaiden yrittäjien asemasta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_947+2020.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 947/2020 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Yrittäjien toimeentulon turvaamiseksi covid-19-pandemiasta johtuvien poikkeusolojen aikana säädettiin määräaikaisesti voimassa olevia muutoksia yrittäjien oikeuteen saada työmarkkina-tukea. Määräaikainen lainsäädäntö on voimassa maaliskuun 2021 loppuun asti.
Määräaikaisesti voimassa olevan lainsäädännön perusteella työmarkkinatukea voidaan maksaa päätoimisesti yrittäjänä työllistyneelle henkilölle, jonka päätoimisen työskentelyn yrityksessä katsotaan päättyneen ja päättymisen syynä on hyvin laajalle levinnyt vakava tartuntatauti. Lisäksi henkilön päätoimisen työskentelyn voidaan tietyin edellytyksin katsoa päättyneen, jos yritystoiminnasta saatava tulo on vähentynyt, ja tulon vähentyminen johtuu hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista. Henkilön päätoiminen työskentely voidaan näissä tilanteissa katsoa päättyneeksi, vaikka yritystoimintaa ei lopetettaisi. Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kansaneläkelaitokselle.
Työttömyysturvaan eivät kuitenkaan ole oikeutettuja henkilöt, joilla on oikeus saada vanhuuseläkettä. Yrittäjien työmarkkinatukeen sovelletaan kyseistä työttömyysetuuden saamisen yleistä rajoitusta. Siten ennen vuotta 1965 syntyneelle työnhakijalle työttömyysetuus myönnetään enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona työnhakija täyttää 65 vuotta. Vanhuuseläkkeeseen oikeutettujen henkilöiden toimeentulo turvataan eläkejärjestelmän kautta. Eläkkeensaajalla voi olla myös oikeus toimeentuloaan täydentääkseen saada eläkkeen ohella eläkkeensaajan asumistukea tai toimeentulotukea.
Perustoimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Perustoimeentulotuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla tuen tarpeessa olevan asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät käytettävissä olevat tulot ja varat. Koska perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus, siihen vaikuttavat tulojen lisäksi tuen hakijan ja hänen toimeentulotukilain mukaisen perheensä käytettävissä olevat varat. Yrittäjänä työskentelevän henkilön ei kuitenkaan perustoimeentulotukea saadakseen edellytetä myyvän yritystään.
Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa on toiminut useita yrittäjien sosiaaliturvaa arvioineita ja kehittäneitä työryhmiä. Työryhmien työn perusteella on voitu todeta, että yrittäjien sosiaaliturvaa on Suomessa kehitetty kattavammaksi kuin useimmissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Yrittäjien sosiaaliturvaa on kuitenkin syytä edelleen kehittää. Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti hallituskauden aikana tullaan selvittämään vaihtoehtoja yrittäjien sosiaalija eläketurvan parantamiseen.
Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseksi on asetettu myös parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea, jonka työaika on kaksi hallituskautta. Komitea uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena. Se käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea ja niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta sekä palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaaliturvassa, eritoten työttömyysetuuksien osalta. Työssä otetaan huomioon elämäntilanteiden moninaisuus, yrittäjyys mukaan lukien, ja niiden muutokset sekä siirtymät etuudelta toiselle.
Helsingissä 30.12.2020 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen