Kirjallinen kysymys varautumisesta konkurssihakemusten kasvavaan määrään koronapandemian jälkeen
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_810+2020.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Koronan taloudelliset vaikutukset yrityksille ovat olleet mittavia. Helpottaakseen yrittäjien toimintaa hallitus päätti muuttaa konkurssilakia väliaikaisesti niin, että velkojan hakemuksesta konkurssiin asettamista rajoitettiin. Lain myötä velkoja ei ole voinut käyttää maaliskuun jälkeen syntyneitä rästejä konkurssihakemuksen perusteena.
Verrattuna edeltävään vuoteen konkurssien määrä onkin laskenut tilastokeskuksen mukaan lähes 12 prosenttia tammi-syyskuun aikana. Lakimuutosta on tarkoitus jatkaa vuodenvaihteen yli, muttei enää pidemmälle kevääseen. Tarkoituksena on varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko on koronaepidemian aiheuttamaa.
Tarkoitusperä on hyvä ja yritysten tukeminen vaikeana aikana on elintärkeää. Huolta on kuitenkin esitetty siitä, että pinnan alla kytisi suurempi ongelma. Esimerkiksi konkurssiasiamies Helena Kontkanen toteaa Ylen haastattelussa konkurssihakemusten vähäisen määrän ja jäämisen selvästi alle normaalin tason kielivän siitä, että markkinoilla on nyt myös paljon kannattamattomia ja maksukyvyttömiä yrityksiä, jotka normaalisti olisi asetettu konkurssiin. Pelkona on, että lakimuutoksen voimassaoloajan päättyminen näkyisi konkurssihakemusten räjähtävänä kasvuna, joka ruuhkauttaa käräjäoikeudet, konkurssiasiamiehen toimiston, konkurssipesiä hoitavat asianajotoimistot ja palkkaturvaviranomaiset. Toisaalta yrityksille, jotka olisivat menneet normaalitilanteessa konkurssiin, tarjoutuu tilaisuus kaikessa rauhassa siivota omaisuutta velkojien ulottumattomiin tai maksaa laskujaan vain osalle velkojista. Verot ja lakisääteiset maksut jätetään maksamatta.
Yrittäjien tukeminen koronaepidemian yli on elintärkeää maamme taloudelle. Yrityksiä pelastavat vain tilaukset ja maksavat asiakkaat. Yrittäjät tarvitsevat tukea ja matalan kynnyksen palveluita selvitäkseen ahdingostaan. On tärkeää, ettei samalla luoda rakenteita, jotka heikentävät yrittäjien asemaa tai mahdollistavat epäterveen kilpailun.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo huolehtia, ettei konkurssien määrässä tapahdu räjähdysmäistä kasvua lakimuutoksen päättymisen jälkeen ja
miten konkurssiin hakeutuvia yrittäjiä aiotaan tukea, jotta he pääsevät nopeasti jaloilleen, eivätkä jää velkavankeuteen?
Helsingissä 28.10.2020
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen varautumisesta konkurssihakemusten kasvavaan määrään koronapandemian jälkeen
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_810+2020.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 810/2020 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitus on usealla toimenpiteellä pyrkinyt auttamaan yrityksiä selviämään koronaviruspandemian asettamista haasteista. Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämiseen perustuva maksukyvyttömyysolettama on poistettu väliaikaisesti käytöstä ajaksi 1.5.2020– 31.1.2021 konkurssilain (120/2004) väliaikaisilla muutoksilla. Esityksen tavoitteena on ollut estää koronavirustilanteen tai sen aiheuttamien rajoitustoimien vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten asettaminen konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämisen perusteella ja siten varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden maksukyvyttömyys voi myöhemmin korjaantua.
Lain vaikutukset ovat olleet merkittävät, sillä konkurssien määrä on lain voimaantulon jälkeen laskenut voimakkaasti. Käytännössä velkojat eivät ole hakeneet yrityksiä konkurssiin tilanteessa, jossa lakia sovelletaan. Ilman uusia toimenpiteitä on kuitenkin odotettavissa, että konkurssien määrä kasvaa, kun väliaikaisen lain voimassaoloaika päättyy.
On tärkeää, että hallitus helpottaa siirtymää takaisin normaalisäännösten soveltamiseen. Siksi oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jossa ehdotettaisiin, että konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi olettaman velallisen maksukyvyttömyydestä, jos velallinen ei ole kuukauden kuluessa konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Velallisen aikaa maksaa velkojan saatava pidennettäisiin siten viikosta kuukauteen. Tämä on merkittävä muutos.
Tarkoituksena on lieventää siirtymää normaalisäännösten soveltamiseen ja varmistaa, että kun konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen luo tauon jälkeen maksukyvyttömyysolettaman, velallisille jää riittävästi aikaa maksujärjestelyihin. Tarkoituksena on myös parantaa yritysten edellytyksiä selvitä koronaviruspandemiasta.
Väliaikaissääntelyllä voidaan valitettavasti vain viivästyttää konkursseja, ei kokonaan ehkäistä niitä. Jos maksukyvyttömyys on pysyväisluonteista, on todennäköistä, että tammikuun jälkeen ehkä suurehkokin määrä yrityksiä haetaan konkurssiin. On kuitenkin hyvin tärkeää, että elinvoimaisten yritysten jatko turvataan ja että työpaikat säilyvät. Tavoitteena on siten varmistaa, että muiden kuin pysyvästi maksukyvyttömien yritysten selviytymistä koronaviruspandemiasta edistetään.
Tässä yhteydessä on myös tärkeä huomioida, että yrittäjille, joiden yritys haetaan konkurssiin, saattaa jäädä henkilökohtaisia velkavastuita konkurssin jälkeen. Hallitus haluaa helpottaa heidän asemaansa ja siksi oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) muuttamista. Tarkoituksena on muun muassa helpottaa ja nopeuttaa konkurssin tehneiden yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn ja siten auttaa yrittäjiä uuteen alkuun.
Elinkeinoministeri Lintilä on jo aiemmin marraskuussa 2020 vastannut kansanedustaja Wihosen /ps kirjalliseen kysymykseen (KK 763/2020 vp) elinkeinoelämän toimintaedellytysten mahdollistamisesta koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Hallitus on vuonna 2020 päättänyt poikkeuksellisessa tilanteessa mittavista toimenpiteistä yritysten, yrittäjien ja muiden talouden toimijoiden tukemiseksi. Yrityksiä ovat rahoittaneet Finnvera, Business Finland, ELY-keskukset ja Teollisuussijoitus. Esimerkiksi kustannustuen seuraavan vaiheen valmistelussa on tunnistettu ja pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti yrityskentän erilaiset haasteet ja tarpeet. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on välttää mahdollisimman moni konkurssi ja säilyttää mahdollisimman moni työpaikka Suomessa.
Helsingissä 17.11.2020 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson