KIRJALLINEN KYSYMYS VALKOPOSKIHANHIEN JA MERIMETSOJEN AIHEUTTAMISTA HAITOISTA


Kirjallinen kysymys valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamista haitoista

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_268+2021.aspx

 

Eduskunnan puhemiehelle

Pitkä talvi on kääntynyt taas kohti valoisampaa kevättä. Lämmenneet kelit ja kukkiva luonto ovat tuoneet kuitenkin taas tutun riesan monille, kun hanhilaumat ovat valtaamassa aukeita ja peltoja. Kaupungeissa valkoposkihanhet valtaavat uimarannat ja puistot ja jättävät jälkeensä ulostemeren. Lenkkipoluilla saa väistellä sihiseviä hanhia ja uimavesi pilaantuu ulosteiden myötä käyttökelvottomaksi. Ongelmia syntyy, kun hanhet työntyvät kaupunkielämään, mutta maaseudulla hanhista aiheutuu vakavia ongelmia elinkeinonharjoittajille. Tuhansien hanhien parvet parkkeeraavat viljelijöiden pelloille ja syövät kasveja ja jättävät jälkeensä ulosteita, joiden mukana saattaa levitä salmonellaa tai jopa lintuinfluenssaa.

Rannikkoseuduilla joudutaan kärsimään hanhien lisäksi merimetsoista. Merimetsot aiheuttavat ongelmia kalastajille ja tuhoavat ulosteillaan saaristojen kasvillisuutta. Merimetsoparven jälkeen jää vain karu, ulosteista valkoiseksi värjäytynyt, kuollut saari. Merimetson siirtyessä uloimmilta luodoilta kohti sisämaata tulevat ongelmat myös lähemmäksi ihmistä. Mökin omistajat pelkäävät merimetsojen saapumista ja mökin ympäristön pilaamista. Kalastajien elinkeinon häiritsemisen lisäksi merimetsojen leviäminen ja suojelu on estänyt Raumalla kaavaillun sataman laajentamisprojektin etenemisen.

Jos kasvavat lintupopulaatiot häiritsevät ihmisten liikkumista, tuhoavat saariston luontoa, estävät elinkeinoelämän harjoittamisen tai jopa tuhoavat mahdollisuuden viljelytoimintaan, niin on ymmärrettävää, ettei ihmisillä heru sympatiaa kyseisille linnuille. Ymmärrystä ei löydy miksi elinvoimaisen kantojen lintuja suojellaan viimeiseen asti, mutta esimerkiksi aidosti kotoperäisen ja uhanalaisen saimaannorpan suojelusta ei päästä sopuun.

Luonnon ja ihmisen pitää pystyä elämään keskenään sopusoinnussa, mutta rajansa on kaikella. Ihmisen rooli ei ole vain väistyä kaakattajien ulosteiden tieltä ja katsoa kun pellot tai verkot syödään tyhjiksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo tukea entistä paremmin viljelijöitä ja kalastajia ym. elinkeinonharjoittajia, joiden toimintaa hanhi- ja merimetsoparvet ovat merkittävästi haitanneet ja
 
miten valkoposki- ja merimetsokantoja aiotaan kontrolloida, jotta ne eivät aiheuta merkittävää vahinkoa elinkeinonharjoittamiselle ja yleiselle viihtyvyydelle kaupungeissa ja
 
miksi hallituksessa ei päästä sopuun erilaisissa suojelupäätöksissä, vaan annetaan esimerkiksi saimaannorpan osalta asetusten päätyä ennemmin sopimuksettomaan tilaan, kuin päästään poliittiseen kompromissiin ja
 
onko hallitus tältä osin lainkaan toimiva, jos ei yhteisymmärrykseen päästä?

  

Helsingissä 26.04.2021

Jussi Wihonen PS

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi