Kirjallinen kysymys valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamista haitoista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_268+2021.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Pitkä talvi on kääntynyt taas kohti valoisampaa kevättä. Lämmenneet kelit ja kukkiva luonto ovat tuoneet kuitenkin taas tutun riesan monille, kun hanhilaumat ovat valtaamassa aukeita ja peltoja. Kaupungeissa valkoposkihanhet valtaavat uimarannat ja puistot ja jättävät jälkeensä ulostemeren. Lenkkipoluilla saa väistellä sihiseviä hanhia ja uimavesi pilaantuu ulosteiden myötä käyttökelvottomaksi. Ongelmia syntyy, kun hanhet työntyvät kaupunkielämään, mutta maaseudulla hanhista aiheutuu vakavia ongelmia elinkeinonharjoittajille. Tuhansien hanhien parvet parkkeeraavat viljelijöiden pelloille ja syövät kasveja ja jättävät jälkeensä ulosteita, joiden mukana saattaa levitä salmonellaa tai jopa lintuinfluenssaa.
Rannikkoseuduilla joudutaan kärsimään hanhien lisäksi merimetsoista. Merimetsot aiheuttavat ongelmia kalastajille ja tuhoavat ulosteillaan saaristojen kasvillisuutta. Merimetsoparven jälkeen jää vain karu, ulosteista valkoiseksi värjäytynyt, kuollut saari. Merimetson siirtyessä uloimmilta luodoilta kohti sisämaata tulevat ongelmat myös lähemmäksi ihmistä. Mökin omistajat pelkäävät merimetsojen saapumista ja mökin ympäristön pilaamista. Kalastajien elinkeinon häiritsemisen lisäksi merimetsojen leviäminen ja suojelu on estänyt Raumalla kaavaillun sataman laajentamisprojektin etenemisen.
Jos kasvavat lintupopulaatiot häiritsevät ihmisten liikkumista, tuhoavat saariston luontoa, estävät elinkeinoelämän harjoittamisen tai jopa tuhoavat mahdollisuuden viljelytoimintaan, niin on ymmärrettävää, ettei ihmisillä heru sympatiaa kyseisille linnuille. Ymmärrystä ei löydy miksi elinvoimaisen kantojen lintuja suojellaan viimeiseen asti, mutta esimerkiksi aidosti kotoperäisen ja uhanalaisen saimaannorpan suojelusta ei päästä sopuun.
Luonnon ja ihmisen pitää pystyä elämään keskenään sopusoinnussa, mutta rajansa on kaikella. Ihmisen rooli ei ole vain väistyä kaakattajien ulosteiden tieltä ja katsoa kun pellot tai verkot syödään tyhjiksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo tukea entistä paremmin viljelijöitä ja kalastajia ym. elinkeinonharjoittajia, joiden toimintaa hanhi- ja merimetsoparvet ovat merkittävästi haitanneet ja
miten valkoposki- ja merimetsokantoja aiotaan kontrolloida, jotta ne eivät aiheuta merkittävää vahinkoa elinkeinonharjoittamiselle ja yleiselle viihtyvyydelle kaupungeissa ja
miksi hallituksessa ei päästä sopuun erilaisissa suojelupäätöksissä, vaan annetaan esimerkiksi saimaannorpan osalta asetusten päätyä ennemmin sopimuksettomaan tilaan, kuin päästään poliittiseen kompromissiin ja
onko hallitus tältä osin lainkaan toimiva, jos ei yhteisymmärrykseen päästä?
Helsingissä 26.04.2021
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamista haitoista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_268+2021.pdf?lang=fi
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 268/2021 vp:
Miten hallitus aikoo tukea entistä paremmin viljelijöitä ja kalastajia ym. elinkeinonharjoittajia, joiden toimintaa hanhi- ja merimetsoparvet ovat merkittävästi haitanneet,
miten valkoposki- ja merimetsokantoja aiotaan kontrolloida, jotta ne eivät aiheuta merkittävää vahinkoa elinkeinonharjoittamiselle ja yleiselle viihtyvyydelle kaupungeissa,
miksi hallituksessa ei päästä sopuun erilaisissa suojelupäätöksissä, vaan annetaan esimerkiksi saimaannorpan osalta asetusten päätyä ennemmin sopimuksettomaan tilaan kuin että päästään poliittiseen kompromissiin ja
onko hallitus tältä osin lainkaan toimiva, jos ei yhteisymmärrykseen päästä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Valkoposkihanhi ja merimetso ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lajeja, ja niiden häiritseminen tai tappaminen on kiellettyä ilman luonnonsuojelulain nojalla myönnettyä poikkeuslupaa. Lintujen rauhoitussäännöksistä voi yksittäistapauksessa saada poikkeuksen luonnonsuojelulain 49 § 3 momentin nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lintudirektiivin 9 artiklassa mainituilla perusteilla. Poikkeuksen myöntäminen lintujen rauhoitussäännöksistä edellyttää kaikissa tilanteissa, että muuta tyydyttävää ratkaisua ongelmaan ei ole. Tämä on aina harkittava tapauskohtaisesti. Muita tyydyttäviä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi vahingolta suojaavat ratkaisut tai toiminnan mukauttaminen lajin aiheuttamaan tilanteeseen. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että jokin lintudirektiivissä mainituista erityisperusteista soveltuu kyseiseen tilanteeseen, kuten viljelmille tai kalavesille koituvan vakavan vahingon estäminen. Poikkeuslupien käsittelyssä on myös otettava huomioon muut rauhoitetut lajit, jotka käyttävät samoja elinympäristöjä ja joihin karkotustoimet myös vaikuttavat.
Lupien käsittelyn nopeuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut huhtikuussa 2021 kertaluonteisen lisämäärärahan yhden henkilötyövuoden palkkaukseen noin vuodeksi poikkeuslupien käsittelyä varten Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen perusteella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on myös siirretty jo olemassa olevia henkilöresursseja väliaikaisesti poikkeuslupien käsittelyyn.
Poikkeuslupamenettelyn ohella ympäristöhallinto toteuttaa laajasti toimenpiteitä valkoposkihanhen ja merimetson aiheuttamien vakavien vahinkojen estämiseksi sekä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kesällä 2020 asettaman valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämistä selvittäneen työryhmän suosituksia noudattaen, että vuonna 2019 annetun kansallisen merimetsostrategian ja toimenpidesuunnitelman pohjalta.
Ympäristöministeriö on muun muassa valmistellut hallituksen esityksen rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä, joka tulee selkeyttämään korvausmenettelyä ja vahvistamaan vahingonkärsijöiden oikeusturvaa monella tavalla. Hallituksen esityksen tavoitteena on ensisijaisesti tukea mahdollisuuksien mukaan vahinkojen ennaltaehkäisemistä. Hallituksen esitys pyritään antamaan kevätistuntokaudella 2021.
Lisäksi ympäristöministeriö rahoittaa Luonnonvarakeskuksen toteuttamaa hanhipelto -tutkimushanketta ja on myöntänyt Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lisärahoitusta käytettäväksi hankkeen puitteissa karkotuksen tehostamiseen. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on myös myönnetty lajivahinkokoordinaattorin erikoistumistehtävä. Myös poikkeuslupien sähköistä hakujärjestelmää sekä ohjeistusta on kehitetty. Lisäksi ympäristöministeriö on nostanut valkoposkihanhen kannan kasvun ja lajin aiheuttamat haasteet esille keskusteluissa EU:n komission kanssa.
Kaupungeissa voidaan vähentää valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja tehokkaasti ilman, että luonnonsuojelulain rahoitusmääräyksistä olisi tarve poiketa. Toimivia keinoja ovat muun muassa alueiden väliaikainen aitaaminen niin, että hanhien kulku ohjautuu toisaalle. Ihmiskäytössä olevalle alueelle (uimaranta, puisto) voi istuttaa ruoholajiketta, jota hanhi ei mielellään käytä.
Kalastuksen rajoittamisesta Saimaalla säädetään valtioneuvoston asetuksella, saimaannorpan suojelemiseksi. Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla vuosille 2021-2026 toukokuun kuudentena päivänä maa- ja metsätalousministerin esityksestä.
Helsingissä 20.5.2021 Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen