Lokakuussa jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen väestönsuojarakentamisen normien purkamiseksi. Ajatuksena oli selvittää, että voisiko väestönsuojarakentamisen normeja purkamalla alentaa rakentamisen kustannuksia. Lisäksi kysymyksessä tiedusteltiin hallituksen toimia olemassa olevien väestönsuojien ylläpidosta.
Kirjallinen kysymys hallituksen toimista väestönsuojarakentamisen normien purkamiseksi sekä nykyisten väestönsuojien ylläpidosta
Eduskunnan puhemiehelle
Väestönsuojien rakentamisesta on säädetty, että väestönsuoja on rakennettava rakennukselle tai rakennusryhmälle, jos kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1 500 neliömetriä.
Samalla tontilla tai rakennuspaikalla jo olevia rakennuksia, joita varten on väestönsuoja, ei oteta huomioon väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määrättäessä eikä myöskään rakennuksia, joiden osittaisesta loppukatselmuksesta on kulunut yli viisi vuotta ennen rakennuslupahakemuksen vireilletuloa.
Väestönsuojien rakentamisella on pyritty turvaamaan kansalaisia poikkeusolojen aikana, ja niiden rakentaminen on nähty tärkeänä osana maanpuolustusta. Muualla Euroopassa vastaavaa käytäntöä ei juuri ole, ja naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa väestönsuojien rakentamisen velvoitteesta on luovuttu.
Suomen väkiluku tulee tulevaisuudessa laskemaan, ja merkittävää kasvua on luvassa vain Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla. Alueiden erot kasvavat entisestään ja alueet jakaantuvat elinvoimaisiin ja kuihtuviin. On siis tulevaisuudessa odotettavissa, että erityisesti maakunnissa väkeä on vähemmän. Samalla voidaan olettaa, että näillä alueilla uusien väestönsuojien tarve vähenee.
Väestönsuojien rakentaminen aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka näkyvät asuntojen hinnoissa. Esimerkiksi 1 500 neliömetrin kokoiselle rakennukselle väestönsuojan hinnaksi tulee noin 70 000 euroa. Väestönsuojien rakentamisen välttämiseksi rakennus voidaankin suunnitella 1 499 m2:n kokoiseksi. Rakennusalalla väestönsuojien suunnittelu ja rakentaminen koetaan haastavaksi ja ne nähdään usein lisäkustannuksina.
Nykyään voidaan sallia rakennettavaksi kahta tai useampaa rakennusta varten yhteinen väestönsuoja, jos se rakennetaan viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta. Yhteinen väestönsuoja voidaan rakentaa myöhemminkin, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia. Vapautuksen saa, jos väestönsuojan kustannukset ylittävät 4 % rakentamisen kokonaiskustannuksista. Edellytykseksi on sen vuoksi säädetty, että alueella on pelastusviranomaisen arvion mukaan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin.
Suomessa on tällä hetkellä noin 45 000 väestönsuojaa, joissa on noin 3,6 miljoonaa väestönsuojapaikkaa. Pääosa suojista (noin 85 %) on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia. Myös usean kiinteistön yhteisiä kalliosuojia on käytössä. Omakotiasujille ei ole omia väestönsuojia, ja väestönsuojien ulkopuolelle jää vääjäämättä suuri osa kansalaisista.
Vuonna 2011 poistettiin velvoite nimetä kiinteistölle väestönsuojan hoitaja ja valmentaa henkilö kyseiseen tehtävään. Nykyisten väestönsuojien ylläpitovastuu on kiinteistönhoitajilla, mutta tarkempia säädöksiä väestönsuojien ylläpidon kriteereistä ei ole. Väestönsuoja pitäisi pystyä ottamaan suojautumiskäyttöön 72 tunnissa. Tämä on melko mahdoton tehtävä, kun monissa kiinteistössä väestönsuojien hoito on jäänyt retuperälle. Ongelmana on liian vähäinen tiedotus ja koulutus. Erityisesti kiinteistöjen käyttäjille ja asukkaille jää epäselväksi, miten poikkeustilanteessa tulisi tehdä. Tositilanteessa ei kukaan tule neuvomaan, mitä pitäisi tehdä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että väestön vähentyessä väestönsuojien rakentamisvelvoitetta voidaan purkaa edullisemman rakentamisen edistämiseksi,
mihin toimiin hallitus ryhtyy, että vanhat väestönsuojat huolletaan ajan tasalle ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että väestönsuojien ylläpitäminen on jatkossa asianmukaista ja maanpuolustukselle hyödyllistä?
Helsingissä 22.10.2019
Jussi Wihonen PS
Sisäministeri Maria Ohisalon vastaus:
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 245/2019 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että väestön vähentyessä väestönsuojien rakentamisvelvoitetta voidaan purkaa edullisemman rakentamisen edistämiseksi,
mihin toimiin hallitus ryhtyy, että vanhat väestönsuojat huolletaan ajan tasalle ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että väestönsuojien ylläpitäminen on jatkossa asianmukaistaja maanpuolustukselle hyödyllistä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Väestönsuojelun perimmäinen tarkoitus on väestön suojaaminen sodan vaikutuksilta. Mikäli maa ei kykene suojaamaan siviiliväestöään tehokkaasti sotilaallisissa uhkamalleissa, myös sotilaallisen maanpuolustuksen keskeinen tavoite vaarantuu. Näin ollen, samalla kun Suomi varautuu maan sotilaalliseen puolustamiseen, tulee yhteiskunnan huolehtia myös siviiliväestön suojaamisessa tarvittavista järjestelyistä. Sisäministeriön laatiman väestön suojaamisen strategian (2007) mukaisesti tavoitteena on suojata väestöä poikkeusoloissa niin hyvin kuin on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin. Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin ja evakuointien avulla. Väestönsuojelu koostuu useista erilaisista yhteen sovitetuista järjestelyistä. Kyse on kokonaisuudesta, jossa väestön suojaamisessa hyödynnetään kaikkia toimenpiteitä kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Väestönsuojien rakentamisvelvoitteita kevennettiin merkittävästi vuonna 2011 voimaan tulleella pelastuslailla (379/2011). Yleisten suojien rakentamisesta luovuttiin ja väestönsuojien rakentamista keskitettiin vain suurempiin rakennuskohteisiin. Lisäksi vuoden 2019 alussa voimaan tulleella pelastuslain muutoksella (1353/2018) helpotettiin merkittävästi yhteisten suojien rakentamismahdollisuuksia sekä poistettiin väestönsuojan rakentamisvelvollisuus sellaisista rakennuksista, joiden väestönsuojan rakentamisen kustannukset olisivat erityisen korkeat suhteessa koko rakennuksen rakentamiskustannuksiin.
Väestönsuojavelvollisissa asuinrakennuksissa väestönsuojan rakentaminen nostaa asuinrakennuksen rakennuskustannuksia noin 25 euroa / asuinneliö. Kustannus on niin vähäinen suhteessa muihin kustannuksiin, että väestönsuojan rakentamiskustannusten vaikutusta tulevalle asukkaalle ei olla pystytty osoittamaan. Asukkaan asunnostaan maksama hinta riippuu asunnon kysynnästä eli sijainnista, ei niinkään rakentamisen kustannuksista. Väestönsuojan huollon kustannukset ovat hyvin alhaiset johtuen laitteiden pienestä huollon tarpeesta. Näin myös pysyväisluontoiset kustannukset kiinteistön omistajalle jäävät hyvin pieniksi.
Vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain muutoksen jälkeen väestönsuojien rakentaminen asuinrakennuksiin on keskittynyt asuinkerrostaloihin. Tilastokeskuksen vuonna 2019 julkaisemien tietojen mukaan asuinväljyydessä asuinkerrostaloissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvulla. Lisäksi lainsäädännön muutokset kohdistuisivat vain uudisrakennuskohteisiin. Uudisrakentamisen osalta asuntojen keskikoko on pienentynyt huomattavasti 2010-luvulla, joten uusien asuntojen asumistiheys on suurempi kuin koko olemassa olevan asuntokannan. Näin ollen ei ole perusteita sille, että väestön vähentyminen vaikuttaisi väestönsuojien mitoitukseen ainakaan mitoitusta vähentävästi.
Pelastuslain 76 § mukaan väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Vastuu väestönsuojien toimintakunnosta kuuluu kiinteistön omistajalle ja väestönsuojan kunnossapito kuuluu normaaliin rakennuksen kunnossapitoon. Väestönsuojien laitteiden toimintakuntoa valvotaan pelastuslaitosten toimesta palotarkastusten yhteydessä.
Väestön suojaamisen strategiaa on arvioitu viimeksi edellisen hallituskauden aikana pelastuslain uudistamisen yhteydessä muun muassa väestönsuojarakentamisen osalta. Arvioinnissa ei tullut esille seikkoja, joiden takia strategiaa olisi perusteltua muuttaa. Hallitusohjelman mukaisesti hallituskauden alkupuolella laadittavat ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustusselonteko antavat osaltaan perusteita väestön suojaamisen järjestelyiden kehittämiseen. Vuoden 2020 loppuun mennessä eduskunnalle annettavassa sisäisen turvallisuuden selonteossa ja sen valmistelussa tarkastellaan väestön suojaamisen perusteita sisäisen turvallisuuden näkökulmasta.
Helsingissä 13.11.2019
Sisäministeri Maria Ohisalo