Kirjallinen kysymys ulkomaalaisten kiinteistöomistuksista ja niihin liittyvistä turvallisuusuhkista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_501+2022.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Venäläisten viisumien osalta on käyty laajaa pohdintaa ja on vedottu vahvasti venäläisten rajanylitysten rajoittamiseen. Tilanteeseen on saatu muutosta, mutta maahan saapuvien venäläisten motiivit herättävät edelleen keskustelua. Ihmetystä ovat esimerkiksi aiheuttanut venäläisten kiinteistöomistukset Suomessa. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan on koettu venäläisomistukset mahdollisina turvallisuusuhkana, varsinkin rajaseudulla ja lähellä puolustusvoimien alueita.
Viime aikoina on tullut tietoon, että venäläisomisteisia kiinteistöjä ja maa-alueita on lohkottu ja jaettu esimerkiksi sukulaisten kesken. Näin ollen pitemmän viisumin piiriin on tullut aiempaa enemmän venäläisiä. Esimerkiksi Iltasanomat uutisoi venäläisten kiinteistökaupassa tehtävän uusi ennätys sodasta huolimatta.
Uuden valtioneuvoston linjauksen mukaan asunto- tai kiinteistöomistus ei ole sinällään syy tulla maahan, vaan käynnille täytyy olla välttämätön, asunnon hoitoon tai huoltoon liittyvä syy. Edellytyksenä on myös, että asunto tai kiinteistö on hankittu ennen nykyisten rajoitusten voimaantuloa. Nykytilanteessa turvallisuuden merkitys on kasvanut entisestään. Vaikka maahantulon linjauksia on kiristetty, on jäänyt edelleen poikkeuksia, joilla maahantulo sallitaan, ja joita voidaan käyttää hyväksi. Rajanylityksiä tapahtuu edelleen noin 1000 päivässä. Tilannetta täytyy edelleen pitää silmällä ja olla valmis vieläkin kovempiin rajoituksiin.
Kiinteistökaupan osalta olisi tärkeä selvittää venäläisomisteisten kiinteistöjen ja tonttien todellinen määrä ja sijainnit. Ja tärkeintä, selvittää ketkä oikein tontit ja kiinteistöt omistavat. Varmasti myös NATO on kiinnostunut venäläisomistuksista maassamme. Turvallisuusuhat tulee selvittää ja tarvittaessa puuttua asiaan. Suomeen ei saa kehittyä sillanpääasemia, joita voidaan käyttää hyödyksi vakoiluun, rajoitusten kiertämiseen tai muuhunkaan Venäjän nykyhallintoa hyödyntäviin tarkoituksiin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 4.10.2022
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen ulkomaalaisten kiinteistöomistuksista ja niihin liittyvistä turvallisuusuhkista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_501+2022.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihonen/ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 501/2022 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Ulkoministeriö vastaa pakotteista ja viisumikäytänteistä. Näitä käytänteitä toimeenpanee Rajavartiolaitos. Viisumikäytänteitä on kiristetty valtioneuvoston periaatepäätöksellä 30.9.2022 alkaen. Periaatepäätöksen perusteella ei estetä matkustusta, joka on humanitaarisista syistä, kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi tarpeen, mutta esimerkiksi kiinteistön omistaminen ei enää muodosta automaattista syytä saapua Suomeen tai ole viisumin saamisen peruste. Mikäli matkan tarkoituksena on välttämätön asunnon tai kiinteistön huolto- tai hoitotyö, on henkilön perusteltava välttämättömyys. Välttämättömyys arvioidaan tapauskohtaisesti rajatarkastuksen yhteydessä. Maahantulo voidaan tällöin sallia yhdelle kiinteistön omistajaksi merkitylle henkilölle. Perheen tai seurueen matkustaminen tällä syyllä ei ole sallittua.
Lait kiinteän omaisuuden valvonnan mahdollistamiseksi ovat olleet voimassa 1.1.2020 lähtien. Keskeisimpiä lakeja tässä kokonaisuudessa ovat laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019 vp), laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla (469/2019 vp) sekä laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi (468/2019 vp). Kokonaisuus on antanut viranomaisille keinoja tarvittaessa puuttua eri tavoin Suomen turvallisuutta uhkaavaan kiinteistöomistukseen ja samalla viranomaisten tilannekuva on merkittävästi parantunut erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolisesta kiinteistöomistuksessa on eri puolilla Suomea.
Kiinteistöjä pystyi ostamaan vapaasti, ilman etukäteisvalvontaa, eri puolilta Suomea, kuka tahansa noin kahden kymmenen vuoden ajan. Näiden kiinteistöjen osalta tehdään tarvittavaa kartoitusta sekä tarkastellaan näiden omistusten muodostamaa turvallisuusuhkaa. Mikäli joku näistä kiinteistöistä osoittaisi Suomen turvallisuutta vaarantavaksi voidaan näihin kiinteistöihin puuttua, lailla kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Ministeriö, jonka toimialaan laissa mainitun edun turvaaminen kuuluu, valmistelee tarvittaessa lunastuspäätöksen. Näin ollen puolustusministeriö voi käynnistää lunastuksen maanpuolustusta ja alueellista koskemattomuutta koskevissa tapauksissa.
Kiinteistökauppa ja siihen kuuluva lainsäädäntö kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ja tarkemmin siellä Maanmittauslaitokselle. Kiinteistöjen omistaminen ja niiden vapaa myynti ovat vahvoja perusoikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Valtiolla on erittäin vähän keinoja vaikuttaa kiinteistökaupan hintakehitykseen missään päin Suomea. Kysyntä ja tarjonta säätelevät vahvasti hintaa sekä yleinen talouden tilanne ja korkotaso. Lisäksi Suomessa on paljon alueita, joissa kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset ovat joko tyhjillään tai harva on kiinnostunut ostamaan noita kiinteistöjä. Moni on valmis myymään tällaisen omistamansa kiinteistön jopa erittäin alhaiseen hintaan saadakseen kiinteistön rakennuksineen pois omalta hoito- ja huoltovastuulta. Myöskään valtiolla ei ole realistista taloudellista mahdollisuutta omistaa tällaisia kiinteistöjä ja niillä sijaitsevia tyhjiä rakennuksia, joiden kunnossapito pitäisi järjestää käytännössä verovaroilla. Tärkeämpää onkin, että omistusta valvotaan ja Suomessa on EU-tasolla ainutlaatuiset keinot valvoa ja puuttua sellaiseen omistukseen, joka aidosti vaarantaa Suomen turvallisuuden.
Puolustusministeriö on tuomassa eduskunnan käsittelyyn lokakuussa 2022 hallituksen esityksen lain eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta ja lain valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla kiristämiseksi. Tavoite on saada uudet säädökset voimaan 1.1.2023. Lisäksi puolustusministeriö rahoittaa tutkimushanketta kiinteän omaisuuden muista hallinnan muodoista tarkastellakseen sitä, voidaanko näitä muita hallinnan muotoja, kuten vuokrausta, tulevaisuudessa valvoa kiinteän omaisuuden omistuksen tavoin.
Helsingissä 19.10.2022 Puolustusministeri Antti Kaikkonen