Kirjallinen kysymys Ukrainan sodan seurauksena kiihtyneestä kuljetusalan kustannuskriisistä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_154+2022.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Ukrainan sodan seurauksena entisestään kiihtynyt energian ja polttoaineen hintojen nousu on johtamassa monet yritykset ahdinkoon. Esimerkiksi kuljetusalalla on jouduttu miettimään uudelleen reittejä tai ylipäätään, että onko taloudellisesti järkevää ajaa ollenkaan. Kansalaiset joutuvat miettimään samaa työmatkojensa osalta.
Hallitus on todennut ryhtyneensä toimiin kuljetusalan kustannuskriisin selvittämiseksi, mutta toistaiseksi tuloksia odotellaan vielä. Muualla Euroopassa kuten Ruotsissa ovat hallitukset antaneet rahallista tukea ja verohelpotuksia kansalaisille ja yrityksille. Esimerkiksi niin sanottu ammattidiesel on käytössä monissa maissa. Suunnittelu vie aikaa, mutta samaan aikaan rekkojen pyörät pyörivät edelleen, ja kustannukset sen kuin nousevat ilman näkymää tilanteen helpottamisesta.
Suomessa hallitus on vierastanut kansalaisille ja yrityksille annettavia veronhuojennuksia, sillä valtion tulot vähenevät. Öljyn markkinahintaan ei voida suoraan vaikuttaa, mutta kun polttoaineen hinnasta iso osa on kansallista veroa niin hintaan voidaan halutessaan vaikuttaa.
Saamassani kansalaispalautteessa kuljetusalan yrittäjät ovat tiedustelleet mahdollisuutta palauttaa jo maksettuja arvonlisä- ja polttoaineveroja kuljetusyrittäjille vallitsevan tilanteen takia, esimerkiksi helmikuun tai muun aikavälin osalta. Tällöin ei erikseen tarvittaisi ottaa lainaa yrittäjien tukemiseen vaan palautettaisiin jo maksettuja kuluja.
Yrittäjät ovat isossa ahdingossa, kun ei tiedetä, miten tilanne etenee ja kuinka isoiksi kustannukset nousevat. Kuljetuskustannukset tulevat näkymään erilaisten tuotteiden ja elintarvikkeiden hinnoissa. Polttoaineista kerääntyvät verot ovat merkittävä tulonlähde valtiolle, mutta ajatusmaailma ei voi olla, että autoilijoiden nahoista voidaan repiä loputtomasti lisää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 29.03.2022
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Ukrainan sodan seurauksena kiihtyneestä kuljetusalan kustannuskriisistä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_154+2022.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 154/2022 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Varautumisen ministerityöryhmä päätti 1.4.2022 logistiikka-alan toimintaedellytysten varmistamisesta. Hallitus valmistelee kiireisellä aikataululla kuljetusalan turvaamiseksi toimia, jotka lisäävät tukea korkeintaan 75 miljoonalla eurolla. Laki kuljetusyritysten määräaikaisesta kustannustuesta valmistellaan pikaisella aikataululla työ- ja elinkeinoministeriössä. Lisäksi Finnvera osallistuu kuljetusalan käyttöpääoman rahoitukseen lainoin tai takauksin.
Varautumisen ministerityöryhmä päätti 7.4.2022, että polttoaineen jakeluvelvoitetta alennetaan väliaikaisesti 7,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2022 ja 7,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2023. Nykyisiin, hyvin korkealle kohonneisiin polttoaineiden ja uusiutuvien polttoaineiden hintoihin perustuen työ- ja elinkeinoministeriö arvioi 7,5 prosenttiyksikön alentamisen vaikuttavan dieselin pumppuhintaan noin 12 senttiä litralta. Tänä vuonna vaikutus voi olla suurempikin, sillä alkuvuonna jakelijat ovat jaelleet uusiutuvia polttoaineita 19,5 prosentin jakeluvelvoitteen mukaisesti. Jakeluvelvoitteen muutokset pyritään tekemään mahdollisimman pian kevätistuntokauden aikana.
Nämä linjatut toimet tukevat hallituksen helmikuussa tekemää päätöstä ammattidieselverojärjestelmän valmistelun aloittamisesta. Valmistelun aikana arvioidaan, toteutetaanko ammattidiesel nykyjärjestelmän pohjalta vai siten, että dieselin suora verotuki poistettaisiin ja ammattiliikenteessä käytettävästä dieselöljystä maksettaisiin takautuvasti palautusta. Valmistelussa huomioidaan hallituksen ilmastotavoitteet.
Ammattiliikenne saa nykyisin verotukea dieselin alemman polttoaineverokannan muodossa. Dieselin vero on noin 26 senttiä matalampi kuin ympäristöperusteinen energiaveromalli edellyttäisi. Dieselin alennetusta verokannasta johtuvan verotuen määräksi arvioidaan tälle vuodelle noin 350 miljoonaa euroa kun tuesta vähennetään henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimavero.
Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan veroa suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Vain eräät laissa nimenomaisesti luetellut hyödykkeet on vapautettu verosta. Polttoaineiden myyntiin sovelletaan yleistä 24 prosentin verokantaa. Arvonlisäverotuksessa sovellettavan veropohjan laajuudesta on säädetty jäsenvaltioita sitovasti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetussa neuvoston direktiivissä (2006/112/EY). Jäsenvaltioilla ei ole kansallisin päätöksin oikeutta supistaa direktiivin mukaista veropohjaa. Direktiivin ja arvonlisäverolain mukaan polttoaineiden myynnin tulee olla arvonlisäverotuksen piirissä. Arvonlisäverotus ei sovellu keinoksi avustaa kuljetusalan yrityksiä.
Veronkantolain (11/2018) 41 §:ssä tarkoitetulla maksujärjestelyllä, joka on yksi Verohallinnon käytettävissä olevista verojen perinnän keinoista, voidaan kuitenkin parantaa verovelvollisten mahdollisuuksia suoriutua verovelvoitteista tilapäisistä maksuvaikeuksista huolimatta.
Polttoaineiden nopean hinnannousun taustalla eivät ole valtion veroratkaisut, vaan ennen kaikkea kyse on markkinareaktioista, joita Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut. Kohonnut kustannustaso vaikuttaa kuljetusalan lisäksi laajaan joukkoon eri toimialojen yrityksiä. Tilanteen pitkittyessä yritysten on sopeuduttava hinnanmuutoksiin. Valtion mahdollisuus lieventää kustannusnousun vaikutuksia on hyvin rajallinen.
Hallituksen talouspolitiikalla tavoitellaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Hallitus päätti kehysriihessä toteuttaa viime vuonna linjaamansa 370 miljoonan euron pysyvät säästöt. Kuitenkin Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on merkittävästi muuttunut, minkä vuoksi hallitus tekee poikkeuksen kehyssääntöön. Kehyspoikkeuksen piiriin kuuluvat sekä muut ennakoimattomat sodasta johtuvat menotarpeet lisäävät osaltaan valtion nettolainanottoa sekä kuluvana vuonna että kehyskaudella 2023–2026.
Helsingissä 20.4.2022
Valtiovarainministeri Annika Saarikko