Kirjallinen kysymys tulevien koronarajoitusten valmistelusta ja tautitilanteisiin reagoimisesta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_15+2022.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Koronatilanne Suomessa on viime viikkoina hellittänyt ja huolimatta isoista tartuntamääristä on sairaala- ja varsinkin tehohoitoa tarvitsevien määrä lähtenyt laskuun. Naapurimaissa Tanskassa ja Norjassa tilanne on ollut samankaltainen, mutta niissä alettiin varsin ripeällä tahdilla purkamaan erilaisia rajoituksia, joita yhteiskuntaan oli asetettu. Suomessa rajoituksia on alettu myös onneksi purkaa asteittain.
Koronarajoitusten oikeasuhtaisuudesta ja välttämättömyyksistä on esitetty laajaa kritiikkiä ja muun muassa ravintola- ja kulttuurialalla ollaan tuskastuneita rajoituksista aiheutuviin ongelmiin toiminnassa. Rajoitusten purku otetaan ilolla vastaan, mutta toisaalta aikataulut ja linjanvedot eri toimialojen välille ovat edelleen kummallisia. Esimerkiksi pääasiassa ruokaravintoloina toimivien ravintoloiden aukioloaikaa pidennettiin kolmella tunnilla, mutta alkoholia tarjoavien ravintoloiden aukiolorajoitukset pysyivät ennallaan. Sosiaali- ja terveysministeriö uutisoi päätöksestä ”ravintolarajoituksiin kevennyksiä”, vaikka tosiasiassa samalla ilmoitti jatkavansa ravintoloiden rajoitusten voimassaoloa maaliskuun loppuun. Vain muutama päivä myöhemmin ilmoitettiin uusista lievennyksistä rajoituksiin. Tapahtumien osalta tilanne on se, että esimerkiksi jääkiekon Liigassa Oulussa voidaan ottaa yleisöä täydellä kapasiteetilla, useilla paikkakunnilla 50 % täyttöasteella, mutta esimerkiksi Helsingissä vain 50 henkilöä.
Rajoitusten asteittaisen purkamisen voi ymmärtää sillä, että ei haluta tautitilanteen pahenevan kerralla. Mutta kun ilmoitetaan, että ”tilannetta tarkkaillaan kaksi viikkoa”, tarkoittaa se lisää tuskaa yrittäjille, opiskelijoille ja harrastajille. Yritysten ja harrastusten toiminnat eivät lähde käyntiin sormia napsauttamalla, varsinkin kun korona-aika on jo valmiiksi verottanut taloutta ja työntekijöiden määrää. Rajoituksia on saatu tehtyä nopealla aikataululla, mutta niiden purkamisella ei ole tuntunut olevan suurta kiirettä. Yrittäjille ja eri toimijoille jo päivä tai kaksi merkitsee valtavaa eroa valmistautumisessa ja toiminnan pyörittämisessä.
On varmaan liian optimistista odottaa, ettei uusia korona-aaltoja tulisi lähikuukausien aikana, tai ettei rajoituksia enää tarvittaisi. Tärkeää olisi kuitenkin se, että kun yhteiskuntaa lähdetään nyt avaamaan, niin luodaan toimintatavat ja -mallit, joilla pystymme elämään, vaikka tilanne heikentyisi. Rajoitettu yhteiskunta ei voi olla mikään normaali tila. Varmasti ei rajoitustoimilla voida miellyttää kaikkia osapuolia, mutta yrittäjät ja eri toimijat ansaitsevat saada tietää mihin heidän elinkeinonsa ja toimintansa rajoittamiset perustuvat ja millä aikataululla rajoitukset ovat tulossa ja milloin niistä voitaisiin luopua.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo jatkossa pitää yhteiskuntaa avoimena koronatilanteesta huolimatta ja
miten hallitus aikoo huolehtia, että jos rajoituksia joudutaan jälleen julistamaan niin ne ovat ehdottomasti välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, eikä rajoituksia tehdä vain varmuuden vuoksi ja
ovatko esimerkiksi viimeisten kuukausien aikana olleet rajoitukset olleet hallituksen mielestä ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhtaisia ja
onko hallituksen mielestä sen saama kritiikki koronarajoitusten suhteen ollut oikeutettua?
Helsingissä 04.02.2022
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen tulevien koronarajoitusten valmistelusta ja tautitilanteisiin reagoimisesta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_15+2022.pdf?lang=fi
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 15/2022 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Valtioneuvosto on 10.2.2022 puoltanut, että sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen COVID-19-epidemian hillinnän hybridistrategian linjauksista vuonna 2022. Hybridistrategian tavoite vuonna 2022 on yhteiskunnan vakauttaminen mahdollisimman avoimeksi, jälkihoidon ja jälleenrakennuksen tukeminen sekä tarkoituksenmukainen varautuminen globaalin pandemian jatkumiseen. Ihmisten omaehtoista koronaterveyden edistämistä tuetaan rokotusten, kotitestauksen edistämisen ja kansalaisviestinnän keinoin. Päätöksenteossa huomioidaan edelleen lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Tilanteen niin vaatiessa epidemiatilanteen äkilliseen heikkenemiseen on pystyttävä vastaamaan tarkoituksenmukaisin keinoin.
Uusien hybridistrategian linjausten mukaisesti epidemiantorjunta perustuu jatkossa ensisijaisesti ihmisten omaehtoisen terveysturvallisen toimintatavan tukemiseen, tartuntojen vakavien seurausten ehkäisemiseen rokotuksin ja vain välttämättömiltä ja rajatuilta osin tilapäiseen sääntelyyn, mukaan lukien EU:n koronatodistuksen kansallinen käyttö. Keskeisenä periaatteena linjauksissa on, että mahdollisten rajoitusten on oltava mahdollisimman rajattuja niin kohteeltaan, sisällöltään, kestoltaan kuin alueeltaan, ja niiden tulisi kohdella eri aloja tartuntojen vaikeasti hallittavan leviämisen ja vakavien seuraamusten riskiin nähden mahdollisimman yhdenvertaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa erikseen ohjausta kunnille, sairaanhoitopiireille ja aluehallintovirastoille uusien linjausten toimeenpanoon.
Sosiaali- ja terveysministeriö on jo 9.2.2022 antanut tilannearvioonsa perustuen ohjauskirjeen, jossa suositellaan alueellisessa tilanteessa harkitsemaan epidemian torjuntatoimina käytettyjen rajoitusten purkamista. Ohjauksessa suositellaan kuntia ja aluehallintovirastoja harkitsemaan, ovatko rajoitukset alueellisen tilanteen mukaan enää välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, ja onko niistä mahdollista luopua. Ministeriön ohjauksen mukaan tämä kokonaisharkinta edellyttää korostettua vaikutusarviointia sen suhteen, millaisia epidemiologisia ja lääketieteellisiä sekä palvelujärjestelmän kuormitukseen liittyviä hyötyjä toimenpiteillä on saavutettavissa, ja toisaalta millaisia taloudellisia, sosiaalisia tai sivistyksellisiä negatiivisia vaikutuksia pitkäaikaisemmiksi muodostuvat rajoitukset voivat aiheuttaa. Mikäli arviointi osoittaa, että toimenpiteillä saavutettavat hyödyt eivät ole suhteessa mahdollisiin haittoihin, tulee rajoituksia purkaa.
Epidemian hillinnän keinojen vaikuttavuutta, oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä on arvioitu ja arvioitava jatkuvasti niin kansallisessa ohjauksessa ja päätöksenteossa kuin alueellisen toimivallan käytössä.
Helsingissä 18.2.2022 Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén