KIRJALLINEN KYSYMYS TULEVAN SYKSYN JA TALVEN KORONASTRATEGIASTA


Kirjallinen kysymys tulevan syksyn ja talven koronastrategiasta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_386+2021.aspx

Eduskunnan puhemiehelle

Kun juhannus ja keskikesä taas lähestyy, on koronatilanne jälleen hellittänyt ja yhteiskunnan toimintoja on pikkuhiljaa päästy availemaan. Suurin osa maata on perustasolla, ja koronarokotteen ensimmäisen annoksen saaneita on jo yli puolet aikuisväestöstä.  

Kesän tapahtumien osalta linjaukset tapahtumien yleisömääristä ja -rajoituksista tulivat sen verran myöhään, että moni tapahtumanjärjestäjä katsoi järkevämmäksi perua tapahtuman kokonaan. Varsinkin kansainvälisille suurtähdille maksettavat sopimusmaksut olisivat langenneet maksettaviksi ilman tietoa, voiko yleisöä ottaa vai ei. Ymmärrettävästi pienempi taloudellinen riski on perua koko tapahtuma. 

Nyt tapahtumanjärjestäjät, kulttuuri- ja urheiluväki ja monet muut odottavat linjauksia tulevalle syksylle ja talvelle. Pelkona on, että päätökset jäävät jälleen viime tinkaan, jolloin tulevan kauden suunnittelut vaikeutuvat. Urheilun osalta viime syksynä pystyttiin ottamaan esimerkiksi jääkiekon Liigan otteluihin yleisöä turvavälein ja -järjestelyin. Tartuntaketjuja ei esiintynyt. Uusi kausi ilman yleisöä olisi merkittävä takaisku niin urheiluliigoille kuin myös teattereille ja muille tapahtumanjärjestäjille.  

Kesäkuukausiksi kotoperäiset koronatartunnat ovat laskeneet merkittävästi, mutta viime aikoina ulkomailta tulleiden tartuntojen määrä on ollut kasvussa. Varsinkin kausityöläisten joukossa on todettu jälleen tartuntoja. Matkailun avautuessa odotettavissa on, että uusia variantteja ja tartuntoja tuodaan tuliaisina.  

Viime aikoina on esitetty paljon puheenvuoroja siitä, että tulisi pohtia, millaisilla tartuntaluvuilla voidaan elää. Tilanne ei voi jatkua enää samalla tavalla. Rokotusten myötä saadaan helpotusta tilanteeseen, vaikka viruksen täydellinen tukahduttaminen vaikuttaa olevan mahdotonta tai ainakaan se ei ole vaikuttanut olevan hallituksen strategiana.  

Kun vuodenvaihteen jälkeen aletaan elää jo kolmatta koronavuotta, olisi suotavaa, että olisi kehittynyt jo käytäntöjä, miten turvallisesti pystytään elämään ilman merkittäviä rajoituksia koronatartunnoista huolimatta. Päätöksiä ja linjauksia tulevan syksyn ja talven osalta tulisi tehdä nyt eikä alkaa miettiä vasta elokuun lopulla. Vaikea on ymmärtää, miksi kotimaassa edelleen väännetään tapahtumien yleisömääristä ja ravintoloiden aukioloista, mutta samalla kuitenkin ollaan valmiit avaamaan ovet ulkomailta tuleville tartunnoille. Viime vuonna kesällä tartuntojen määrät olivat alhaisia, mutta ulkomailta tulleet variantit muuttivat tilanteen syksyksi ja talveksi. Ollaanko tekemässä jälleen samoja virheitä? Täysin ei voida maan rajoja sulkea, mutta se ei tarkoita, että tartuntoja täytyisi päästää maahan.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Tuleeko vielä ennen kesän loppua päätöksiä syksyn ja talven koronatoimista, jotta tapahtumanjärjestäjät ja muut toimijat voivat suunnitella toimintaansa tulevalle kaudelle,  
 
onko hallituksen ja asiantuntijoiden kesken keskusteltu siitä, millaisilla koronatartuntaluvuilla voidaan elää ilman merkittäviä rajoituksia,  
 
miten ulkomailta tulevien tartuntojen määrä aiotaan pitää aisoissa, jotta tulevana syksynä ja talvena ne eivät aiheuta tartuntapiikkiä, joka taas rajoittaa suomalaisten elämää ja 
 
onko esimerkiksi kausityövoiman osalta koronatestaaminen ajan tasalla? 
 
Helsingissä 21.6.2021 
Jussi Wihonen PS
 
Vastaus kirjalliseen kysymykseen tulevan syksyn ja talven koronastrategiasta
 
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihonen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 386/2021 vp:
Tuleeko vielä ennen kesän loppua päätöksiä syksyn ja talven koronatoimista, jotta tapahtumanjärjestäjät ja muut toimijat voivat suunnitella toimintaansa tulevalle kaudelle,
 
onko hallituksen ja asiantuntijoiden kesken keskusteltu siitä, millaisilla koronatartuntaluvuilla voidaan elää ilman merkittäviä rajoituksia,
 
miten ulkomailta tulevien tartuntojen määrä aiotaan pitää aisoissa, jotta tulevana syksynä ja talvena ne eivät aiheuta tartuntapiikkiä, joka taas rajoittaa suomalaisten elämää ja onko esimerkiksi kausityövoiman osalta koronatestaaminen ajan tasalla?
 
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hybridistrategian toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä arvioitiin, että toimintasuunnitelmaa tarkistetaan epidemian vaihekuvauksia ja niihin liitettyjä suosituksia koskevalta sisällöltään kesän ja syksyn 2021 aikana. Seuraava tarkasteluajankohta on elokuun alkupuolella. Kunkin tarkistuksen sisältö ja sen voimassaolo vahvistetaan erikseen.
 
Sosiaali- ja terveysministeriö tekee tätä tarkastelua yhdessä THL:n kanssa kesän aikana perustuen seurantatietoon rokotusten edistymisestä ja vaikutuksista, virusvarianteista ja kansainvälisistä kokemuksista sekä tutkimustiedon kertymisestä.
 
Ulkomailta tulevien tartuntojen estämiseksi toimitaan olemassa olevan tartuntatautilain sekä THL:n antaman ohjeen mukaisesti. Olemassa olevan ohjeistuksen mukaisella kahden testin mallilla, sisältäen ennakkotestin tai rajalla tapahtuvan testin sekä aikaisintaan 72 h maahantulon jälkeen otetulla toisella testillä voidaan estää 95 % ulkomailta tulevia tartuntoja, mikäli maahantulija välttää kontakteja muihin maahantulon ja toisen testin välisen ajan.
 
Eduskunnassa käsittelyssä olevalla lainsäädäntöesityksellä pyritään vahvistamaan keinoja estää matkailun kautta tulevat tartunnat. Nykyisen tartuntatautilain 16 § mukaan voidaan velvoittaa osallistumaan testiin, ja aluehallintovirastot ovatkin jatkaneet heinäkuun loppuun määräyksiään, joiden mukaan niin sanotuista riskimaista saapuvien henkilöiden täytyy osallistua kunnan järjestämään terveystarkastukseen maahantulon yhteydessä.
 
Alkutuotannon kausityöntekijät tulevat Suomeen pääsääntöisesti maista, joissa on COVID-19- taudin korkea esiintyvyys, ja riski siitä, että heillä on maahan tullessaan koronavirusinfektio, joka voi tarttua heistä edelleen toisiin työntekijöihin ja tilan ulkopuolelle, on merkittävä. Testaaminen on tärkeää, jotta mahdolliset tartunnat havaitaan ajoissa. Tämä auttaa ehkäisemään myös koronavirusmuunnosten leviämistä. Maa- ja metsätalousministeriö ohjeistaa työnantajia kausityöntekijöiden terveysturvallisesta maahantulosta sekä kausityöntekijöitä terveysturvallisuudesta. Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan ulkomaisia kausityöntekijöitä työllistävän yrityksen tulee laatia myös terveysturvallisuussuunnitelma, jossa muun muassa kerrotaan, miten koronatestaus on järjestettävä. Jokaisen työnantajan on noudattava kyseisiä ohjeita kausityöntekijöiden turvallisen maahantulon toteuttamiseksi.
Helsingissä 5.7.2021 Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi