KIRJALLINEN KYSYMYS TIESTÖN KUNNOSSAPIDON TULEVAISUUDESTA


Kirjallinen kysymys tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_321+2022.aspx

Eduskunnan puhemiehelle

Valtakuntamme tiestön epäkohdat ovat jatkuvasti esillä ja varsinkin talven aiheuttamien routavaurioiden jälkeen huoli tiestön huonosta kunnosta nousee esille. Toisaalla tehdään merkittäviä parannuksia, kun taas toisaalla teitä joudutaan muuttamaan asfaltoidusta takaisin soratieksi.

Vuosille 2021–2032 julkaistun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. On haluttu luopua ns. siltarumpupolitiikasta ja tehdä johdonmukaisempaa liikennepolitiikkaa.

Koronapandemia ja varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet maailmantilannetta merkittävästi ja Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneet hinnan nousut ovat vaikuttaneet myös tiestön ylläpitokustannuksiin. Väylien ylläpito- ja huoltokustannuksiin varattu raha on pysynyt samana ja kustannukset ovat nousseet merkittävästi, esimerkiksi tämän kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin. Kun korjausvelan kasvun estävä päällystysmäärä on 3500–4000 kilometriä niin selvää että ollaan kaukana tavoitteista. Vuonna 2020 päästiin päällystysmäärässä 4000 kilometriin, mutta viime vuosikymmenenä on jääty toistuvasti jälkeen 3500–4000 kilometrin rajasta.

Keväällä hallituksen kevätriihessä leikkaukset kohdistuivat liikennehankkeiden investointeihin. Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022 todetaan: ”Valtion julkisen talouden suunnitelman valmistelun perusteella Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyt väylänpidon vuotuiset tavoiteltavat rahoitustasot eivät ole lähivuosina toteutumassa. Kun samalla ostovoima heikkenee, on väylänpitäjällä edessään haastavia vuosia.”

Tilanne on siis se, että korjausvelka jatkaa kasvuaan ja tämän vuoden lopussa Suomessa huonokuntoisia päällysteteitä löytyy 8000 kilometriä, vuonna 2011 luku oli vielä 3000 kilometriä. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut Väyläviraston selvityksen mukaan jo 1,5 miljardiin euroon.

Varojen puutteessa priorisoidaan vilkkaimpia, suurempien liikennemäärien väyliä. Vähemmän käytetyillä väylillä huonot tiet rapistuvat entistä huonompaan kuntoon. Joudutaan ikävään noidankehään, jossa tiestö rapistuu, jolloin niitä myös käytetään vähemmän, jolloin niiden asema prioriteettilistalla vähenee entisestään. Ongelma on erityisen suuri vähemmän asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa. Kun rakennetaan uutta infraa sähkö- ja kaasuautoilulle, niin oletettavasti lataus- ja tankkauspaikkoja priorisoidaan valtaväylien varrelle, jolloin vaarana on, että syrjemmät tienpätkät menettävät entisestään merkitystään.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa ja

miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan ja

miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa ja

onko edes realistista odottaa, että korjausvelkaa saadaan pienennettyä ja että syrjempiä teitä saataisiin ylläpidettyä?

 

Helsingissä 15.06.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Jussi Wihonen PS

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_321+2022.pdf?lang=fi

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 321/2022 vp:

Miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa,
 
miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan,
 
miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa ja
 
onko edes realistista odottaa, että saadaan pienennettyä ja että syrjäisempiä teitä saataisiin ylläpidettyä?

 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Väylänpidosta on linjattu valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuosille 2021- 2032 eli Liikenne 12 -suunnitelmassa. Parlamentaarisesti valmisteltu suunnitelma annettiin eduskunnalle selontekona kesällä 2021.

Liikenne 12 -suunnitelman liikenneverkkoja koskevissa toimenpiteissä hyödynnetään liikenneverkon strategista tilannekuvaa, jota Liikenne- ja viestintävirasto ylläpitää. Se on yhteinen ja ajantasainen tietopohja liikennejärjestelmän valtakunnallisen tason tarpeista ja haasteista.

Juuri päivitetyssä liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa on arvioitu erityisesti nykyisen maailmantilanteen vaikutuksia liikennejärjestelmään. Väyläverkon näkökulmasta merkittäviä muutoksia ovat mm. transitoliikenteen vähenemisen sekä Venäjältä tuodun raakapuu- ja hakevirran ohjautuminen tulemaan muualta. Myöskään liikennettä Saimaan kanavalla ei nyt ole ja yritykset hakevat kanavan kuljetuksille korvaavia reittejä, joissa hyödynnetään tie- ja raidekuljetuksia.

Rakentamisen ja kunnossapidon materiaalien ja energian kustannustason nousu alkoi vuoden 2021 puolella ja on kuluneen vuoden aikana ollut poikkeuksellisen voimakas. Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 15 prosenttia vuoden 2021 huhtikuusta vuoden 2022 huhtikuuhun. Erityisesti raaka-aineiden – kuten öljyn, bitumin, kaasun ja teräksen – hinnat ovat nousseet merkittävästi. Väyläviraston mukaan, kustannustason nousulla on perusväylänpidon ostovoimaa alentava vaikutus, jopa yli 100 milj. euroa kuluneen vuoden aikana.

Liikenneväylien korjausvelan vähentämisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. Nykyinen hallitus on toteuttanut perusväylänpitoon vuodesta 2020 alkaen 300 miljoonan euron keskimääräisen vuosittaisen tasokorotuksen. Tämän lisäksi vuonna 2020 kohdistettiin huomattava lisärahoitus sekä uusiin väylähankkeisiin että liikenneverkon kunnossapitoon. Vuonna 2020 kesän aikana päällystettiin enemmän maanteitä kuin kertaakaan vuoden 2005 jälkeen, yhteensä 4000 km eri puolilla Suomea.

Teiden kunnossa on kuitenkin edelleen valitettavan paljon parannettavaa kautta Suomen. Rahoitusta korjausvelan vähentämiseksi ja liikenneväylien kunnon parantamiseksi kohdistetaan muun muassa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sekä pääväyläasetuksen mukaisesti. Tämän lisäksi Liikenne 12 -suunnitelmassa parlamentaarisesti sovittu tavoite on, että perusväylänpitoon suunnattaisiin vähintään 1,4 mrd. euroa vuosittain sekä lisäksi indeksikorotus vuodesta 2025 eteenpäin. Eduskunta päättää perusväylänpidon määrärahoista vuosittain talousarvion yhteydessä.

Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaan Väylävirasto on maantieverkon tienpitäjä. Virasto vastaa maantieverkon omistajan tehtävistä ja ohjaa alueellisia ELY-keskuksia tienpidon tehtävien hoitamisessa. Alueellisia suunnitelmia tieverkon kunnostustoimista on mm. saatavilla ELY-keskusten verkkosivuilta. Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa koskevan selonteon mukaan väylänpidossa painotetaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimia toimia sekä korjausvelan kasvun pysäyttämistä ja sen vähentämistä mahdollisuuksien mukaan. Väylävirasto priorisoi selonteon mukaisesti liikenneverkon päivittäistä liikennöitävyyttä (verkon hoito, liikenteenohjaus, jäänmurto, maantielauttaliikenne, kriittisten kohteiden korjaukset).

Helsingissä 28.6.2022

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi