Eduskunnan puhemiehelle
Huoltovarmuuskeskuksen tekemistä hengityssuojainkauppoja on kritisoitu mediassa ja eduskunnassa ja kaupat ovat aiheuttaneet ihmetystä myös kansalaisissa. Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja, ministeriön ylijohtajan Ilona Lundströmin mukaan kohukauppojen kokonaissumma oli yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Lundströmin mukaan tehdyt kaupat ovat ”monien epäonnekkaiden valintojen tulos”, jotka olisi pystytty välttämään kunnollisilla tarkastuksilla.
Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön alla toimiva laitos, jonka tehtävänä on muun muassa maan huoltovarmuuden ylläpitäminen. Laissa huoltovarmuuden turvaamisesta määritellään (6 § 11.4.2008/225) huoltovarmuuskeskuksen tehtäviksi:
1) kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa;
2) varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus;
3) turvata välttämätön tavara- ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto;
4) hoitaa velvoite- ja turvavarastointia;
5) ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Uusien hankintojen tekemisestä ja tarvikkeiden ostamisesta ei erikseen mainita. Laissa määritellään myös keskuksen ohjauksen ja valvonnan kuuluvan työ- ja elinkeinoministeriölle.
Koronavirusepidemia yllätti maailman ja Suomen täysin. Oletukset hyvistä varmuusvarastoista osoittautuivat vääriksi, kun koronan torjunta vaati suuria määriä suojavarusteita. Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi osoitettiin nopealla aikataululla hankkia suuri määrä suojatarvikkeita mahdollisimman nopeasti. Kun kokemusta oikeaoppisista hankintojen tekemisistä ei ollut, johti tilanne edellä mainittuun kohuun.
Sairaanhoitopiireissä hankintaorganisaatioina toimivat sairaanhoitopiirit itse. Esimerkiksi Ylä-Savon sote-kuntayhtymä aikoo tehostaa suojainten hankintaa koronaviruspandemian vuoksi ja aikoo siirtää päätösvaltaa toimitusjohtajalleen siten, että toimitusjohtaja voi päättää suojainhankinnoista 600 000 euroon saakka. Ihmetystä herättää, että miksi huoltovarmuuskeskusta kuvataan valtakunnallisena hankintaorganisaationa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 17.04.2020
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen sosiaali- ja terveysministeriön tekemistä hankinnoista Huoltovarmuuskeskuksen välityksellä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_303+2020.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 303/2020 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/1992) mukaan huoltovarmuuden kehittäminen ja ylläpito. Huoltovarmuuskeskus on ensisijaisesti julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa toimiva varautumisorganisaatio, ei operatiivinen valmiusorganisaatio.
Vallitsevassa koronaviruspandemiatilanteessa Huoltovarmuuskeskuksen käyttäminen operatiivisen toiminnan hankintayksikkönä on suoraviivainen ja Huoltovarmuuskeskuksen tehtävät huomioon ottaen perusteltu ratkaisu johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon akuutista suojaintarpeesta.
Huoltovarmuuskeskus on toteuttanut suojainhankintoja sosiaali- ja terveysministeriön tukipyyntöjen perusteella sosiaali- ja terveyshuollon tarpeisiin 12.2.2020 alkaen. Huoltovarmuuskeskuksen resursointia hankintoihin kasvatettiin heti sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysministeriö toimitti määrältään huomattavan pyynnön Huoltovarmuuskeskukselle 24.3.2020. Siihen mennessä tehty pyyntö oli määriltään merkittävästi pienempi, ja ongelmana oli Huoltovarmuuskeskuksen mukaan ollut se, ettei tavaraa ollut saatavissa markkinoilla. Suojainhankintojen tekeminen Huoltovarmuuskeskuksessa eriytettiin 30.3.2020 omaksi yksikökseen, joka keskittyy sosiaali- ja terveysministeriön tukipyyntöjen mukaisiin hankintoihin. Tämän jälkeen hankintatoimea on edelleen vahvistettu. Hankintayksikköön on saatu lisäresursseja Hanselista, Säteilyturvakeskuksesta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. STM on julkaissut verkkosivuillaan 16.4.2020 tietoja tehdyistä hankintapyynnöistä.
Koronaviruspandemian vuoksi syntynyt globaali tilanne suojainmarkkinoilla on ollut ennakoimaton, eivätkä eri organisaatioiden toteuttamat varautumistoimet ole olleet riittäviä epidemian jatkuessa. Huoltovarmuuskeskuksen ohella sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt ovat hankkineet toiminnassaan tarvittavia suojavarusteita. Normaalitilanteessa ne vastaavat koko hankintatarpeen tyydyttämisestä, ja kriisitilanteessakin niiden hankintojen kokonaisvolyymit ovat huomattavasti suuremmat kuin Huoltovarmuuskeskuksen. Huoltovarmuuskeskuksen tekemien suojavälinehankintojen ei siis ole tarkoitus kattaa koko maan tarpeita. Poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö antoivat Huoltovarmuuskeskukselle 6.4.2020 toimeksiannon koskien koronaviruksen johdosta tarpeellisten suojainhankintojen tilannekuvan tuottamiseksi ja hankintojen koordinoimiseksi. Toimeksiannossa todettiin myös, että Huoltovarmuuskeskus jatkaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön tukipyyntöjen mukaisia hankintoja.
Huoltovarmuuskeskuksen hallitus on ryhtynyt nopeisiin toimenpiteisiin KPMG:n selvityksestä ilmenneiden Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan puutteiden korjaamiseksi. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus on vahvistanut tarkennetun hankintaohjeen koronavirustilanteen hankintoihin. Poikkeusoloissa, jolloin riskit ovat erityisen suuret, tulee hankinnoissa kiinnittää tavanomaistakin enemmän huomiota riskien asianmukaiseen hallintaan ja muun muassa tarjoajien taustaselvityksiin sekä Huoltovarmuuskeskuksen sisäisten prosessien läpinäkyvyyteen. Tähän liittyen vahvistetaan edelleen Huoltovarmuuskeskuksen hankintaorganisaatiota sekä hankintaprosesseja ja -käytäntöjä vastaamaan tilanteen vaatimaa tasoa. Huoltovarmuuskeskuksessa varmistetaan, että se tekee myös kiireellisissä hankinnoissa riittävän vastapuoliriskiselvityksen tarvittavassa laajuudessa.
Huoltovarmuuskeskuksen hallitus on myös päättänyt, että Huoltovarmuuskeskus ostaa välittömästi sisäisen tarkastajan täysipäiväisen palvelun ja ottaa sisäisen tarkastuksen johtajan sisään organisaatioon toistaiseksi.
Valtioneuvoston työnjaon mukaisesti työministeri vastaa siitä, että Huoltovarmuuskeskuksen ohjaaminen ja valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisesta toiminnasta, kuten hankintatoimesta, ministeri ei vastaa, eikä ministeriö tai ministeri tee yksittäisiä asioita koskevia päätöksiä. Huoltovarmuuskeskuksen johtamisesta vastaavat sen hallitus ja toimitusjohtaja. Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa havaittuihin puutteisiin on kiinnitetty asianmukainen huomio välittömästi niiden tultua ministeriön tietoon, ja korjaavat toimenpiteet on suoritettu ministeriön ohjaus- ja valvontavallan puitteissa.
Helsingissä 4.5.2020 Työministeri Tuula Haatainen