Kirjallinen kysymys Savo-Karjalan tieverkon tilasta
Tiestön kunto on monin paikoin maatamme heikko. Huonokuntoista asvalttitietä löytyy koko Suomesta. Päällystetyistä maanteistä, joita kaikkiaan on noin 50 750 kilometriä, oli viime vuodenvaihteessa 7 050 kilometriä huonossa kunnossa eli noin 14 %. Erityisen huono tilanne on Savo-Karjalan alueella. ELY-keskuksen arvioiden mukaan päällystetyistä teistä, joita on noin 8 900 kilometriä, on 1 400 kilometriä huonokuntoisia ja reilut 300 kilometriä kiireellisen kunnostuksen tarpeessa ja soratieksi muuttamisuhan alla. Valtakunnallisesti päällystyspituuksien määrä on pudonnut 1960-luvun tasolle.
Alueen tiestön kunnossapitoa on kuvattu mahdottomaksi. Valtion myöntämillä varoilla ei saada pidettyä edes kaikkein vilkkainta tiestöä hyvässä kunnossa. Sen seurauksena pienet maantiet jäävät ilman kunnostusta ja vähäliikenteisiä teitä on muutettu takaisin sorateiksi. Tosin tällä hetkellä varoja ei ole edes siihen. Ikääntymisen seurauksena päällysteiden kunto heikkenee kiihtyvällä tahdilla, eikä vuosille 2019—2021 suunniteltu rahoitus mahdollista alueen tieverkon kuntoa parantavia päällystystöitä.
Tieturvallisuuden takaamiseksi on teillä jouduttu laskemaan nopeusrajoituksia 80 kilometrin tuntinopeudesta 60 tai 50 kilometrin nopeuteen. Lähivuosina nopeusrajoituksen muutosta vaativien tienpätkien määrän arvellaan kaksinkertaistuvan. Turvallinen liikkuminen teillä vaatii tienkäyttäjiltä aiempaa parempaa ennakointia ja ajokokemusta. Talvisin ei voida taata talvihoidon laatuvaatimuksia, ja tällä hetkellä vaikeuksia on peräti noin 1 200 tiekilometrillä. Heikon tiestönhoidon seurauksena ajomatkat hidastuvat ja kuljetusmatkat pidentyvät.
Pohjois-Savon ELY-keskuksessa arvioidaan, että tienpidon saaminen tyydyttävälle tasolle vaatisi alueelle noin 30 miljoonaa euroa, joka aluksi kuluisi akuuttien kohteiden korjaukseen. Nykyisin tieverkon ylläpitoon on käytetty alueella 15—22 miljoonaa euroa. Alemman tieverkon kunnostus joutuisi määrärahojen lisäyksestä huolimatta odottamaan.
Rahoituksen puute johtaa ELY-keskuksen mukaan entistä enemmän asvalttiteiden muuttamiseen sorateiksi. Tulevaisuudessa vilkkaimpiakin teitä muutetaan sorateiksi. Päällystetyn tien muuntaminen maksaa noin 25 000 euroa kilometriltä, kun kuusi metriä leveän asvalttitien uudelleenpäällystys ja kunnostus maksavat noin 60 000 euroa kilometriltä. Jos tarve on suuremmalle kunnostukselle, saattaa hinta nousta jopa 90 000 euroon kilometriltä.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan liikennemäärät eivät ole alueella radikaalisti muuttuneet. Tienkunnostamisen kustannukset ovat nousseet tasaisesti, mutta poikkeuksellisesta noususta ei ole kysymys. Kunnostamisen hinta ei ole merkittävästi noussut. Teiden kuluminen sen sijaan on kasvanut muun muassa raskaiden ajoneuvojen ajomassojen kasvaessa ja Suomen talvien muuttuessa entistä vaihtelevammiksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy Savo-Karjalan tiestön liikenneinfran peruskorjaamiseksi,
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että korjaamiseen saadaan riittävät resurssit ja
miten hallitus aikoo parantaa liikenneturvallisuutta myös heikkokuntoisilla, alemmilla tieverkoilla?
Helsingissä 29.10.2019
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen:
Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wilhosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 277/2019 vp:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy Savo-Karjalan tiestön liikenneinfran peruskorjaamiseksi, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että korjaamiseen saadaan riittävät resurssit ja miten hallitus aikoo parantaa liikenneturvallisuutta myös heikkokuntoisilla, alemmilla tieverkoilla?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2018 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.
Jo vuosia jatkunut perusväylänpidon liian alhainen rahoitustaso on johtanut siihen, että erityisesti vähäliikenteisellä verkolla on paljon huonokuntoisia teitä. Tiestön kuntotila on samanlainen koko maassa. Myös uudessa hallitusohjelmassa on todettu liikenneverkon rahoitustason olevan riittämätön ja tämä vaikuttaa muun muassa teiden turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Väyläverkkojen osalta todetaankin, että kehittämisen tulisi olla pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa ja pitkään jatkunut investointien alirahoitus olisi korjattava.
Valtion budjetissa on osoitettu vuodelle 2019 perusväylänpitoon hieman yli miljardi euroa. Määrärahaa saa käyttää mm. hoidosta, käytöstä sekä korjauksista ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Hallitus on esittänyt ensi vuoden budjettiin perusväylänpitoon 300 miljoonan euron tasokorotusta.
Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettu laki ohjaa maantieverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen käytettävien määrärahojen käyttöä. Jatkossa liikenneverkon kunnossapitoa ja kehittämistä tulee ohjaamaan myös 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka valmistelu on alkanut.
Ennen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistumista perusväylänpidon lisärahoitusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottaen muun muassa maanteiden päällysteisiin. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun yhteydessä väyläverkon kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti, minkä lopputuloksena väyläverkon kokonaiskehittäminen tulee parlamentaarisesti linjattavaksi.
Helsinki 15.11.2019
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin