Kirjallinen kysymys sähkön hinnan kohtuullisesta noususta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_457+2022.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Kansalaiset tuskailevat kasvavien sähkölaskujensa kanssa. Toiset, jotka ovat esimerkiksi viime talvena tehneet uuden määräaikaisen sopimuksen välttävät pahimmat hinnan korotukset. Toiset, joilla on esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva sopimus joutuvat vain katsomaan vierestä, kun hinta kasvaa hillittömästi.
Osalle kansalaisista on tullut järkytyksenä, kun voimassa olevia sopimuksia on purettu. Esimerkiksi valtionyhtiö Fortumin uutisoitiin lakkauttaneen sähkösopimustyyppinsä, jolloin asiakkaiden on täytynyt etsiä uutta sopimusta. Hintaan tulee yli 200 prosentin korotus. Sopimustyypin lakkauttaminen perusteltiin markkinatilanteen muutoksella.
Sähkön hinta on ollut hirvittävää. Kun hinnannoususta puhutaan sadoissa prosenteissa, niin on selvää, ettei kenenkään talouteen hinnannousu voi olla vaikuttamatta. Ymmärrettävästi sähköntuottajilla ja myyjilläkin on tilanteessa vaikeuksia, mutta tilanne on tavallisen kansalaisen osalta huolestuttava. Sähkömarkkinalaissa puhutaan toistuvasti kohtuullisista maksuista ja korvauksista. Voidaan pohtia, onko yli 200 prosentin hinnan nousu kohtuullisuuden rajoissa.
Uutisissa väläytellään tulevan talven energiakriisiä ja mahdollisesti jopa sähkökatkoja. Hallitukselle voi antaa kiitosta reagoimisesta tilanteeseen ja veroalennuksista, mutta tukien kohdistaminen ei osunut aivan nappiin. Asiantuntijat ovat toistuvasti todenneet, että kun uhkana on, että sähkön kulutus ylittää tuotettavan ja tuotavan sähkön määrän, niin tärkeää olisi pienentää kulutusta. Nyt veroalennukset kohdistuvat myös halpoihin sopimuksiin, jolloin suhteessa nykysopimuksiin nämä kansalaiset saavat sähköä lähes ilmaiseksi. Kovin kohtuulliseksi ei tilannetta voi sanoa.
Hädässä eivät ole vain kodin lämmittäjät, vaan myös maataloustuottajat, teollisuus, liikuntatilat ja niin edelleen. Kun sähkön osuus menoista kasvaa sadoilla euroilla, ei jää vaihtoehdoksi kuin sulkea toiminta kokonaan. Seuraukset tulevat näkymään varmasti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 09.09.2022
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen sähkön hinnan kohtuullisesta noususta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_457+2022.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 457/2022 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sähkömarkkinalain (588/2013) tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja myynnissä sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpito sähköverkkojen toiminnassa. Sähkömarkkinalailla on luotu edellytykset kilpailulle sähkön tuotannossa, ulkomaankaupassa ja myynnissä sekä asetettu säännöt sähköverkkojen toiminnalle.
Sähkömarkkinalaissa markkinaolosuhteisiin vaikuttava sääntely kohdistuu suurelta osin verkkotoimintaan, kun taas sähköntuotanto ja sen myynti käyttäjille jäävät suurelta osin markkinaohjauksen varaan. Sähkönmyynnissä kenelläkään myyjällä ei ole yksinmyyntioikeutta tietyssä sähköverkossa tai tietyllä alueella. Sähkömarkkinalailla on kuitenkin varmistettu vähimmäistaso, jolla turvataan kotitalouksien ja muiden pienten sähkön käyttäjien asema sekä sähköenergian että verkkopalvelujen ostajana. Sähkömarkkinalainsäädäntömme perustuu tässä suhteessa sähkömarkkinadirektiivin (EU) 2019/944 sääntelykehikkoon.
Kaikilla Suomessa sähköverkkoon liitetyillä sähkönkäyttäjillä on mahdollisuus kilpailuttaa sähkön ostonsa. Myös kiinteistön sisäisen verkon kautta sähkönsä ostavalla kuluttajalla on oikeus siirtyä ostamaan sähkönsä sähköverkon kautta. Kuluttajien ja pienten sähkönkäyttäjien sähkön saannin varmistamiseksi on lisäksi säädetty toimitusvelvollisuudesta. Toimitusvelvollisuudella tarkoitetaan velvollisuutta toimittaa tietyssä jakeluverkossa sähköä kuluttajille ja muille pienille sähkönkäyttäjille yleisesti sovellettavilla julkisilla ehdoilla ja kohtuulliseen hintaan. Toimitusvelvollisuus koskee sähkön vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan vastuualueella.
Toimitusvelvollisella vähittäismyyjällä tulee olla julkiset myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet toimitusvelvollisuuden piirissä oleville asiakkaille. Niissä ei saa olla kohtuuttomia tai kilpailua rajoittavia ehtoja tai rajoituksia. Kohtuuttoman hinnoittelun kielto pitää sisällään esimerkiksi asiakasryhmäkohtaisen kustannusvastaavuuden vaatimuksen.
Mikäli sähkönmyyjiä velvoitettaisiin myymään sähköä alle hankintakustannuksin, ajautuisivat myyjät ennen pitkää konkurssiin. Tämän välttämiseksi valtio tai omistajat joutuisivat tukemaan sähkönmyyjiä hankintahinnan ja myyntihinnan erotuksen verran. Hyvä esimerkki tällaisesta tilanteesta on Saksassa Uniper, joka ei pysty siirtämään nousseita kaasun kustannuksia asiakashintoihin ja on siksi suurissa vaikeuksissa.
Hallitus linjasi talousarvioesityksessä vuodelle 2023 toimista, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan ihmisille. Sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulu-huhtikuun osalta. Tämän lisäksi valmistellaan muun muassa erillinen sähkövähennys ja määräaikainen sähkötuki. Talousarvioesityksen toimenpiteet perustuivat Sähkön hinta –työryhmän ehdotuksiin. Työryhmä tutki laajan joukon keinoja puuttua sähkön hintoihin. Työryhmän arvioissa keskeinen merkitys oli sillä, kuinka nopeasti mahdolliset toimenpiteet voitaisiin ottaa käyttöön. Työryhmä katsoi, että sähkön hinnan arvioidaan nousevan korkeaksi jo tulevana talvena, ja hyvin nopeasti käyttöönotettavien toimenpiteiden valikoima ei ole laaja.
Energiatehokkuutta ja –säästöä on edistetty pitkäjänteisesti työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Motivan toimesta. Energian säästön edistämisessä käytössä on mm. Motivan neuvontapalvelu ja valtakunnallinen energianeuvojien verkosto. Energiansäästötoimia on päätetty pikaisesti tehostaa erityisenä tavoitteena sekä sähkönkulutuksen vähentäminen että erityisesti sähkön kulutushuippujen tasaaminen.
Työ- ja elinkeinoministeriö, Motiva, Energiavirasto, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö ja Sitra julkistivat 25.8.2022 energiansäästökampanjan ”astetta alemmaksi”. Kampanja käynnistyy täydellä teholla Energiansäästöviikolla 10.10.2022, kun ilmat viilenevät ja lämmityskausi alkaa. Kampanja tulee näkymään laajalti erilaisissa medioissa. Kampanjaa varaudutaan jatkamaan lämmityskauden yli ja tehostamaan, mikäli tilanne sitä vaatii. Alueellinen energianeuvonta on kampanjassa keskeisessä roolissa. Energianeuvojat jalkauttavat Astetta alemmas –kampanjaa kuluttajille ja taloyhtiöille.
Energiansäästökampanjassa kaikkia suomalaisia kannustetaan säätämään energiankulutustaan astetta alemmas. Tämä tarkoittaa arkisia tekoja energian, kuten sähkön ja polttoaineiden, säästämiseksi. Näitä tekoja ovat esimerkiksi huonelämpötilan säätäminen alemmaksi ja lämpimän käyttöveden säästäminen. Kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa. Pidemmän aikavälin tavoite on pysyvästi alhaisempi energiankulutus ja sähkön kulutushuippujen madaltaminen. Energiansäästö pienentää energialaskua ja vähentää energiahintojen nousupainetta.
Olennainen osa energiansäästökampanjaa on organisaatioille, kunnille, yhteisöille, elinkeinoelämälle ja yrityksille suunnattu haastekampanja. Haastekampanjan kautta kaikki yhteiskunnan tahot aktivoidaan mukaan energiansäästötoimiin. Haastekampanja on otettu erittäin laajasti vastaan esimerkiksi elinkeinoelämän, työmarkkinakeskusjärjestöjen ja kuntien toimesta. Keskeisiä eri toimialojen yrityksiä on myös aktivoitu erikseen energiansäästöön elinkeinoministerin 7.9.2022 koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa.
Helsingissä 4.10.2022
Elinkeinoministeri Mika Lintilä