Kirjallinen kysymys ruoan hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_337+2022.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Ukrainan sodan seuraukset ovat näkyneet suomalaisten kuluttajien lompakoissa. Jo ennen sähkön ja polttoaineen hinnat olivat nousussa, mutta sodan myötä vaikutus on ollut entistä suurempi. Maataloudessa on taisteltu kasvavien kustannusten kanssa jo pitempään.
Inflaatio näkyy erityisesti ruoan hinnassa. Kasvaneet kustannukset ovat vaikuttaneet tuotteen hintaan jo moneen kertaan, ennen kuin se päätyy kuluttajan ostoskoriin. Paine hinnankorotuksiin on suuri, kun esimerkiksi polttoainekustannukset kiusaavat niin tuottajia kuin kaupan alaakin.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna noin 10 prosenttia. Tämä tarkoittaa keskimääräiselle kotitaloudelle 500 euron lisälaskua vuodessa. On annettu arvioita hinnannousun olevan vieläkin suurempi, esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Kurvinen arvioi nousun olevan jopa 15-20 prosenttia.
Jo 500 euron lisälasku on erityisesti pienituloisille varsin merkittävä, ja summa tuntuu varmasti myös keskituloisissakin talouksissa. Ja kun lisälaskua tulee myös liikkumisesta ja lämmittämisestä on moni kotitalous tiukan paikan edessä.
Kotitalouksien tukemiseksi on väläytelty muun muassa veronalennuksia, jotka monet ekonomistit ovat tyrmänneet. Perusteluina on esitetty, että myös rikkaat hyötyisivät alennuksista ja valtio menettäisi verotuloina miljoonia, jopa miljardeja. Kuluttajan osa on arvioiden mukaan vain kestää tilanne.
Tilanne on vakava ja eikä hellitä ihan hetkeen. Kansalaiset toivovat valtion tukevan heitä vaikeina aikoina ja toivottavaa olisi, että jonkinlainen ratkaisu ruoan hintakriisiin löytyisi. Jos veronalennuksiin ei pystytä niin tulisi valtion ainakin tarkastella omia menojaan ja veronkorotustarpeitaan. Vai tuleeko kansalaisten vain kestää tilanne?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo tukea kansalaisia kiihtyvässä inflaatiossa ja
millä toimilla hallitus aikoo ja pystyy hillitsemään ruoan hinnan nopeaa kasvua ja
ovatko veronalennukset, edes väliaikaiset, poissa hallituksen työkalupakista nykyisessä tilanteessa ja
miten hallitus aikoo hillitä valtion menoja kasvavien kustannusten myötä ja
aikooko hallitus välttää veronkorotuksia vallitsevassa tilanteessa?
Helsingissä 20.06.2022
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen ruoan hinnannoususta ja kansalaisten tukemisesta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_337+2022.pdf?lang=fi
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 337/2022 vp:
Miten hallitus aikoo tukea kansalaisia kiihtyvässä inflaatiossa,
millä toimilla hallitus aikoo ja pystyy hillitsemään ruoan hinnan nopeaa kasvua,
ovatko veronalennukset, edes väliaikaiset, poissa hallituksen työkalupakista nykyisessä tilanteessa,
miten hallitus aikoo hillitä valtion menoja kasvavien kustannusten myötä ja
aikooko hallitus välttää veronkorotuksia vallitsevassa tilanteessa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Polttoaineiden ja ruuan viimeaikaisen hinnannousun taustalla eivät ole veroratkaisut. Valtio voi vaikuttaa hinnasta johtuviin ongelmiin muun maussa verotuksellisin keinoin vain rajallisesti. Veronalennukset kohdistuisivat lähtökohtaisesti suurelle joukolle kotitalouksia ja aiheuttaisivat siten huomattavia kustannuksia julkiselle taloudelle. Myös EU-oikeus rajoittaa veronalennusten toteuttamista.
Hallitus on kuitenkin vastannut tietyillä täsmätoimilla erityisesti energian hintojen nousuun. Toimet painottuvat liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin. Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää ja kilometrikohtaista matkakuluvähennystä korotetaan väliaikaisesti verovuoden 2022 tuloverotuksessa. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta puolestaan pienennetään määräaikaisesti, minkä odotetaan alentavan kaikkien polttoaineiden hintoja. Kuluttajien tilannetta sähkömarkkinoilla on myös parantanut se, että sähkön siirtohintojen kehitykseen on puututtu. Sähkönsiirtomaksuja voidaan periä asiakkailta vuonna 2022 noin 370 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Lisäksi hallitus antoi suosituksen, että energian (mukaan luettuna sähkön) hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Myös sairausvakuutuksesta maksettavia matkakorvauksia korotetaan, jotta terveyspalveluiden käyttäminen ei estyisi. Valmistelussa on myös ammattimaiselle kuljetusliikenteelle polttoaineveron palautusjärjestelmä. Nopeampana toimena hallitus on valmistellut kuljetusalan suoraa tukea kohonneiden polttoainehintojen takia. Lisäksi Finnvera osallistuu kuljetusalan käyttöpääoman rahoitukseen lainoin tai takauksin. Maataloudelle on jo maksettu energiaverojen lisäpalautusta. Lisäksi maatalouden harjoittajia tuetaan alentamalla maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveroa väliaikaisesti.
Sosiaalietuuksia ja tulonsiirtoja kasvatetaan elinkustannusten noustessa. Normaalisti tämä kasvu toteutetaan kerran vuodessa indeksikorjauksena, mutta nyt hintojen noustessa nopeammin on päätetty tehdä ylimääräinen indeksikorjaus, joka astuu voimaan 1.8.2022 (HE 75/2022 vp), jotta tulonsiirtojen ostovoima ei heikkene tilapäisesti nopeasti nousseiden hintojen vuoksi.
Pidemmän aikavälin toimena hallitus valmistelee tukimallia, jonka tavoitteena on yhtäältä lisätä energiaverojärjestelmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä toisaalta vastata polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin seurauksiin. Valmistelun tavoitteena on luoda tukimalli, jossa tukea voidaan myöntää kotitalouksille tulo- ja alueperusteisesti.
Valtion menoja hallitaan valtiontalouden kehysjärjestelmällä, jonka tarkoituksena on varmistaa valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Kustannusten noustessa menokehys asettaa rajoitteen menojen kasvulle, mahdollistaen samalla kehyksen ulkopuolelle jäävien muun muassa suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvien menojen vaihtelun. Hallitus pohtii jatkuvasti valtion menojen tarkoituksenmukaisuutta. Valtio on vähentänyt omaa kulutustaan porrastetusti siten, että vuonna 2023 toimintamenoihin kohdistuu yhteensä 151,5 miljoonan euron säästöt. Kokonaisuudessaan valtiontalouteen on tehty 370 miljoonan euron uudelleenkohdennus, josta päätettiin vuosien 2022–2025 ja 2023– 2026 julkisen talouden suunnitelmissa.
Hallitus tulee arvioimaan veropäätöksiä syksyn budjettiriihessä.
Helsingissä 7.7.2022
Valtiovarainministeri Annika Saarikko