Kirjallinen kysymys räjähdysmäisesti kasvaneista polttoainekustannuksista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_108+2022.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan ja läntisen maailman reaktiot talouspakotteineen ovat mullistaneet entisestään vaikeaa tilannetta energian ja talouden osalta. Vaikutukset ruuan, lannoitteiden, öljyn, energian ja ynnä muiden raaka-aineiden saatavuuteen ja hinnoitteluun ovat valtavat. Eikä tilanne ole hetkeen helpottamassa.
Tilanne oli vaikea jo ennen Ukrainan sotaa. Polttoainehinnat huitelivat jo yli kahden euron litralta ja nyt Ukrainan tilanteen jälkeen hinta on noussut entisestään ja tulee nousemaan vielä entisestään. On väläytelty jopa hinnan nousevan yli kolmen euron litralta. Parin viime viikon aikana hinta on noussut sitä tahtia, ettei noususta puhuta yksittäisissä vaan kymmenissä prosenteissa.
Polttoaineen kallis hinta kirpaisee autoilevia kansalaisia ja varsinkin työssäkäyviä. Monella on pohdinnassa, että mikä on kipuraja, jota työssä käymisestä ollaan valmiita maksamaan. Varsinkin matalan tulotason kansalaisille taloudellinen isku on kova.
Eikä isku tapahdu vain bensapumpuilla. Polttoaineen hinnan räjähdysmäinen kasvu tulee näkymään ruuan ja tavaroiden hinnoissa, kun alkutuotannossa ja kuljetuksissa kustannukset nousevat yhtä lailla. Maatiloilla kamppaillaan jo nyt selviytymistaistelua, kuljetusfirmat joutuvat jättämään reittejä väliin ja työkoneiden käyttökustannukset kasvavat. Peruselintarvikkeen elinkaarella kerrannaisvaikutus tulee olemaan valtava, ja lopulta kustannukset jäävät kansalaisten maksettavaksi.
Kyse ei ole siitä, että hupiajelu olisi nyt hieman kalliimpaa, vaan polttoaineen valtavat kustannukset tulevat vaikuttamaan koko yhteiskunnan toimivuuteen. Ruuan hinta kasvaa ja eläminen kallistuu. Maailman tilanteisiin ja markkinahintoihin emme voi suoraan vaikuttaa, mutta kun polttoaineen hinnasta suurin osa on veroa, niin voimme Suomessa omilla päätöksillä vaikuttaa nykytilanteeseen. Erityisesti ammattimaisen toiminnan turvaamiseksi tarvitaan nyt helpotusta ja nopeita päätöksiä. Tällä menolla suunta on kohti katastrofia, auttavatko valtion keräämät polttoaineveromiljoonat sitten enää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 11.03.2022
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen räjähdysmäisesti kasvaneista polttoainekustannuksista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_108+2022.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 108/2022 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Valtioneuvosto asetti 10.3.2022 varautumisen ministerityöryhmän. Ministeriryhmä ohjaa varautumista, joka liittyy Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vaikutuksiin. Ministerityöryhmän tehtävänä on muodostaa laaja-alaista tilannekuvaa kriisin vaikutuksista, arvioida vaikutuksia erityisesti talouteen ja huoltovarmuuteen sekä linjata tarvittavien toimien käynnistämisestä ja resurssien suuntaamisesta. Ministerityöryhmä arvioi myös toimia, joilla lisätään kotimaista energiantuotantoa, tuetaan fossiilista energiaa korvaavan uuden teknologian hyödyntämistä, parannetaan kaasun huoltovarmuutta ja lisätään energiatehokkuutta.
Varautumisen ministeriryhmä päätti 1.4.2022 toimenpidekokonaisuudesta kuljetusalan tukemiseksi, vihreän siirtymisen edistämiseksi ja sairausvakuutuksen matkakorvausten korottamiseksi polttoaineiden hinnannousun takia. Kuljetuskustannusten määräaikaiseksi tukemiseksi valmistellaan laki, jonka myötä tukea voi saada tammi-maaliskuun 2022 ajalta. Tuki on enintään 75 milj. euroa. Kuljetusalan vihreän siirtymisen edistämiseen valmistellaan toimenpidekokonaisuus, jossa tuetaan sähkö- ja kaasukäyttöisen kuorma- ja pakettiautokaluston hankintoja sekä liikennesähkön ja -kaasun julkisen jakeluinfrastruktuurin kehittämistä. Kokonaisuus on mittaluokaltaan 20 miljoonaa euroa ja siitä linjataan tarkemmin julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä huhtikuussa 2022. Sairausvakuutuksesta maksettavia matkakorvauksia korotetaan, jotta terveyspalveluiden käyttäminen ei estyisi.
1.4.2022 linjatut toimet tukevat hallituksen 18.2.2022 tekemää päätöstä ammattidieselverojärjestelmän valmistelun aloittamisesta. Valmistelun aikana arvioidaan, toteutetaanko ammattidiesel nykyjärjestelmän pohjalta vai siten, että dieselin suora verotuki poistettaisiin ja ammattiliikenteessä käytettävästä dieselöljystä maksettaisiin takautuvasti palautusta. Valmistelussa huomioidaan hallituksen ilmastotavoitteet.
Tämän lisäksi hallitus linjasi helmikuussa muista määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Toimet painottuvat erityisesti liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin.
Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti vuoden 2022 verotuksessa. Lisäksi kilometrikohtaista matkakuluvähennystä omalla autolla kuljettaessa korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2022. Muutokset matkakuluvähennyksessä vaikuttavat noin 570 000 verovelvollisen verotukseen. Ne pienentävät staattisesti arvioituna vuoden 2022 tasossa verotuloja yhteensä noin 142 milj. eurolla.
Maatalouden osalta varautumisen ministerityöryhmä linjasi 29.3.2022 seuraavasta tukikokonaisuudesta: kansalliseen luonnonhaittakorvaukseen 120 miljoonaa euroa, kansallisten tukien lisätuet sika- ja siipikarjatalouteen, kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastointiin, porotalouteen ja kalatalouteen 27 miljoonaa euroa, EU:n kriisitukeen ja sen täydentämiseen kansallisella rahoituksella 20,6 miljoonaa euroa ja energiaverojen vuoden 2021 palautuksen lisääminen kertaluonteisena toimena 45 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi linjattiin toteutettavaksi toimia, joilla vauhditetaan nopealla aikataululla siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin.
Lisäksi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisena toimena vuoden 2022 verotuksessa edellyttäen, että toimi on EU-oikeudellisesti hyväksyttävä. Mikäli EU-lainsäädäntö ei salli toimea, osana lisätalousarviovalmistelua maataloudelle myönnetään energiakriisin aiheuttamiin kustannuksiin tukea muiden instrumenttien kautta.
Valtion lainatakausmallia yksityisille kotitalouksille sekä mallia valtion täytetakaukseksi asuntoosakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi valmistellaan. Tavoitteena on, että uusi takausmalli kohdentuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. Takausmalli voisi kohdentua myös kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä kaasu- ja sähköautojen konversioihin ja hankintoihin.
Kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä valmistellaan tukimalli, jonka tavoitteena on yhtäältä lisätä energiaverojärjestelmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä toisaalta vastata polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin seurauksiin. Valmistelun tavoitteena on luoda tukimalli, jossa tukea voidaan myöntää kotitalouksille tulo- ja alueperus-teisesti. Hallitus valmistelee sähkömarkkinalakiin muutoksia, jotka helpottavat kuluttajan asemaa energiahintakriisissä. Tarkoituksena on lisätä tietoa dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimuksista eli niin sanotuista spot-sopimuksista.
Hallituksen aikaisemmista päätöksistä, jotka helpottavat nykytilannetta, tulisi huomioida, että vuoden 2021 alusta teollisuuden, konesalien ja maatalouden sähkövero alennettiin EU:n minimitasolle. Tämän vuoden aikana alempaa sähköveroa laajennetaan koskemaan tiettyjä lämpöpumppuja, sähkökattiloita sekä suurempaan joukkoa konesaleja.
Kuluttajien tilannetta sähkömarkkinoilla on puolestaan parantanut se, että sähkön siirtohintojen kehitykseen on puututtu. Sähkönsiirtomaksuja voidaan periä asiakkailta vuonna 2022 noin 370 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2020.
Lisäksi valtion talousarviosta on pitkin hallituskautta myönnetty merkittäviä tukia liittyen vihreän siirtymän edistämiseen. EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmasta Suomeen kohdistuvasta rahoituksesta arviolta noin 1 mrd. euroa kohdistuu vihreän siirtymän edistämiseen. Jotta riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenisi liikenteessä, vuodelle 2022 on muun muassa budjetoitu tukea joukkoliikenteeseen 136 milj. euroa. Valtionavustuksiin kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on hallituskaudella budjetoitu (ml. kuluva vuosi) yhteensä noin 94 milj. euroa. Ajoneuvojen hankinta- ja konversiotukeen on osoitettu yhteensä 6 milj. euron määräraha. Tästä kuorma-autojen hankinta- ja konversiotukeen on osoitettu 2 milj. euroa ja pakettiautojen 1,5 milj. euroa. Lisäksi sähköajoneuvojen hankintaa rahoitetaan 2,5 milj. eurolla.
Verotuksen osalta vuoden 2021 alusta on tullut voimaan täyssähköautojen vapaan autoedun ja käyttöedun verotusarvon määräaikainen alentaminen vuosina 2021—2025. Sähköautojen latausetu on vapautettu verosta määräaikaisesti vuosina 2021—2025. Vuoden 2021 alusta on lisäksi työsuhdepolkupyöräetu säädetty 1 200 euroon saakka verovapaaksi ja joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista rinnastettu verovapaaseen työsuhdematkalippuun. Lokakuusta 2021 lähtien täyssähköautot vapautettiin autoverosta ja sitä vastaavasti korotettiin täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa.
Valtion talousarviossa on osoitettu yhteensä 20 milj. euroa julkisen latausinfrastruktuurin ja kaasutankkausverkon rakentamiseen vuosina 2021—2023. Vuonna 2022 tähän osoitetaan määrärahaa 13,2 milj. euroa. Yksityistä latausinfrastruktuuria tuetaan yhteensä 20 milj. eurolla vuosina 2021—2023 siten, että vuonna 2022 tähän osoitetaan 8,5 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2022 talousarviossa tuetaan kotitalouksia öljylämmityksestä luopumisen avustuksilla 28,9 milj. eurolla ja asuinrakennusten energiatehokkuusavustuksia 40 milj. eurolla. Lisäksi öljylämmityksestä luopumista tuetaan kotitalousvähennyksen väliaikaisella muutoksella korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos tuli voimaan vuoden 2022 alusta.
Helsingissä 5.4.2022 Valtiovarainministeri Annika Saarikko