KIRJALLINEN KYSYMYS POHJOIS-SAVON JA POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSTILANTEESTA


Kirjallinen kysymys Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan työllisyystilanteesta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_281+2019.aspx

  

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaisten suuri työttömyys ja samaan aikaan yritysten työvoimapula ovat suuria ongelmia. Ongelma näkyy erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Syyskuussa Pohjois-Karjalassa työttömiä oli noin 12 % työvoimasta, kun määrä koko maassa oli noin 8,6 %. Kaikkiaan työttömiä oli syyskuussa Tilastokeskuksen mukaan 161 000. 
Tilastokeskuksen mukaan koko maassa avoimia työpaikkoja oli syyskuussa 50 900, joista noin viidennes oli Pohjois- ja Itä-Suomessa. Suuri tarve työvoimalle on vähittäiskaupan ja teollisuuden alalla ja erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella. Koko maassa näiden alojen työpaikkojen osuus avoinna olevista paikoista oli jopa 60 %. 
On selvää, että meillä on suuri ongelma saada ihmisiä töihin ja yrityksillä suuri ongelma saada tarvitsemaansa työvoimaa. Työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Pohjois-Karjalassa ongelmana on saada sosiaali- ja terveysalan osaajia. Nykyiset työntekijät keskittyvät Joensuun alueelle. Rakennus- ja teollisuusala tarvitsevat myös tekijöitä, ja yritysten katseet ovat kääntyneet ulkomaille. Paljon on puhuttu saatavuusharkinnan poistosta.  
Jos Suomesta ei löydy osaamista, pitää sitä tuoda ulkomailta. Ongelma on kuitenkin suuri, jos Suomesta tai Euroopan unionista, 500 miljoonan ihmisen alueelta, ei löydetä työvoimaa, vaan sitä täytyy tuoda unionin rajojen ulkopuolelta. Naapurimaassamme Ruotsissa saatavuusharkinta poistettiin, mutta tutkimusten mukaan sivuvaikutuksena työperäinen maahanmuutto ja turvapaikkamuutto sekoittuivat keskenään. Työlupajärjestelmästä tuli lähinnä muuton mahdollistamisen väylä, pikatie länteen. Kaiken lisäksi järjestelmä ei ole ollut sen nopeampi kuin Suomen nykyinen saatavuusharkintajärjestelmä.  
Nyt ongelmana on, että EU-/ETA-alueen ulkopuolelta työllistytään matalapalkkaisille aloille. Vaarana on, ettei heidän palkkansa riitä elämiseen, jolloin he tarvitsevat valtion tukia. Perheenyhdistämisissä puolisoiden vaikutukset on otettava myös huomioon, jolloin valtion tukien merkitys korostuu entisestään. Työpanoksesta on yhteiskunnalle vähän hyötyä, jos työntekijän tukiin kuluu  enemmän  rahaa. Saatavuusharkinnan  poistoa  ei voida pitää ratkaisuna Suomen työllisyysongelmaan. Tällä hetkellä saatavuusharkinnasta on kuitenkin vapautettu tiettyjä ammattikuntia tietyillä alueilla, esimerkiksi Uudellamaalla ravintola- ja siivousalan ammatteja.
Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, oli se sitten kotimaista tai ulkomaista. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan yrityksissä ulkomaalaisesta työvoimasta on saatu hyvää palautetta ja työntekijöitä kuvattu ahkeriksi. Suuri ongelma on suomalaisten työllistymisessä. Työn vastaanottamisesta ja tarjoamisesta on tehtävä joustavampaa. Ulkomaalaiset työntekijät ovat apu, mutta eivät ratkaisu. Etenkin kun työskentely Suomessa edellyttää kielen osaamista. Ensisijaisesti Suomen hallituksen tehtävänä on työllistää oman maansa kansalaiset. Osaava, ahkera ja lainkuuliainen työvoima on tervetullutta, mutta vähiten Suomi kaipaa julkisen talouden lisäkuormittamista.  
     
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
     
Mitä toimia hallitus aikoo tehdä, jotta työllisyystilanne paranee Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ja 
    
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että yritysten työllisyystarpeisiin pystytään vastaamaan ja 
    
miten hallitus aikoo varmistaa, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat työntekijät eivät polje alas suomalaista palkkatasoa ja he pystyvät elämään maassamme ilman, että heidän tarvitsee tukeutua valtion tukijärjestelmään? 
    
Helsingissä 31.10.2019 
Jussi Wihonen
PS
    
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan työllisyystilanteesta
    
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 281/2019 vp:
Mitä toimia hallitus aikoo tehdä, jotta työllisyystilanne paranee Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että yritysten työllisyystarpeisiin pystytään vastaamaan ja miten hallitus aikoo varmistaa, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat työntekijät eivät polje alas suomalaista palkkatasoa ja he pystyvät elämään maassamme ilman, että heidän tarvitsee tukeutua valtion tukijärjestelmään?
  
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen, mikä tarkoittaa työllisten määrän kasvua noin 60 000 henkilöllä vuoteen 2023. Korkea työllisyys edellyttää hyvin toimivia työmarkkinoita ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Tavoitteena on, että kaikki syntyvät työpaikat ovat laadukkaita ja turvaavat toimeentulon.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tuottavat yhdessä alueen keskeisten toimijoiden kanssa näkemyksen seutukuntien ja maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Viimeisimmät arviot on tuotettu elo-syyskuun 2019 aikana. Niin Pohjois-Savossa kuin Pohjois-Karjalassa ennakoidaan kasvun hidastuvan. Molemmille alueille on yhteistä huoli väestön vähenemisestä ja ikääntymisestä. Osaavan työvoiman saatavuus on haaste alueiden elinvoimaisuudelle, mutta alueilla on myös kasvavia yrityksiä ja toimialoja. Alueilla osaamis- ja työvoimahaasteisiin vastataan monilla työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteillä esimerkiksi lisäämällä työelämälähtöistä koulutusta ja rekrytointikoulutusta. Lisäksi alueilla tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.
Syyskuun työllisyyskatsauksen perusteella Pohjois-Savon työvoimasta 9 % on työttömiä työnhakijoita. Vastaava luku Pohjois-Karjalassa on 12 %, joka on maan suurin lukema. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 8,6 %. Pohjois-Savossa on tehty ansiokasta työtä työllisyyden edistämiseksi ja vuoden aikana työttömyys onkin alentunut 4,9 %, koko maan keskiarvon ollessa 2,6 %. Molemmilla alueilla työttömyys on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, joskin vauhti on hidastunut.
Kun irtisanomiset koskevat useampia ihmisiä, työ-ja elinkeinotoimistot tarjoavat työntekijöille infotilaisuuksia, työnhakupalveluita, työnvälitystä, valmennusta, palkkatukea, työvoimakoulutusta, työkokeilua ja muuta heidän tarvitsemaansa tukea. Yrittäjyyttä harkitseville annetaan neuvoja ja tukea yrittäjyyden aloittamiseen. Alueellista liikkuvuutta voidaan tukea liikkuvuusavustuksilla.
Pohjois-Savo on yksi siltasopimusalueista. Siltasopimus perustuu valtion ja alueellisten toimijoiden yhteistyöhön ja sen tavoitteena on tunnistaa ja ratkoa yhteistyössä alueen kasvun pullonkauloja. Siltasopimuksessa voidaan sopia muun muassa työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä tietopohjan ylläpitämiseen liittyvistä asioista.
Hallitus sopi syksyn budjettiriihen työllisyyspaketissaan merkittävistä panostuksista työllisyyteen. Työllisyyspaketin tavoite on kääntää Suomi pohjoismaiselle uralle ja nostaa järjestelmällisesti työllisyysastetta panostamalla laadukkaisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaviin työllisyyspalveluihin, kuten naapurimaissa tehdään. Työllisyysasteen lisäksi on kiinnitettävä huomiota tuottavuuskehitykseen ja yritysten kykyyn uusiutua. Nykyisten kärkiyritysten pitää tukea pienten, kasvuhalukkaiden yritysten kasvumahdollisuuksia toimintaympäristöä edelleen parantamalla.
Hallituksen tavoitteena on saada nopeita vaikutuksia esimerkiksi työlupaprosessin sujuvoittamisella ja palkkatuen kokonaisuudistuksella. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on nostettava suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa ja lisättävä työllisyyttä kaikissa ryhmissä, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät mukaan lukien. Hallitus panostaa myös lyhytkestoisiin, työelämälähtöisiin koulutuksiin.
Yritysten työvoimatarpeeseen vastataan tarjoamalla erilaisia työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdistäviä toimenpiteitä ja ratkaisuja, jotka liittyvät mm. rekrytointipalveluihin, työvoiman liikkumiseen, osaamiseen, kansainvälisten osaajien hyödyntämiseen, työkykyyn ja kannustinloukkujen purkamiseen. Lisäksi on tarpeen lisätä työnantajien ja korkeakoulujen sekä koulutukseen osallistuvien kannusteita investoida jatkuvaan oppimiseen. Maakuntien avaintoimijoilla on keskeinen rooli toimien onnistumisessa. Resurssit ja osaamiset on suunnattava yhteisiin tavoitteisiin.
Keväällä 2020 käynnistetään työllisyyden kuntakokeilut, joissa jatketaan ja laajennetaan vuoden 2018 lopussa päättyneiden alueellisten työllisyyskokeilujen toimintamallia. Kokeilujen tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kokeiluissa yhdistetään valtion ja kuntien resursseja. Tavoitteena on entistä kustannustehokkaampi ja asiakaslähtöisempi palvelurakenne. Kokeiluissa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet.
Kansainvälisellä työvoimalla ja opiskelijoiden liikkuvuudella on kasvava merkitys Suomen hyvinvoinnin kannalta välttämättömän kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomen työikäisten määrä vähenee, minkä vuoksi tarvitsemme kansainvälistä rekrytointia. Ilman riittävää maahanmuuttoa työvoiman tarjonta ja pitemmällä aikavälillä työllisyys laskevat olennaisesti, mikä vaikuttaa työllisyysasteeseen ja huoltosuhteeseen sekä heikentää suomalaisen julkisen talouden kestävyyttä. 
Ulkomaalaisen työntekijän oleskelulupaa haettaessa keskeinen osa harkintaa on selvittää, onko tarjottu palkka ja muut työehdot lainmukaiset. Jokaisella työntekijällä tulee olla turvattu toimeentulo koko Suomessa oleskelun ajan. Työ- ja elinkeinotoimiston harkinta perustuu ulkomaalaislakiin ja se tehdään kaikissa tapauksissa, myös silloin, kun alueellisen työlupalinjauksen nojalla saatavuusharkinta voidaan tehdä tavallista kevyemmän kaavan mukaan. Työsuojeluviranomaisen havaintojen mukaan työmaavalvonnassa ilmenee keskimääräistä vähemmän puutteita palkka- ja muissa työehdoissa, kun työ-ja elinkeinotoimisto on ne etukäteen selvittänyt ja tarvittaessa antanut työnantajalle ohjeistusta. Hallitus on ohjelmansa mukaisesti lisäämässä työsuojelun resursseja työturvallisuuden, harmaan talouden torjunnan, palvelussuhteen ehtojen valvonnan sekä ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostamiseksi.
Helsingissä 13.11.2019 Työministeri Timo Harakka

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi