Kirjallinen kysymys palkkaturvan maksamisesta ja käsittelyajoista koronakriisin aikana
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_234+2020.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Koronaviruksen aiheuttamat toimenpiteet ovat ajaneet yrittäjät ahtaalle ja odotettavissa on, että moni joutuu vaikeuksiin ja pahimmassa tapauksessa moni yritys ajautuu konkurssiin. Kun yrityksen tulot romahtavat syntyy yritykselle kassavajeen seurauksena vaikeuksia maksaa työntekijöidensä palkkoja. Vakavassa tilanteessa palkanmaksu voi vaikeutua pitkällä ajalla.
Työntekijöitä turvaa palkkaturvajärjestelmä, jonka kautta työntekijät voivat hakea saataviaan, jos palkanmaksua ei ole tapahtunut esimerkiksi yrityksen konkurssin vuoksi. Palkkaturvan hakuajat ovat kuitenkin pitkiä, normaalioloissa odotettavissa oleva palkkaturvahakemuksen käsittelyaika on noin kuusi kuukautta hakemuksen jättämisestä. Eli nyt huhtikuussa jätettävä hakemus olisi aikaisintaan käsiteltynä vasta syksyllä. Ja tämä normaalioloissa.
Uutisista olemme saaneet lukea, miten koronakriisi on vaikeuttanut esimerkiksi työttömyyskassojen vaikeuksista käsitellä niille saapuneita hakemuksia. Esimerkiksi Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n mukaan nykyjärjestelyin sen ruuhkautunutta hakemusmäärä saadaan käsiteltyä ensi vuoden alkuun mennessä. Myös Kela varoittaa järjestelmänsä ruuhkautumisesta.
Kun palkkaturvahakemusten käsittelyaika on normaalioloissa noin kuusi kuukautta, niin nykytilanteessa käsittelyt venyvät luvattoman pitkiksi. Palkkasaataviaan odottava työntekijä joutuisi odottamaan monta kuukautta saataviaan, eikä työttömyyskassoistakaan ole välttämättä apua äkilliseen rahantarpeeseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 03.04.2020
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen palkkaturvan maksamisesta ja käsittelyajoista koronakriisin aikana
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_234+2020.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 234/2020 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Palkkaturvajärjestelmän tarkoituksena on turvata työntekijän palkkasaatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Palkkaturvana voi tulla maksettavaksi sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, joiden määrä ja peruste on saatu selvitettyä. Työntekijälle maksettava palkkaturva peritään aina työnantajalta tai muulta maksuvelvolliselta takaisin. Palkkaturvamenettelyssä on siten vähintään kaksi asianosaista – työntekijä ja työnantaja.
Palkkaturvaan liittyy kaksi erilaista menettelyä. Vuosina 2016-2019 palkkaturvan saajista 62 prosenttia sai palkkaturvan konkurssipesän hakemuksen perusteella. Kysymys on menettelystä, jossa konkurssipesän pesänhoitaja selvittää yhdessä palkkaturvaviranomaisen kanssa, mitkä työntekijöiden palkkasaatavista voidaan maksaa palkkaturvana. Tämä menettely on erittäin nopea. Palkkaturva maksetaan työntekijöiden tilille 14 päivässä konkurssin alkamisesta ja työsuhteen viimeisenä päivänä.
Palkkaturvaa maksetaan kuitenkin myös tilanteissa, joissa yritys ei ole konkurssissa, vaan muutoin maksukyvytön. Jos palkkasaatavia on jäänyt maksamatta työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi, palkkaturvaa voivat hakea työntekijä itse tai ammattiliitto työntekijän puolesta. Palkkaturvaa saaneista työntekijöistä 38 prosenttia sai vuosina 2016-2019 palkkaturvan tällaisessa menettelyssä. Näissä tilanteissa palkkaturvahakemusten käsittely sisältää useita vaiheita. Palkkaturvahakemuksesta lähetetään lausuntopyyntö työnantajalle, koska tällä on parhaat edellytykset antaa selvitystä. Käytännössä on kuitenkin yleistä, ettei työnantajaa tavoiteta. Lisäksi on yleistä, että saatavat ovat osittain tai kokonaan riitaisia taikka niiden peruste on muutoin epäselvä. Joissakin tapauksissa menettelyn kuluessa joudutaan turvautumaan useisiin lausuntokierroksiin ennen kuin asia saadaan selvitetyksi. Tämän vuoksi käsittelyaika on työntekijöiden ja ammattiliittojen hakemusten kohdalla keskimäärin 5-6 kuukautta. Yksittäistapauksissa käsittelyaika voi merkittävästikin poiketa tästä keskiarvosta. Kun saatavat on saatu selvitettyä, tehdään palkkaturvapäätös ja saatavat maksetaan. Lisäksi työnantaja ja muut mahdolliset maksuvelvolliset määrätään maksamaan palkkaturvana maksetut saatavat takaisin valtiolle.
Koronavirusepidemiaan liittyvien taloudellisten vaikutusten ennakoidaan johtavan yritysten maksuvaikeuksiin. Tämä puolestaan lisää vireille tulevien palkkaturva-asioiden määrää. Konkurssitilanteissa palkkaturvan käsittelyajasta pystytään todennäköisesti pitämään kiinni. Siten suurin osa työntekijöistä saa palkkaturvan suhteellisen nopeasti. Sen sijaan muissa tilanteissa palkkaturvahakemusten käsittelyaika todennäköisesti kasvaa nykyisestä.
Uudenmaan ELY-keskukseen on palkattu tämän johdosta kuusi uutta palkkaturvaesittelijää (normaali määrä 32 henkilöä). Lisäksi tarkoituksena on erilaisin hallinnollisin toimin lieventää hakemusmäärän kasvusta aiheutuvaa käsittelyajan pidentymistä.
Jos työnantaja ei pysty maksamaan työntekijöiden palkkasaatavia, työntekijä voi kohdata ongelmia toimeentulon kanssa. Käytännössä työnantajan maksukyvyttömyys yleensä johtaa työsopimuksen päättymiseen. Tällöin työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus työttömyysetuuteen. Ansiopäiväraha perustuu työssäoloehdon aikaisiin ansiotuloihin, ja usein palkkaturvan kautta maksettava palkka vaikuttaa siihen, minkä suuruiseksi ansiopäiväraha määritellään. Jos palkkaturvaasiaa ei olisi maksamattomien palkkasaatavien osalta vielä ratkaistu, työttömyyskassalla ei ole käytössään sitä tietoa, minkä se tarvitsee ansiopäivärahan suuruuden laskemista varten. Asiassa joudutaan harkitsemaan, onko palkkasaatava niin suuri, että sillä on vaikutusta ansiopäivärahan määrää laskettaessa. Työttömyysetuutta voidaan tietyissä tilanteissa maksaa työttömän tekemän hakemuksen perusteella ennakkona. Ennakkoa voi olla maksettuna yhteensä enintään kahdelta kuukaudelta, ja hallitus selvittää parhaillaan tämän kauden pidentämistä. Ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta. Työttömyysetuuden maksaminen ennakkona voi tulla kysymykseen silloin, kun etuuden maksaminen viivästyisi kohtuuttomasti työttömästä riippumattomasta syystä kuten esimerkiksi palkkaturva-asian ratkaisemiseen kuluvan ajan vuoksi. Lisäksi palkkaturvan hakijalla voi hakemuskäsittelyn aikana olla oikeus saada toimeentulotukea odotettavissa olevaa etuutta vastaan
Helsingissä 27.4.2020 työministeri Tuula Haatainen