Kirjallinen kysymys opiskelijoiden vuositulorajoista
Eduskunnan puhemiehelle
Opiskelijoiden pääasiallinen tulonlähde opiskeluaikana on opintoraha, jonka suuruus 18 vuotta täyttäneelle itsenäisesti asuvalle opiskelijalle on noin 250 euroa. Opintorahan lisäksi opiskelija voi hakea yleistä asumistukea ja opintolainaa. Moni opiskelija rahoittaa opiskeluitaan kesäisin työskentelemällä ja osa käy opiskeluiden ohella osa-aikatöissä.
Osa-aikatöillä opiskelijat pystyvät rahoittamaan kulujaan paremmin, ja rahaa jää vuokran ja ruuan lisäksi muuhunkin kuluttamiseen. Työskentely opiskelun ohella vaatii ajankäytön hallintaa ja ahkeraa luonnetta. Osa-aikatöissä opiskelijat saavat arvokasta työkokemusta opiskelun ohella.
Kelan määräämät opiskelijoiden vuositulorajat aiheuttavat paljon harmia. Kelan vuosituloraja lasketaan siten, että tuloja voi olla 696 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 2 078 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti. Jos tulot ylittävät vuositulorajan enintään 232 eurolla, opiskelijan ei tarvitse perua tai palauttaa tukea eikä maksaa sitä takaisin myöhemmin opintotuen tulovalvonnassa.
Jos opiskelija pystyy suorittamaan opiskelunsa kunnialla ja samalla käymään töissä, on varsin kohtuutonta, että opiskelijaa rangaistaan tulorajojen ylittämisestä. Esimerkiksi osa-aikatöissä on vaikea arvioida pidemmän ajan tuloja, kun ei ole varmuutta, paljonko töitä on tarjolla. Kelan tekemä monen sadan euron takaisinperintä voi iskeä opiskelijan talouteen rajusti. Työnteon ei tulisi olla rangaistavaa opiskelun ohella, vaan opiskelijoita pitäisi päinvastoin palkita ahkeruudesta. Kun opiskelijat elävät muutenkin pienituloisuusrajan alapuolella, tulisi heille sallia mahdollisuus saada lisätienestiä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus nostaa opiskelijoiden vuositulorajoja ja
onko hallituksen mielestä kohtuullista, että kaikkein ahkerimpia opiskelijoita rangaistaan työnteosta ja
miten hallitus aikoo kehittää opiskelijoiden toimeentuloa?
Helsingissä 25.2.2020
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen opiskelijoiden vuositulorajoista
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 94/2020 vp:
Aikooko hallitus nostaa opiskelijoiden vuositulorajoja ja onko hallituksen mielestä kohtuullista, että kaikkein ahkerimpia opiskelijoita rangaistaan työnteosta ja miten hallitus aikoo kehittää opiskelijoiden toimeentuloa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelman mukaisesti opintorahan huoltajakorotusta on korotettu 1.1.2020 lukien 25 eurolla ja opintoraha sidotaan indeksiin 1.8.2020, jolloin opintorahat nousevat noin 1 prosentin. Korotuksilla parannetaan opintotuen ostovoimaa ja riittävyyttä. Lisäksi ulkomailla opiskelevien asumislisän määrä yhtenäistyi ja nousi 1.1.2020 lukien siten, että sen määrä on kaikilla 210 euroa kuukaudessa. Edellisellä hallituskaudella opiskelijoiden toimeentuloa parannettiin opintotuen lainaosuutta nostamalla ja siirtämällä pääosa opiskelijoista yleisen asumistuen piiriin. Samalla opiskelijoiden omat tulorajat sidottiin ansiotason kehityksen muutokseen siten, että niitä tarkistetaan joka toinen vuosi 1 päivästä tammikuuta yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti, mutta vain, jos tulorajat nousevat indeksimuutoksen johdosta. Tulorajoihin on tehty indeksiin perustuvat korotukset 2018 ja 2020 siten, että ne ovat nousseet vuoden 2017 tulorajoihin verrattuna noin viisi prosenttia. Lisäksi 1.1.2019 lukien opiskelijan tulokäsite muuttui siten, että varovapaita apurahoja ei enää huomioida tulona opintotuessa. Tämä lieventää hieman apurahaa saavien tarveharkintaa.
Opiskelijoiden tulorajoihin tehtiin 30 prosentin tasokorotus vuoden 2008 alusta lukien. Sen jälkeen yleinen ansiotaso on noussut noin 25 prosenttia. Tarveharkinta on täten kiristynyt, koska tehdyt indeksitarkistukset tulorajoihin ovat huomioineet vain osan yleisestä tulotason noususta. Työtulot muodostavat osan opiskelijan toimeentulosta. Kun otetaan huomioon lainatakauksen nousu ja asumisen tuki sekä määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaneille myönnettävä lainahyvitys, on itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opiskelijan saama tuki nykyisin korkeampi kuin koskaan.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksessä (Opintotuen tulorajat, Raportteja 37/2019, Tuomas Kosonen, Sampo Järvinen) kartoitettiin vaihtoehtoja nykyisille tulorajoille. Selvityksen mukaan nykyisiä tulorajoja voitaisiin nostaa tuntuvasti, jolloin päästäisiin laajasti ottaen eroon haitallisista vaikutuksista kuten mahdollisten lisätulojen menetyksistä sekä takaisinperinnöistä. Selvitys ei kuitenkaan ottanut kantaa esimerkiksi siihen, kuinka tulorajojen nosto vaikuttaisi opiskeluun. Koska opintotuen tarkoitus on ensisijaisesti edistää päätoimista opiskelua, tulisi mahdollisen korotuksen olla maltillinen. Tulorajojen korottaminen lieventäisi tarveharkintaa erityisesti nykyisen tulojakauman yläpäässä lisäten samalla opintotukimenoja. Tulorajojen korottamista voidaan täten harkita vain, jos valtion taloudellinen tilanne sen mahdollistaa.
Helsingissä 11.3.2020 Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen