KIRJALLINEN KYSYMYS MATKUSTUSRAJOITUSTEN JA -SUOSITUSTEN VAIKUTUKSISTA YRITYSTEN TOIMINTAAN


Kirjallinen kysymys matkustusrajoitusten ja -suositusten vaikutuksista yritysten toimintaan
 
Eduskunnan puhemiehelle
Koronaepidemian hillitsemiseksi tehtyjä matkailusuosituksia ja -rajoituksia on pähkäilty monta kuukautta. THL julkaisi liikennevalomallinsa, joka kuitenkin on suositus matkailijoille eikä varsinainen rajoitustoimi. Yleinen suositus on, ettei turhaa matkailua tulisi nyt tehdä Suomen rajojen ulkopuolelle. Korona onkin levinnyt ulkomailta tulevien matkailijoiden ja ulkomaalaisten työntekijöiden parissa. Lentokentillä on tehty toimia, jotta matkustajia saataisiin testattua, mutta vieläkin maahan pääsee ilman testiä ja karanteeneistakin on vain suositus. 
Matkailunrajoitukset ovat iskeneet myös yrityksiin, kun työntekijöiden ja asiakkaiden pääsy maahan on vaikeutunut. Matkailualalla suuri ongelma on, ettei ulkomaalaisia turisteja pääse maahan ja esimerkiksi Lapissa tuhannet työpaikat ovat uhattuina. Ratkaisuksi yrittäjät ovat ehdottaneet esimerkiksi omaa "matkailukuplan" malliaan, jolla helpotettaisiin yritysten tilannetta epidemian keskellä.
Matkailusuositukset ja -rajoitukset on syystäkin laitettu käytäntöön, jotta taudin leviäminen saataisiin hallintaan. Rajoituksista huolimatta on tärkeää, että yritysten toimintaedellytyksiä turvataan. Hallitus on ilmaissut selvittävänsä helpotuksia matkailualan toimintaan, ja erityisesti ministeri Lintilä on todennut nopeiden toimenpiteiden olevan tarpeen. Päätösten tekeminen ei ole helppoa, mutta hitaat valmistelut syventävät vain yritysten hätää. Kun koronaepidemia on ollut valloillaan jo monta kuukautta, herää kysymys, eikö kesän aikana ole tehty valmisteluita ja eikö yritysten kanssa ole käyty vuoropuhelua niiden tarpeista ja toimintaedellytyksistä. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 
Onko kesän aikana käyty vuoropuhelua Lapin matkailuyrittäjien kanssa matkailurajoitusten vaikutuksista talvisesongin matkailulle,  
 
onko yritysten kanssa erikseen neuvoteltu työntekijäliikenteen helpottamisesta ja turvallisuuskäytännöistä ja 
 
onko virkamiesjohtoisessa päätöksenteossa otettu huomioon, etteivät yritykset voi odottaa viikkoja tai kuukausia hallituksen linjauksia? 
 
Helsingissä 7.9.2020 Jussi Wihonen PS
 
Vastaus kirjalliseen kysymykseen matkustusrajoitusten ja -suositusten vaikutuksista yritysten toimintaan
 
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 640 vp:
Onko kesän aikana käyty vuoropuhelua Lapin matkailuyrittäjien kanssa matkailurajoitusten vaikutuksista talvisesongin matkailulle, onko yritysten kanssa erikseen neuvoteltu työntekijäliikenteen helpottamisesta ja turvallisuuskäytännöistä ja onko virkamiesjohtoisessa päätöksenteossa otettu huomioon, etteivät yritykset voi odottaa viikkoja tai kuukausia hallituksen linjauksia?
 
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Koronavirustilanteesta johtuvat rajaliikenteen rajoitukset ovat olleet välttämättömiä kansanterveyden suojelemiseksi. Maahantulorajoitukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että uusien tartuntatapausten ilmaantuvuus on pysynyt alhaisena. Rajaliikenteen rajoituksilla on kuitenkin myös muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahanpääsy Suomeen on vaikeutunut oleellisesti, mikä heijastuu etenkin niillä toimialoilla, joilla ulkomaisen työpanoksen merkitys on suurin.
Hallitus on seurannut koronapandemian kehitystä tarkasti ja saanut aktiivisesti ajankohtaista tietoa pandemian vaikutuksista elinkeinoelämään sekä virkakunnan että elinkeinoedustajien toimesta. Terveysturvallisuuteen liittyvien asioiden valmistelua on tehty sosiaali- ja terveysministeriön vetovastuulla ministeri Kiurun johdolla. Rajat ylittävän liikenteen ja matkustamiseen liittyvää valmistelua on toteutettu sisäministeriön vetovastuulla ministeri Ohisalon johdolla. Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä muiden ministeriöiden kanssa aktiivisesti osallistunut valmisteluun ja valmistelun kehittämiseen.
Hallituksen ja virkamiesjohtoisessa päätöksenteossa on tavoiteltu matkustusrajoituksille kokonaisvaltaista ja pitkäkestoista kehystä, jonka avulla pyritään kohti yhteiskunnallisesti kestävää koronapandemian torjuntaa rajoilla. Elinkeinoelämän tarpeiden huomiointi aiemmin yksinomaan terveysturvallisuutta korostaneeseen keskusteluun on vaatinut aikaa, koska keskustelua käydään hallinnonrajat ylittäen ja vaikuttavuutta arvioidaan useista eri näkökulmista. Keskustelussa on myös otettu huomioon EU-tasolla käytävä keskustelu sisä- ja ulkorajavalvonnan linjausten kehittymisestä. 
Huoltovarmuuden ja tiettyjen toimialojen toiminnan kannalta kriittisen ulkomaisen työvoiman maahantulo on kuitenkin pyritty varmistamaan myös poikkeusoloissa. Työhön ja toimeksiantoon liittyvää liikennettä on vaiheittain avattu koronavirustilanteen salliessa. Elokuussa käyttöön otettu erityisryhmämenettely on mahdollistanut maahan saapumisen ja karanteeniohjeistuksesta poikkeamisen erityisryhmille työtehtäviin tai toimeksiantoihin, jotka ovat elpymisen, uuden kasvun tai pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamiseksi välttämättömiä.
Työhön ja toimeksiantoon liittyvät omaehtoista 14 vuorokauden karanteenia koskevat suositukset muuttuivat elokuussa. Aiempi suositus salli työtehtävien suorittaminen maahan saapumisen tai paluun jälkeen. Edellytyksenä kuitenkin oli, että työtehtävien suorittaminen on mahdollista terveysturvallisuutta vaarantamatta ja muutoin omaehtoisen karanteenin suositusta noudattaen. Nykyisen suosituksen negatiiviset yritys- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä.
Elinkeinoelämä on perustellusti esittänyt huolensa rajaliikenteen rajoitusten ja karanteeni-suosituksen vaikutuksista yritystoimintaan. Epidemian toisen aallon torjuminen edellyttää kuitenkin taudin leviämistä ehkäisevien toimenpiteiden jatkamista rajaliikenteessä. Myös sisärajavalvonnan korvaaminen edellyttää muutoksia terveysturvallisuuden rajaliikenteessä turvaaviin toimiin. Saman aikaisesti on pyrittävä tukemaan talouden elpymistä ja uutta kasvua minimoimalla rajaliikenteen rajoitusten negatiiviset yritys-, työllisyys- ja taloudelliset vaikutukset.
Suomi on vahvasti vientivetoinen maa. Koska rajaliikenteen rajoitukset ja rajaliikenteeseen liittyvät karanteenit johtavat välttämättömienkin lyhytkestoisten työmatkojen perumiseen ja hankaloittavat merkittävästi pitempikestoisten työkomennusten toteutumista nykyistä systemaattisempi, kattavampi ja nopeampi koronatestausjärjestelmä tukee merkittävästi elinkeinoelämän toimintaa ja edistää talouden elpymistä. Hallituksen uusi periaatepäätös (VNK/2020/114) hybridistrategian toteuttamisesta rajat ylittävässä liikenteessä ja matkustamisessa selkeyttää ja sujuvoittaa vientiyritysten ja ulkomaisesta työvoimasta riippuvaisen yritysten toimintaa. Hybridistrategian mukaisilla toimilla pyritään estämään viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvaamaan terveydenhuollon kantokyky ja suojelemaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia. Hybridistrategian avulla epidemiaa hillitään tehokkaasti mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista haittaavalla tavalla.
Pandemian pitkittyessä rajapäätösten ennakoitavuuden merkitys on korostunut. Viesti elinkeinoelämältä on ollut selkeä tämän tarpeen osalta. Vuoropuhelua matkailuyritysten kanssa on käyty koko pandemian aikana paitsi Lapin, mutta myös muiden alueiden matkailuyritysten ja alan edunvalvontaorganisaatioiden kanssa. Hallitus on tietoinen matkailualan haastavasta taloudellisesta tilanteesta ja tiedostaa, että kotimaisen kysynnän käynnistymisen rinnalla ulkomaisen matkailukysynnän käynnistyminen on ainoa tapa ylläpitää matkailuyritysten liiketoimintaa, yritysten työllisyysvaikutusta. Useilla alueilla, kuten Lapissa, matkailulla on myös merkittävä vaikutus oman alueensa aluetalouteen. Hallituksella ei ole lainsäädännöllisiä perusteita kohdentaa rajat ylittävän liikenteen ja matkustamisen erityisjärjestelyitä alueellisesti vaan eri alueille kohdistuvaa rajat ylittävää matkailua on kohdeltava samoin oikeussäännöin. Tämä on myös lähtökohta hallituksen 11.9.2020 tekemässä periaatepäätöksessä (VNK/2020/114).
Helsingissä 22.9.2020 Elinkeinoministeri Mika Lintilä 

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi