Kirjallinen kysymys lomautettujen työntekijöiden aktivoimisesta lomautuksen aikana ja lomautettujen tulevaisuuden näkymistä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_787+2020.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Lomautukset, yt-neuvottelut ja joukkoirtisanomiset ovat värittäneet korona-ajan uutisointia, eikä suunta vaikuta muuttuvan ihan hetkessä. Tuhansia suomalaisia on joutunut työttömiksi ja lomautetuiksi. Esimerkiksi Finnair ilmoitti vähentävänsä 600 työntekijää. Lisäksi lomautukset jatkuvat yrityksessä. Tilanne heijastuu myös muihin toimijoihin ja esimerkiksi juuri lentoliikenteeseen liittyen, Helsinki–Vantaan lentoasemalla maapalveluja tuottava Swissport Finland ilmoitti jo laajoista yt-neuvotteluista, joissa vaarassa oli peräti 700 työpaikkaa.
Koronan aikana yritykset ovat pääasiassa lomauttaneet työntekijöitään, mutta jos tulevaisuuden näkymät eivät parane on edessä varmasti lisää uutisia joukkoirtisanomisista. Erityisesti matkailu- ja ravitsemusalalla korona näkyy selvästi toiminnassa. Kun koronaepidemia tuntuu jatkuvan vielä pitkään, vallitsee alalla suuri epätietoisuus tulevasta.
Lomautettujen työntekijöiden kohtalona on odottaa tilanteen paranemista ja moni elää ansiosidonnaisen päivärahan turvin. Esimerkiksi Finnairin lomautettujen työntekijöiden kohdalla lomautukset saattavat jatkua pitkälle ensi vuoteen tai pidempäänkin. Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner totesi Ylen haastattelussa, että ”että lentoliikenteen toipuminen on vähittäistä ja tulee kestämään kolmisen vuotta vuoden 2019 tasolle.” Lomautettuna aika käy pitkäksi ja sen aikana voi ilmaantua monia sosiaalisia ongelmia. Kestääkö fyysinen ja psyykkinen terveys, miten ammattitaitoa saa ylläpidettyä, oma ja perheen talous on koetuksella jne. Ja kun tulevaisuudesta on vain epätietoa voi tilanteesta syntyä ikävä oravanpyörä, josta on vaikea päästä pois.
Tulevaisuuden uskoa tarvitaan, vaikka tilanne on synkkä. Korona-ajan lomautus tai irtisanominen ei saa pilata kenenkään tulevaisuutta tai taloutta. Valtio ei voi kaikille tarjota uutta työtä tai maksaa korvauksia, mutta palveluita ja koulutusta voidaan tarjota, jotta ammattitaitoa saadaan pidettyä yllä ja voidaan oppia uutta. Lomautettujen ja irtisanottujen joukossa on runsaasti kokemusta, osaamista ja ammattitaitoa, jota tulee hyödyntää. Ei saa jäädä tuleen makaamaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 21.10.2020
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen lomautettujen työntekijöiden aktivoimisesta lomautuksen aikana ja heidän tulevaisuudennäkymistään
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_787+2020.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 787/2020 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kun yrityksissä eri alueilla on irtisanomistilanteita, työ-ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) toimivat nopeasti. Työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat infotilaisuuksia työntekijöille, työnhakupalveluita ja työnvälitystä, valmennusta, palkkatukea, työvoimakoulutusta, työkokeilua, tukea ja neuvontaa yrittäjyyttä harkitseville sekä muita ammatillisia valmiuksia kehittäviä palveluita. Alueellista liikkuvuutta voidaan tukea liikkuvuusavustuksilla.
TE-toimistoissa on varauduttu lomautettujen ja irtisanottujen palveluun ja aktivoimiseen monin eri tavoin. Henkilöstöresursseja on lisätty lisätalousarvioilla ja yleisesti nyt alueilla on hyvä tilanne resurssien suhteen. Esimerkiksi Uudenmaan TE-toimistossa on juuri aloittanut ilmailualan klusterista irtisanottuja ja lomautettuja palvelemaan 33 hengen asiantuntijan tiimi. Vastaavia varautumisia on myös muilla alueilla liittyen kunkin alueen isoihin irtisanomisiin ja lomautuksiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on myös ELY-keskusten ja TE-toimiston johtajille järjestetty keskustelutilaisuus, jossa on käyty läpi eri alueiden parhaita käytäntöjä irtisanottujen ja lomautettujen isojen määrien hoitamiseksi, jotta kaikilla alueilla olisivat parhaat keinot tiedossa ja käytössä asiakkaiden aktivoimiseksi.
Yksi keskeisimmistä keinoista auttaa lomautettuja ja irtisanottuja ylläpitämään ammattitaitoaan ja kouluttautumaan on kokonaan valtion rahoittama työvoimakoulutus sekä yhdessä työnantajan kanssa rahoitettu yhteishankintakoulutus.
Työvoimakoulutuksena toteutettavista yhteishankintakoulutuksista säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012, 5 luku). Yhteishankintakoulutus on yrityksen tarpeisiin räätälöityä ammatillista koulutusta, jonka yritys ja alueellinen ELY-keskus hankkivat ja rahoittavat yhdessä. Yrityksen maksuosuus määräytyy kyseessä olevan palvelutuotteen mukaan, joita ovat RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus.
Isojen irtisanomisien yhteydessä pyritään järjestämään yhteistyössä irtisanovan työnantajan kanssa muutoskoulutuksia irtisanotuille, esimerkiksi Finnairilta irtisanotuille on valmisteilla monipuoliset muutoskoulutukset. Lisäksi Finnairin osalta on tarkoitus järjestää myös lomautettujen lentäjien lentolupakirjojen päivityskoulutusta. Tämän lisäksi eri alueilla hankitaan digitaalista osaamiskartoitusta, jotta irtisanottujen ja lomautettujen osaamista pystyttäisiin paremmin arvioimaan ja ohjaamaan heitä osaamisensa mukaiseen uuteen työhön tai tarvittaessa päivittämään osaamista koulutuksen avulla.
Toimialoilla tilanteet vaihtelevat erilaisista syistä johtuen ja elinkeinorakenteet uusiutuvat. Meneillään olevan koronapandemian vuoksi useat toimialat ovat kokeneet vaikeita vastoinkäymisiä. Hallitus pyrkii yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vastaaman haastaviin tilanteisin mahdollisimman nopeasti monipuolisten tukien ja palveluiden avulla. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on ns. äkillisten rakennemuutostilanteiden toimintamalli, jolla vastataan rakennemuutostilanteiden hoitamiseen. Työntekijöiden uudelleentyöllistymisen tuen lisäksi malli käsittää myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja työpaikkojen synnyttämisen tuen. Toimintamalli korostaa myös kunkin rakennemuutosalueen omaa vastuuta ja toimia muutostilanteen hoitamisessa.
Vaikka lomautus- ja irtisanomistilanteet ovat lisääntyneet koronan vuoksi, yritykset kokevat edelleen myös rekrytointiongelmia ja pulaa osaavasta työvoimasta. Ammatillista ja alueellista liikkuvuutta tehostamalla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta ja parannetaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Hallitus on myös kasvattanut TE-toimistojen henkilöresursseja siten, että kasvavan asiakasmäärän haasteisiin pystytään vastaamaan.
TE-toimistoissa panostetaan aktiiviseen yritysyhteistyöhön. Alueensa työmarkkinat ja elinkeinoelämän hyvin tuntevat yritysasiantuntijat kontaktoivat vuosittain satoja tuhansia yrityksiä ja työnantajia ja työnantajakäyntejäkin tehdään yli 20 000 vuodessa. Yritysyhteistyöllä haetaan ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen, työttömyyden nujertamiseen ja kasvun tukemiseen sekä samalla luodaan uskoa tulevaan.
Helsingissä 6.11.2020 Työministeri Tuula Haatainen