Kirjallinen kysymys lisääntyneen etätyönteon vaikutuksista liikenteen vähenemiseen ja ruuhkamaksuihin
https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/KK+735/2020
Eduskunnan puhemiehelle
Covid-19-epidemian aikana monelle työntekijälle ja koululaisille on tullut tutuksi etätöiden tekeminen kotoa käsin. Keväällä varsinkin jouduttiin tekemään nopeasti muutoksia kohti laajempaa etätöiden tekemistä. Pääasiassa kansalaiset ovat ottaneet etätyöt hyvin vastaan ja esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön Digiloikasta vauhtia uuteen kasvuun ja hyvinvointiin - Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa –työryhmän loppuraportissa todetaan, että aiemmassa kyselytutkimuksessa peräti 40% etätöitä tehneistä ei haluaisi palata vanhan toimistotyöskentelyn pariin.
Positiivisten kokemusten perusteella on nähtävillä, että etätyöt tulevat lisääntymään ja jatkumaan koronaepidemiasta selviämisen jälkeenkin. Tämä tulee vaikuttamaan paitsi työskentelyyn toimistoissa ja kouluissa, niin myös liikenteen määriin. Edellä mainitussa ministeriön raportissa todetaan: ”Jos etätyön ja etäosallistumisen suosio pysyy kriisin jälkeen korkealla tasolla, tulee tämä vähentämään ihmisten päivittäistä liikkumisen tarvetta.” Työmatkaliikenteessä ei olla palattu koronaepidemiaa edeltäviin ruuhkahuippuihin. Etätöiden yleistyessä onkin odotettavissa, että työmatkaliikenteen määrä vähenee.
Koronaepidemia vaikuttaa raportin mukaan joukkoliikenteen matkustajamääriin, kun ihmiset välttävät ihmisjoukkoja. Etätöiden lisääntyessä työmatkaliikenne vähenee myös joukkoliikenteessä. Epidemiasta toipumiseen ja joukkoliikenteen matkustusmäärien palautumisessa kestänee tovin.
Hallitus on tuomassa liikenteelle ruuhkamaksuja, joiden perimmäiseksi tavoitteeksi on ilmoitettu kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä linjaus tarkoittaisi autoilijoiden jo korkeiden kustannusten lisäämistä. Ruuhkamaksujen on esitetty olevan jopa uusi vero työhön kulkemisesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus on huomioinut etätöiden lisääntymisen omissa linjauksissaan ja
onko vähentyvän työmatkaliikenteen määrä huomioitu suunnitelmissa tuoda ruuhkamaksuja autoilijoille ja
millaisena hallitus näkee joukkoliikenteen tulevaisuuden, erityisesti maakuntien pienemmissä kaupungeissa?
Helsingissä 08.10.2020
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen lisääntyneen etätyönteon vaikutuksista liikenteen vähenemiseen ja ruuhkamaksuihin
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 735/2020 vp:
Miten hallitus on huomioinut etätyön lisääntymisen omissa linjauksissaan ja onko vähentyvän työmatkaliikenteen määrä huomioitu suunnitelmissa tuoda ruuhkamaksuja autoilijoille ja millaisena hallitus näkee joukkoliikenteen tulevaisuuden, erityisesti maakuntien pienemmissä kaupungeissa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Keväällä 2020 alkanut koronaviruspandemia on vaikuttanut merkittävästi liikennepalveluiden tarjontaan, liikennemääriin kaikissa liikennemuodoissa ja liikennealan yritysten toimintaan. Yksityisautoilun liikennesuoritteet notkahtivat pandemian vuoksi keväällä, mutta ovat toisaalta syksyllä palautuneet lähelle normaalia. Joukkoliikenne sen sijaan kärsii matkustajakadosta edelleen ja esimerkiksi liikennealan yritysten laatimat ennusteet viittaavat siihen, että joukkoliikenteen matkustajamäärät saattavat pysyä pitkään normaalitason alapuolella. Pidemmällä aikavälillä etätyö voi tuoda toimintaympäristöömme muutoksia, jotka vähentävät ihmisten liikkumistarvetta. Toisaalta toimivat viestintäverkot ovat entistä tärkeämmät.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton. Tämän lainsäädännön valmistelu tapahtuu Valtiovarainministeriössä, eikä ole tietojemme mukaan alkanut. Lisääntyneiden etätöiden vaikutus lienee arvioitava samassa yhteydessä.
Toimiva joukkoliikenneverkosto on välttämätöntä arjen liikkumisen helpottamiseksi ja työssäkäyntialueiden laajentamiseksi sekä merkittävä tekijä Suomen kilpailukyvylle. Kaupungistuminen luo haasteita maakuntien syrjäisempien seutujen joukkoliikenteen kysynnälle, ja täten liikennöitsijöiden ylläpitämien reittien kannattavuudelle. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa linjataan toimenpiteitä, joilla tuetaan myös joukkoliikenteen tulevaisuuden ratkaisuja. Esimerkiksi linja-auto- ja raideliikenteen yhteensovittaminen muiden liikennemuotojen kanssa kestävien, asiakaslähtöisten matkaketjujen ja palvelukokonaisuuksien syntymiseksi on tärkeä kehityssuunta, joilla voidaan luoda sujuvia palveluita myös pienempien kaupunkien tarpeisiin.
Jo aiemmin linjattujen digitalisaatio- ja ilmastotukien lisäksi tänä keväänä joukkoliikenteen tukemiseen on myönnetty 100 miljoonaa euroa lisätukea. Merkittävä tukisumma sisälsi mm. 15 miljoonan euron tuen ELY-keskusten ostamalle haja-asutusalueiden kannattamattomalle bussiliikenteelle. Juuri neuvotellussa seitsemännessä lisätalousarviossa ollaan esittämässä toista 100 miljoonan tukipakettia joukkoliikenteen toiminnan varmistamiseksi koko Suomessa. Juuri tästä syystä myös junaliikenteen ostoihin on esitetty 11 miljoonan tukea koronaviruspandemian aiheuttaman lipputulomenetyksen korvaamiseksi.
Myös digitalisaatiokehitys on oleellinen joukkoliikenteen palvelujen näkökulmasta. Muutoskyvykkyyden vahvistamiseksi liikenteen ja liikennepalvelujen digitalisaatiota on vauhditettava. Innovatiivisilla digitaalisilla ratkaisuilla voidaan lisätä joukkoliikenteen käyttäjäystävällisyyttä ja palauttaa ihmisten luottamusta joukkoliikenteeseen. Digitaalisten sovellusten kautta voidaan myydä lippuja, mutta niillä on mahdollista myös ohjeistaa koronasuojautumisen periaatteista tai ohjata ihmisiä joukkoliikenteen ruuhkahuippujen ulkopuolelle.
Helsingissä 29.10.2020 Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka