Kirjallinen kysymys lasten ja nuorten huostaanotoista
Eduskunnan puhemiehelle
Lasten huostaanottojen määrä on maassamme huolestuttavalla tasolla, ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut viime vuosina. Huostaanotoissa maa tuntuu jakautuvan länteen ja itään. Omassa vaalipiirissäni Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa lukemat ovat erityisen karuja, ja itäinen Suomi on huostaanottojen määrässä maan kärjessä. Kovin hyvä tilanne ei ole muissakaan maakunnissa ja tilanne on pahentunut.
Syitä huostaanotolle on monia: psyykkinen pahoinvointi, vanhempien päihteiden käyttö, lasten päihteidenkäyttö tai käyttöepäily, väkivaltatilanteet tai niiden uhka, vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus ja niin edelleen. Huostaanottojen kasvaneesta määrästä voidaan päätellä, ettei perheissä voida hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan vuoden 2018 aikana kodin ulkopuolella oli sijoitettu kaikkiaan 18 544 lasta ja nuorta.
Sosiaalipalvelut kärsivät pahoista resurssiongelmista. Lastensuojelu on kallista ja kuntien huonon taloustilanteen myötä leikkauksien kohteena. Esimerkiksi Kuopiossa lastensuojelumenot olivat vuonna 2018 28,6 miljoonaa euroa. Laitospaikkoja on hankalasti saatavilla, ja paikat saattavat sijaita kaukana kotipaikkakunnalta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia,
miten hallitus aikoo turvata lasten ja nuorten sosiaalipalveluiden toimivuuden ja
pitääkö hallitus huolen, ettei lasten ja nuorten sosiaalipalveluiden määrärahoista leikata hallituskauden aikana?
Helsingissä 18.12.2019
Jussi Wihonen
PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen lasten ja nuorten huostaanotoista
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 404/2019 vp:
Miten hallitus aikoo parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia, miten hallitus aikoo turvata lasten ja nuorten sosiaalipalveluiden toimivuuden ja pitääkö hallitus huolen, ettei lasten ja nuorten sosiaalipalveluiden määrärahoista leikata hallituskauden aikana?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Toimivat peruspalvelut ja yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyys ovat tärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Hallitus on sitoutunut edistämään näitä tavoitteita jatkamalla lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa ja käynnistämällä kansallisen lapsistrategian valmistelun. Lapsistrategiatyön tavoitteena on luoda hallituskaudet ylittävä ja eri hallinnonaloja yhdistävä lapsi- ja perhemyönteinen visio.
Merkittävä osa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä toteutetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman puitteissa. Kehittämisen painopisteinä ovat perhekeskukset ja varhainen tuki arjessa, matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastensuojelu. Muutosohjelmaan on suunniteltu sisältyvän muun muassa perhe- ja eroneuvonnan, parisuhdetyön, vanhemmuuden tuen, kotipalvelun sekä perhesosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kehittämistä. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden tuen, hyvinvoinnin ja oppimisen edellytysten vahvistaminen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen. Tarkoituksena on vahvistaa kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä alueellista muutostyötä.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeenpanoon on hallitusohjelmassa varattu yhteensä 23,6 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022, josta vuoden 2020 osuus on 10 miljoonaa euroa. Siitä noin 7 miljoonaa on varattu jaettavaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman yhteydessä vuodelle 2020. Hallitusohjelmaan ei sisälly lasten ja nuorten sosiaalipalvelujen määrärahoista leikkaamista.
Kuten kysymyksessä tuodaan esille, lasten ja nuorten hyvinvointia tulee turvata myös lastensuojelupalvelujen avulla. Lastensuojelun kehittäminen toteutetaan hallituskaudella erillisenä hankkeena, johon suunnattava valtionavustus tulee haettavaksi alkuvuodesta 2020. Lastensuojelun kehittämiseen suunnattu osuus lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toimeenpanoon kohdennetusta määrärahasta on suunnitelmien mukaan yhteensä 6,6 miljoonaa euroa vuosina 2020-2022.
Lisäksi lastensuojelua uudistetaan lainsäädännön ja laatusuositusten avulla. 1.1.2020 voimaantulevien lastensuojelulain muutosten tavoitteena on muun muassa sijaishuollossa olevien lasten hyvän kohtelun ja perusoikeuksien vahvistaminen. Marraskuussa 2019 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi yhdessä Suomen Kuntaliiton päivitetyn lastensuojelun laatusuosituksen.
Lastensuojelun laatua parannetaan myös lisäämällä henkilöresursseja. Hallitusohjelman mukaan lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoituksesta säädetään lailla. Vuonna 2022 yhdellä lastensuojelun ammattilaisella voi lain mukaisesti olla enintään 35 lasta asiakkaanaan ja vuonna 2024 enintään 30 lasta. Näiden muutosten jälkeen lastensuojelun ammattilaisilla on nykyistä paremmat edellytykset tukea lapsia ja nuoria ja heidän perheitään.
Helsingissä 31.12.2019 Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru