KIRJALLINEN KYSYMYS KORONATESTAUSSTRATEGIASTA


Kirjallinen kysymys koronatestausstrategiasta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_181+2021.aspx

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti kansallisen COVID-19-testausstrategian helmikuussa.Päivityksessä todetaan, että esimerkiksi testauskapasiteettia nostetaan ja testiin pääsyä helpotetaan. Lisäksi strategian päivityksessä listataan koronakantojen perimän selvittäminen sekvensoimalla. Tavoitteena on havaita uudet koronamuunnokset nopeasti ja seurata millaisia muunnoksia maassa leviää.

Päivityksessä eräänä toimenpiteenä ja tavoitteena on listattu:

”perustetaan liikkuvia tai kohdennettuja matalan kynnyksen testauspaikkoja alueille tai väestöryhmille, joilla on todettu runsaasti tartuntoja ja joilla on epäily siitä, että tavanomaisten testauspalveluiden piiriin ei hakeuduta riittävästi. Esimerkkinä tästä:

  • alueet, joilla asuu runsaasti muun kuin suomen- ja ruotsikielistä väestöä
  • päihdepalveluiden asiakkaat
  • asunnottomat

Testauksen kohdentaminen on kannatettavaa, jotta voidaan karanteeneilla rajoittaa koronaa siellä missä sitä eniten esiintyy. Esimerkiksi Rauman telakalla ulkomaalaisten työntekijöiden parissa levinnyt korona saatiin aisoihin testaamalla henkilökuntaa ja määräämällä karanteeneja. Jyväskylässä koronatestaajat jalkautuivat aiemmin paikallisiin pubeihin, kun jäljityksessä havaittiin niiden olleen tartuntojen lähteenä.

Testeihin ei haeta, jos korona ei aiheuta vakavia oireita, ollaan tietämättömiä tai sitten vain välinpitämättömiä. Esimerkiksi Helsingissä korostuvat tietyt alueet ja erityisesti vieraskielisten osuus todetuista tartunnoista on merkittävä ja koronan leviämisen kannalta olisi tärkeää, että juuri näillä alueilla tartuntojen määrää saataisiin rajoitettua. Kaavaillut liikkumisenrajoitukset eivät estä koronaa leviämistä sisätiloissa. Jos rajoituksia ei nytkään ymmärretä tai haluta noudattaa, niin tuskin kovin suurta muutosta tapahtuu myöhemminkään. Siksi on tärkeä viedä testit juuri sinne missä tartuntoja esiintyy ja määrättyjen karanteenien avulla tukahduttaa taudin leviäminen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten testausstrategiaa on hyödynnetty käytännössä ja
 
onko kohdennettua testaamista lisätty korkeimman ilmaantuvuusluvun asuinalueilla nyt kun tartuntojen määrä on ollut kasvussa ja
 
onko tarpeen tehostaa kohdennettuja testaamisia ja karanteeniin määräyksiä?
 

Helsingissä 29.03.2021

Jussi Wihonen PS

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen koronatestausstrategiasta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_181+2021.pdf

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 181/2021 vp:

Miten koronatestausstrategiaa on hyödynnetty käytännössä,
onko kohdennettua testaamista lisätty korkeimman ilmaantuvuusluvun asuinalueilla nyt kun tartuntojen määrä on ollut kasvussa ja
onko tarpeen tehostaa kohdennettuja testaamisia ja karanteeniin määräyksiä?
 
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kansallisen covid-19-testausstrategian tavoitteena on, että uudet tartunnat ja altistuneiden ketjut pystytään tunnistamaan nopeasti, jolloin ripein rajoitus- ja karanteenitoimin voidaan ehkäistä virustartuntojen leviäminen eteenpäin. Testausstrategiaa on hyödynnetty esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen testausta ja tartunnanjäljitystä koskevien toimenpideohjeiden laatimisessa, kansallisen näytteenotto- ja analyysikapasiteetin lisäämisessä sekä tilannekuvan muodostamisessa.

Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta sekä epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat kunnan järjestämisvastuulla. Tartuntatautilain mukaan kunnan tai kuntayhtymän sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista, jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää.

Kansallisen covid-19-testausstrategian mukaisena toimenpiteenä ns. matalan kynnyksen jalkautuvaa näytteenottoa eri väestöryhmille on otettu käyttöön eri puolilla Suomea. Kunnat ovat lisänneet kohdennettua testausta ja oireettomien seulontaa osana tartunnanjäljitystä ja epidemian selvitystä erityisesti korkean ilmaantuvuuden alueilla esimerkiksi muun kuin suomen- ja ruotsinkieliselle väestölle sekä Suomeen saapuville matkustajille. Lisäksi kohdennettua testausta on järjestetty mm. työpaikoilla, asuntoloissa, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiyksiköissä sekä kouluissa.

Kunnat ovat myös lisänneet tartunnan jäljitykseen sekä karanteeni- ja eristämispäätösten tekemiseen tarvittavaa henkilökuntaa ja kehittäneet toimintaa, jotta tartuntaketjut pystyttäisiin tunnistamaan ja katkaisemaan nopeasti.

Helsingissä 16.4.2021 Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi