Kirjallinen kysymys koronarokotusaikatauluista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_208+2021.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Kun vuosi kääntyy jälleen kesää kohti, on kansalaisten toiveissa, että pahimmista koronarajoituksista päästäisiin kohti normaalimpaa elämää. Hallitus on ilmoittanut suunnitelmiaan ns. exitstrategiasta, mutta koronarajoitusten lieventäminen vaatii koronatartuntojen määrän vähenemistä ja koronarokotusten etenemistä kasvavalla tahdilla.
Torstaina 8.4.2021 todettiin, että ensimmäisen koronarokotteen on saanut yli miljoona suomalaista. Asiantuntijat ovat esittäneet arvioita, että kesä—heinäkuun aikana maan koko työikäinen väestö eli noin 4,5 miljoonaa suomalaista voisi saada ensimmäisen koronarokoteannoksen. Tämä vaatisi kuitenkin maahan saapuvien koronarokoteannosten määrän kasvua ja rokotustahdin kiristymistä. Viime viikkoina maahan saapuvien koronarokotteiden määrä on ollut keskimäärin noin 125 000 rokotetta viikossa. Tulevina viikkoina maahan odotetaan saapuvan rokotteita noin 200 000/viikko-tahtiin.
Asiantuntijat ovat todenneet, että on mahdollista suorittaa jopa 600 000 rokotusta päivässä ja huhti—toukokuussa olisi mahdollisesti maahan saapumassa jo yli 400 000 rokotetta/viikko. Toisaalta, jos tavoite on antaa kaikille työikäisille ensimmäinen rokote ennen heinäkuuta, niin tahdin tulisikin olla noin 300 000 annettua rokotusta viikossa.
Kaikkien toiveena on, että koronarokotukset edistyvät ja päästäisiin palaamaan edes jotenkuten takaisin normaaliin. Tavoitteiden saavuttamiseksi rokotetahdin tulisi muuttua aika lailla, ja herääkin epäilyksen siemen, kuinka realistisia ilmoitetut luvut ovat. Paljon ollaan lääkeyhtiöiden toimitusten armoilla, ja kevään aikana on nähty, etteivät toimitusten aikataulut ole täysin pitäneet. Kansalaisten luottamusta ja koronaväsymystä ei paranna se, että ensin luvataan rokotusten tahdin kiihtyvän, mutta lopulta luvattuun tahtiin ei päästäisikään. Turhan kauniita kuvia maalailemalla ei koronaa nitistetä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 8.4.2021 Jussi Wihonen ps
Vastaus kirjalliseen kysymykseen koronarokotusaikatauluista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_208+2021.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 208/2021 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Valtioneuvosto teki 10.12.2020 periaatepäätöksen Suomen covid-19-rokotestrategiasta. Kansallisen pandemiavarautumissuunnitelman mukaan Suomen väestö suojataan vapaaehtoisella rokotteella, kun tehokas ja turvallinen rokote on saatavilla. Suomi on liittynyt EU-maiden yhteishankintamekanismiin, jonka kautta Suomella on mahdollisuus hankkia useiden eri valmistajien koronavirusrokotteita. Suuret toimijat, kuten EU, ovat olleet etulyöntiasemassa sopimuksia neuvoteltaessa ja tällä varmistetaan mahdollisimman nopea ja kustannuksiltaan kohtuullinen hankinta myös Suomelle.
Neljän myyntiluvallisen rokotteen sopimusten perusteella Suomeen tulee rokotteita koko väestön rokottamista varten. Suomi saa muiden EU-maiden tapaan väkilukuun perustuvan osuuden jokaisen yhteishankintasopimuksen mukaisesta covid-19-rokotemäärästä. Tehtyjen hankintasopimusten perusteella Suomeen toimitetaan rokoteannoksia noin 400 000 annoksen viikkotoimituksina kesällä, jos myyntiluvan saaneet rokotevalmistajat pysyvät ilmoittamassaan toimitusaikataulussa
Keskeisin rokotuksia rajoittava tekijä Suomessa on rokotevalmistajien mahdollisuus valmistaa ja toimittaa rokotteita maahan. Tähän asti rokotukset ovat edenneet samaa tahtia kuin maahan on saapunut rokotteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut kuntien pystyvän toteuttamaan rokotuksia huomattavasti nopeamminkin, jos rokotteita olisi enemmän saatavilla. Suomi on ollut aktiivisesti yhteydessä EU-komissioon sopimusten mukaisten rokotteiden saatavuuden turvaamiseksi. Rokotteiden toimitusaikatauluja tulee kaikin tavoin pyrkiä vauhdittamaan, ja Suomi on tukenut komission toimia rokotteiden tuotantokapasiteetin ja -määrän kasvattamiseksi Euroopassa.
Helsingissä 28.4.2021
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru