KIRJALLINEN KYSYMYS KORONAKARANTEENIKÄYTÄNNÖISTÄ


Kirjallinen kysymys koronakaranteenikäytännöistä

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_435+2021.aspx

Eduskunnan puhemiehelle

Kesän aikana koronatautitapaukset ovat lisääntyneet niin sanotun deltavariantin levitessä. Kesän aikana rajoituksia on höllennetty ja muun muassa erilaisilla festivaaleja on saatu järjestettyä. Valitettavasti isoissa kokoontumisissa ja varsinkin ravintoloiden yöelämässä on korona levinnyt. Toisaalta rokotusten avulla vaikeiden tautitapausten määrä on ainakin toistaiseksi pysynyt jokseenkin kurissa. 

Kun koronan kanssa on eletty jo kohta kaksi vuotta, on kansalaisten kärsivällisyys koetuksella ja rajoitusten pienoinenkin purkaminen on tuonut edes jonkinnäköistä toiveen pilkahdusta. Pääasiallisesti kansalaiset ovat noudattaneet rajoituksia ja suosituksia. On kuitenkin pieni joukko ihmisiä, jotka eivät välitä viranomaismääräyksistä ja rikkovat koronakaranteenimääräyksiä tai välttelevät taudin jäljittäjiä. On saatettu käydä karanteenista huolimatta kaupassa tai taloyhtiön saunassa. Räikeimmissä tapauksissa karanteenia on rikottu ja käyty isoissa yleisötapahtumissa.  

Toisaalta koronakaranteenit ja sairauspäivärahahakemukset ovat ruuhkauttaneet Kelan ja päätöstä voi joutua odottamaan jopa viikkoja. Hakemusten määrät tuskin tulevat tartuntatapausten lisääntyessä kovin paljon laskemaan, joten tarvetta on hakemusten käsittelemisen nopeuttamiselle.  

Ristiriitaa herättää myös tapaus, jossa ulkomaalaisten marjanpoimijoiden sallittiin jatkaa töitä karanteenista huolimatta. Koronakaranteenien suhteen tuntuukin olevan varsin erilaisia käytäntöjä ja toimintatapoja valvomisen ja sanktioiden toimeenpanemisessa.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten aiotaan puuttua kaikkein räikeimpien koronakaranteeni- ja muiden määräysten rikkomisiin, 
 
miten aiotaan helpottaa koronakaranteenin tai -eristyksen takia haettavien sairauspäivärahahakemusten käsittelyä ja  
 
onko koronakaranteenien toimeenpanemisessa ja valvonnassa tehostamisen varaa, jos siitä pystytään luistamaan ilman rangaistusta ja toisaalta toiset voivat jatkaa työskentelyä karanteenista huolimatta? 
 
Helsingissä 4.8.2021 
Jussi Wihonen PS
 
Vastaus kirjalliseen kysymykseen koronakaranteenikäytännöistä
 
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 435/2021 vp:
Miten aiotaan puuttua kaikkein räikeimpien koronakaranteeni- ja muiden määräysten rikkomisiin,
miten aiotaan helpottaa koronakaranteenin tai -eristyksen takia haettavien sairauspäivärahahakemusten käsittelyä ja
onko koronakaranteenien toimeenpanemisessa ja valvonnassa tehostamisen varaa, jos siitä pystytään luistamaan ilman rangaistusta ja toisaalta toiset voivat jatkaa työskentelyä karanteenista huolimatta?
 
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Tartuntatautilain 60 §:n nojalla virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi, jos yleisvaarallisen tartuntataudin, kuten COVID-19, tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää. Päätös karanteenista tehdään henkilölle yksilöllisen tarkastelun perusteella ja se tehdään vain, jos muuta keinoa tartuntojen leviämisen estämiseen ei ole. Tartuntatautilain 68 §:n mukaan karanteeni on toteutettava siten, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta.
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa laatinut kansallisen ohjeen toimista epäiltäessä koronavirusinfektiota (”Toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttamaa COVID-19-infektiota”). Ohje sisältää myös määritelmät lähikontaktille ja suositukset karanteenikäytännöistä. Ohje on suositus, jota alueelliset ja paikalliset toimijat voivat käyttää apuna laadittaessa omia alueellisia ja paikallisia toimintaohjeita. Lopullinen päätäntävalta karanteenikäytännöistä on paikallisilla kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntataudeista vastaavilla lääkäreillä.
Karanteenimääräykset rajoittavat merkittävästi yksilön perusoikeuksia. Tästä syystä määräykset tehdään aina yksilöllisen harkinnan perusteella. Päätöksen yhteydessä karanteeniin määrättävälle annetaan ohjeet, miten toimia karanteenin aikana.
 
Tartuntatautilääkärin määräämän karanteenin tahallinen tai törkeästä huolimattomuudesta johtuva rikkominen on terveydensuojelurikkomus, josta tuomitaan rikoslain 44 luvun 2 §:n mukaan, ellei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lähtökohtaisesti vastuu karanteenin noudattamisesta on karanteeniin määrätyllä henkilöllä itsellään ja terveysviranomainen valvoo sen toteutumista. Valvonta kuluttaa resursseja ja sitoo työvoimaa tilanteessa, jossa jäljitystoiminta ja koronarokotukset muutenkin kuormittavat kuntien perusterveydenhuoltoa. Jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ei voida muulla tavoin estää, terveysviranomainen voi tartuntatautilain 89 §:n nojalla pyytää virka-apua karanteenin valvontaan. Karanteenimääräyksen rikkomisen selvittäminen edellyttää tutkintapyynnön tekemistä poliisille.
 
Kelaan saapuneiden tartuntatautipäivärahahakemusten määrä on kasvanut moninkertaiseksi verrattuna epidemiaa edeltäneeseen aikaan, kun taas sairauspäivärahahakemusten määrä on pysynyt suunnilleen koronavirusepidemiaa edeltäneellä tasolla, tai jopa hieman vähentynyt.
Hakemusten käsittelylle ei ole laissa säädetty määräaikaa, mutta Kela on määritellyt sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan tavoitekäsittelyajaksi kolme viikkoa. Keskimääräiset käsittelyajat ovat olleet hyvin lähellä tavoiteaikoja, mutta ylityksiäkin on ollut. Käsittelyaikaa saattaa pidentää esimerkiksi se, että hakemuksesta puuttuu tietoja tai liitteitä, taikka hakemusten ruuhkautuminen. Kelassa on tehty toimenpiteitä hakemusten käsittelyn sujuvoittamiseksi koronavirusepidemian aikana. Kela on rekrytoinut uusia etuuskäsittelijöitä sairaus- ja tartuntatautipäivärahan ratkaisutyöhön, ja lisäksi resursseja on Kelan sisällä kohdennettu niihin etuuksiin, joissa on havaittu ruuhkautumista. Asiakaspalvelua ja etuuskäsittelijöitä on koulutettu yhdenmukaisen ja sujuvan ratkaisutoiminnan varmistamiseksi. Lisäksi Kela on tehostanut viestintää, jotta esim. saapuvat hakemukset eivät olisi puutteellisia. Samoin Kela on tiivistänyt yhteistyötä ja vuoropuhelua sidosryhmien kanssa.
Helsingissä 19.8.2021 Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru 

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi