KIRJALLINEN KYSYMYS KEVYTKUORMA-AUTOJEN NOPEUSRAJOITUKSISTA


Kirjallinen kysymys kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_473+2019.aspx

Eduskunnan puhemiehelle
Tieliikennelaissa on säädetty eri ajoneuvojen nopeusrajoituksista. Tavarankuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen suurin sallittu nopeus määräytyy rekisteröintitodistukseen merkittyjen massojen, käyttöönottovuoden ja tiettyjen varusteiden perusteella. Suomessa kevytkuorma-autoiksi rekisteröidään kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia ja enintään 7,5 tonnia painavat ajoneuvot. Kuorma-autoille on asetettu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus, jonka mukaan ajoneuvolla saa ajaa enintään 80 km/h. Kuorma-autoon on myös asennettava nopeudenrajoitin, jonka on estettävä nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 90 km/h.  
On helppo tehdä ero isojen kuorma-autojen ja pienten pakettiautojen välillä. Kevytkuorma-autoiksi rekisteröityjen pakettiautojen kohdalla tilanne on kuitenkin eri. Juuri raja-arvon, 3 500 kg, eri puolilla olevat pakettiautot saattavat olla täysin samankaltaisia, ja ero saattaa löytyä vain rekisteröinnistä. Esimerkiksi muuttofirmalla saattaa olla tilanne, jossa kevytkuorma-autoksi rekisteröidyn pakettiauton paino on tosiasiassa pienempi muuttokuorman kanssa kuin isolla kuormalla ajavan, samankokoisen, normaaliksi pakettiautoksi rekisteröidyn. Erotuksena, että toinen saa ajaa 80 km/h ja toinen 100 km/h.  
Erikoisen nopeusrajoittimien nopeusrajoituksista tekee se, että linja-autoja koskevat eri linjaukset. Suurempimassainen ja päästöiltään suurempi linja-auto saa ajaa kovempaa kuin kevyempi ja pienipäästöinen kevytkuorma-auto. Ajoneuvojen nopeusrajoittimien eri linjaukset aiheuttavat hämmennystä ammattikuljettajissa ja vaikeuttavat liikenteen sujuvuutta.  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 
Näkeekö hallitus tarvetta tarkastella uudelleen kevytkuorma-autoksi määriteltävien ajoneuvojen kokonaismassan alarajaa 3 500 kg, 
 
onko hallitus pohtinut kevytkuorma-autojen nopeusrajoitusten muuttamista, 
 
onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys, kuten vähentyneet päästöt ja 
 
aikooko hallitus seurata, miten säädökset vaikuttavat käytännössä liikenteessä? 
 
Helsingissä 30.1.2020 
Jussi Wihonen
PS
 
Vastaus kirjalliseen kysymykseen kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista
 
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihonen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 473/2019 vp:
Näkeekö hallitus tarvetta tarkastella uudelleen kevytkuorma-autoksi määriteltävien ajoneuvojen kokonaismassan alarajaa 3 500 kg, onko hallitus pohtinut kevytkuorma-autojen nopeusrajoitusten muuttamista, onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys, kuten vähentyneet päästöt ja aikooko hallitus seurata, miten säädökset vaikuttavat käytännössä liikenteessä?
 
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Ajoneuvojen luokittelu EU:ssa perustuu ajoneuvojen puitedirektiiviin 2007/46/EY liitteeseen II. Direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön ajoneuvolailla (1090/2002). Kuorma-autojen ajoneuvoluokkien alarajojen muuttaminen ei siten ole kansallisesti määriteltävissä.
Ajoneuvolain mukaan N1-luokan ajoneuvo (pakettiauto) on ensisijaisesti tavaran kuljettamiseen suunniteltu ja rakennettu auto, jonka luokittelumassa on enintään 3,5 tonnia. Kuorma-auto on N2- ja N3-luokan ajoneuvo ja se on ensisijaisesti tavaran kuljettamiseen suunniteltu ja rakennettu auto, jonka luokittelumassa on suurempi kuin 3,5 tonnia. Sen lisäksi säädetään, että N2-luokan ajoneuvon luokittelumassa on enintään 12 tonnia ja N3-luokan ajoneuvon yli 12 tonnia. Kysymyksessä tarkoitettu kevytkuorma-auto ei ole virallinen ajoneuvoluokka.
Ajoneuvoluokkia koskevista nopeusrajoituksista säädetään ajoneuvojen käytöstä annetussa asetuksessa (1257/1992, jäljempänä käyttöasetus) ja 1.6.2020 lukien uudessa tieliikennelaissa (729/2018). Käyttöasetuksen mukaan N-luokan ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus ilman perävaunua on paketti- ja kuorma-autolla 80 kilometriä tunnissa.
Paketti-, ruumis-, huolto- ja matkailuauton ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus poistuu uuden tieliikennelain tullessa voimaan. Muutoksen taustalla on juuri ajoneuvojen teknologinen kehitys, joka on mahdollistanut nopeuden nostamisen. Myös henkilö- ja pakettiauton sekä alle 750 kg jarruttoman keskiakseliperävaunun maksimi vetonopeus nousee Suomessa100 kilometriin tunnissa. Kuorma-auto-ajoneuvoluokan kansallisen nopeusrajoituksen nostamista ei pidetty tieliikennelain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä liikenneturvallisuussyistä tarkoituksenmukaisena.
Kuten kysymyksessä on todettu, kuorma-auton nopeuden kannalta on merkityksellinen myös autoon asennettava nopeudenrajoitin. Laitteiden asennus ja käyttöpakko perustuvat suoraan Suomessa sovellettavaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 165/2014/EU. Nopeudenrajoittimen maksimitaso on 90 kilometriin tunnissa, mitä ei voi kansallisin toimenpitein muuttaa.
Hallitus seuraa uuden lainsäädännön muutosten vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen eduskunnan vastauksessaan (EV 65/2018 vp) edellyttämällä tavalla.
Helsingissä 18.2.2020 Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka

1 kommentti

  • Mikko Törmälä

    Arvoisa ministeri Timo Harakka
    Ajan Saksassa lähestulkoon joka vuosi tuhansia kilometreja. Miten tämä direktiivi ei sido Saksalaista liikennettä ja Saksassa ostetulla autolla voi ajaa esim 120 km/h joka on monessa Saksan moottoritiessä alin nopeus jolla myös kuorma-autot ja kevyt kuorma-autot liikkuvat. Pyydän ystävällisesti tähän epäkohtaan vastausta kuten myös siihen miksi Suomalaisesta kuorma-autota tämä rajoitus poistetaan keskieurooppaan tultaessa?
    Miksi Suomalaisen kuljetuksen tulee hävitä kilpailu järjestelyssä joka ohjaa vain auton nopeus rajoituksen kikkailuun, jolla ei ole mitään tekemistä turvallisuuden tai mainitsemasi direktiivin kanssa.
    Terveisin

    Mikko Törmälä
    Logistiikka insinööri

Kommentoi