Kirjallinen kysymys kehittyviin maihin lahjoitettavista koronarokotteista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_482+2021.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Torstaina 9.9.2021 uutisoitiin, että Suomi lahjoittaa 3,65 miljoonaa annosta koronarokotteita kehittyviin maihin. Kyse Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteista, ”joita Suomi ei tarvitse”. Ilmeisesti jollei rokotteita jaettaisi eteenpäin kehittyviin maihin, niin ne jäisivät käyttämättä kokonaan.
Ylijäämän lahjoittaminen on jalo ajatus, mutta herää kysymys, että jos rokotteiden ei katsottu olevan sopivia suomalaisille, niin miten niistä ajatellaan olevan hyötyä kehittyvissä maissa? Kustannusvaikutusten todetaan olevan myös Suomelle neutraali, vaikka rokotteiden arvo on ilmoitettu olevan noin 10 miljoonaa euroa. Rokotteiden säilytys ja kuljetus tuskin toteutuu ilman kustannuksia.
3,65 miljoonan rokotteen lahjoittamisen ei todeta hidastavan rokotustahtia Suomessa. Suomessa annettavien rokotteiden määrään verrattuna kyse on kuitenkin varsin merkittävästä määrästä. Jos verrataan että on todettu, että tavoitteena olevan 80 prosentin rokotekattavuus tarkoittaa sitä, että 3,9 miljoonan suomalaisen pitäisi ottaa kaksi rokotusannosta. Kysymyksen kirjoitushetkellä täysiä rokotussarjoja on jaettu viranomaisten mukaan noin 3 miljoonaa, eli 61,3 prosenttia väestöstä.
Edellä mainitut faktat eivät osaltaan kerro, että rokotusten suhteen oltaisiin täysin onnistuttu. Rokotustahti on ollut hyvää, mutta ihmetystä herättää, että kolme miljoonaa rokotetta lojuu ylimääräisenä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Jos ylijäämärokotteita ei ole jaettu suomalaisille, niin miten niiden koetaan olevan hyödyllisiä kehittyvien maiden asukkaille ja
mitkä ovat ylijäämärokotteiden todelliset kustannukset ja onko Suomi saanut käyttämättömistä rokotteista minkäänlaista taloudellista hyvitystä ja
voiko tosiaan väittää, ettei Suomen rokotustahtiin ole vaikuttanut se, että on ostettu kolme miljoonaa rokotetta, joita kuitenkaan ei ole voitu kansalaisille jakaa?
Helsingissä 10.9.2021
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen kehittyviin maihin lahjoitettavista koronarokotteista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_482+2021.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 482/2021 vp:
Jos ylijäämärokotteita ei ole jaettu suomalaisille, niin miten niiden koetaan olevan hyödyllisiä kehittyvien maiden asukkaille,
mitkä ovat ylijäämärokotteiden todelliset kustannukset ja onko Suomi saanut käyttämättömistä koronarokotteista minkäänlaista taloudellista hyvitystä ja
voiko tosiaan väittää, ettei Suomen rokotustahtiin ole vaikuttanut se, että on ostettu kolme miljoonaa rokotetta, joita kuitenkaan ei ole voitu kansalaisille jakaa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Euroopan komissio on myöntänyt ehdollisen myyntiluvan toistaiseksi neljälle covid-19-rokotevalmisteelle. Myyntiluvan myöntämisen edellytyksenä on tieto rokotteiden tehosta, turvallisuudesta ja laadusta. Myös Maailman terveysjärjestö on arvioinut nämä rokotevalmisteet ja ottanut ne mukaan hätäkäyttölistalleen.
Suomi hankkii covid-19-rokotteet yhteishankintana muiden EU-jäsenmaiden kanssa. Koska pandemian alkuvaiheessa ei ollut tiedossa mitkä rokotekandidaatit lopulta onnistuvat ja saavat myyntiluvan, tehtiin EU-maiden kesken päätös laajasta rokotteiden hankintaohjelmasta. Tällä hetkellä käytössä on useita Euroopan lääkeviranomaisen hyväksymiä rokotteita. Ennakko-ostosopimukset ovat sitovia ostovelvoitesopimuksia, joten mikäli maksettuja rokotteita jäisi käyttämättä, ne jouduttaisiin hävittämään. Hävikin vähentämiseksi tulee huomioida myös covid-19-rokotteiden lyhyt säilyvyysaika.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on maaliskuussa 2021 suositellut, että adenovirusvektorirokotteita annetaan vain yli 65-vuotiaille. Sen vuoksi ei Suomella ole tarvetta kaikille hankintasopimusiin sisältyville adenovirusvektorirokotteille. Adenovektorivirusrokotteiden toimitukset Suomeen on keskeytetty keväällä 2021.
Maailmalla on pulaa rokotteista. Koronavirus leviää tehokkaasti rokottamattomassa väestössä, mikä mahdollistaa viruksen muuntumisen ja uusien huolestuttavien viruskantojen syntymisen. Nämä muunnokset leviävät nopeasti ympäri maailmaa. Toisaalta riittävä globaali rokotuskattavuus mahdollistaa rajoitusten purkamisen ja kansainvälisen liikkuvuuden. Siksi muiden maiden tukeminen rokotteiden saatavuudessa on eduksi terveysturvallisuuden ja että talouden näkökulmasta.
Suomi on liittynyt maailmanlaajuiseen COVAX-rokoteyhteistyömekanismiin ja on sitoutunut globaaliin rokotesolidaarisuuteen osana EU:ta. Suomi on päättänyt lahjoittaa COVAX-mekanismin kautta 10 miljoonalla eurolla rokotteita, joita ei ole otettu käyttöön. Lahjoitettavat rokotteet toimitetaan kohdemaihin suoraan valmistajalta. Taloudellista hyvitystä lahjoituksesta ei tule, mutta myöskään rokotteiden hävittämisestä ei aiheudu Suomelle kustannuksia.
Helsingissä 27.9.2021 Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru