Kirjallinen kysymys kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden karanteeneista ja suojelemisesta koronatartunnoilta
Eduskunnan puhemiehelle
Koronaepidemian rajoitustoimina Suomi sulki rajansa välttämättömältä liikenteeltä, ja koronaepidemia on vaikeuttanut ulkomaalaisten työntekijöiden saapumista maahamme. Mediassa on erityisesti puitu maatalouden kausityöntekijöiden tarvetta tiloilla huoltovarmuuden turvaamiseksi. Ulkomaalaisilla työntekijöillä on myös merkittävä rooli esimerkiksi rakennusalalla ja telakkateollisuudessa.
Kyseistä työvoimapulaa helpottaakseen hallitus sallii EU-maiden kansalaisten maahantulon kausityöhön muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5. alkaen, minkä lisäksi sallitaan kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulo EU:n ulkopuolelta aikaisemmin päätetyn 1 500 henkilön lisäksi 14.5. alkaen. Hallituksen suositusten mukaan maahan saapuvien työntekijöiden tulee kuitenkin noudattaa "omaehtoista karanteenia" 14 päivän ajan. Omaehtoisen karanteenin aikana on lähtökohtaisesti hyväksyttävää liikkua vain kodin ja työpaikan välillä.
Tarkemmin ei ole kuitenkaan kerrottu, millaisissa oloissa kausityöntekijät asuvat. Tärkeää olisi, ettei työntekijöitä majoiteta ahtaisiin tiloihin ja koronasuosituksista pidettäisiin kiinni. Esimerkiksi Rakennusliitto on nostanut esiin huolensa ulkomaalaisten työntekijöiden majoitusolosuhteista. Yle uutisoi, että Helsingissä rakenteilla olevan Kalasataman vieressä sijaitsevassa kontissa asui viime vuonna noin 15 latvialaista rakennusmiestä.
Ahtaat majoitustilat ja rajalliset peseytymismahdollisuudet ovat koronalle erinomainen leviämispaikka. Esimerkiksi Singaporessa, jossa korona saatiin kertaalleen jo tukahdutettua, tauti on levinnyt ahtaasti asuvien siirtotyöläisten keskuudessa. Jos ulkomaalaisten työntekijöiden tarve koetaan huoltovarmuuden kannalta elintärkeäksi, niin heidän turvallisuudestaan tulee myös huolehtia, ettei korona leviä heidän keskuudessaan, suomalaisiin tai työntekijöiden mukana heidän kotimaahansa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä konkreettisilla toimilla hallitus varmistaa, että kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden majoitus- ja asuinolosuhteet ovat suositusten mukaisia,
miten hallitus konkreettisesti aikoo valvoa, että koronasuosituksia noudatetaan työpaikoilla ja maatiloilla ja
miten hallitus on edistänyt suomalaisten rekrytoimista huoltovarmuuden kannalta oleellisiin työtehtäviin?
Helsingissä 13.5.2020
Jussi Wihonen
PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen kausityöntekijöiden ja ulkomaisten työntekijöiden karanteeneista ja sekä heidän suojelemisestaan koronatartunnoilta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 393/2020 vp:
Millä konkreettisilla toimilla hallitus varmistaa, että kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden majoitus- ja asuinolosuhteet ovat suositusten mukaisia, miten hallitus konkreettisesti aikoo valvoa, että koronasuosituksia noudatetaan työpaikoilla ja maatiloilla ja miten hallitus on edistänyt suomalaisten rekrytoimista huoltovarmuuden kannalta oleellisiin työtehtäviin?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Työntekijöiden asuin- ja majoitusolosuhteisiin sovelletaan ympäristöministeriön asetusta asuin-, majoitus- ja työtiloista. Säännökset sisältävät vaatimuksia muun muassa huonealan vähimmäiskoosta, huonekorkeudesta, valoaukosta sekä asuinhuoneiston tiloista ja varustuksesta. Hallitus ei aio ryhtyä lisätoimenpiteisiin kausityöntekijöitä ja ulkomaisia työntekijöitä koskevien majoitusja asuinolosuhteiden suositusten mukaisuuden varmistamisen osalta, sillä voimassa oleva lainsäädäntömme koskee myös heidän majoittumistaan ja asumistaan.
Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa määräyksiä olosuhteiden parantamiseksi terveydensuojelulain nojalla, mikäli majoitus- tai asuinolosuhteissa on sellaisia puutteita, että ne voivat aiheuttaa tilan käyttäjille terveyshaittaa. Tartuntatautien torjuntatyön järjestämiseen ja toteuttamiseen sekä sen suunnitteluun, ohjaukseen, seurantaan ja valvontaan sovelletaan tartuntatautilakia. Tartuntatautilain mukaan kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautien vastustamistyö osana kansanterveystyötä. Tartuntatautien torjuntatyön lainmukaisuuden valvonta ja siihen liittyvä ohjaus kuuluu toimialueellaan aluehallintovirastolle ja erityisen laajoissa kysymyksissä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.
Työsuojeluviranomainen valvoo työlainsäädännön noudattamista eli työ- tai virkasuhteessa sekä niihin rinnastettavissa olosuhteissa työskentelevien työntekijöiden oikeuksia. Työsuojeluviranomainen ei valvo valtioneuvoston antamien suositusten toimeenpanoa. Työsuojeluviranomainenvalvoo kuitenkin, että työskentely työpaikoilla on turvallista ja terveellistä myös koronavirusepidemiatilanteessa. Työsuojeluviranomainen voi tehdä työpaikalle tarkastuksen ja mikäli tarkastuksella katsottaisiin, että tartuntariski olisi merkittävästi kohonnut, voidaan työnantajalle antaa toimintaohje tai kehotus ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin muiden työntekijöiden altistumisen pienentämiseksi. Ensisijaisena toimenpiteenä työntekijöiden altistumisen ehkäisemiseksi on sosiaalisten kontaktien välttäminen tai kontaktien määrän rajaaminen. Mikäli työn luonteen vuoksi sosiaalisia kontakteja ei voida välttää, voidaan tartuntariskiä pienentää riittävästi erilaisilla suojausratkaisuilla.
Koronavirustilanteen takia hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota huoltovarmuuden kannalta tärkeän työvoiman saatavuuteen. Kotimaisen työvoiman saatavuuden edistämisen osalta on tehty toimenpiteitä yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:n sekä eri oppilaitosten ja työvoimaverkostojen kanssa. Kotimaisen työvoiman saatavuuden edistämiseksi käynnistettiin myös markkinointikampanja ja työ- ja elinkeinotoimistot ovat olleet aktiivisesti yhteydessä maatalouden työnantajiin työvoimakysymysten ratkaisemiseksi.
Kotimaisen työvoiman saatavuuteen ja rekrytointiin on liittynyt käytännön ongelmia. Kiinnostusta maatalouden työhön laskee alan verrattain matala palkkataso, työn fyysinen vaativuus ja työpaikan saavutettavuus minkä lisäksi osa työtehtävistä edellyttää erityisosaamista. Kotimaisen työvoiman rekrytoinnin käynnistymisen hidasteina ovat olleet myös työnantajien ulkomaisten työtekijöiden kanssa ennen koronavirustilannetta tekemät sopimukset ja muut työsuhteeseen liittyvät jo aiemmin tehdyt ennakkojärjestelyt, kuten työluvat, lentoliput ja majoitusjärjestelyt. Työnantajien ongelmana on myös uusien työntekijöiden perehdyttämisen edellyttämä lisätyö aikana, jolloin kasvukausi on jo käynnissä sekä koronavirustilanteen kehittymiseen liittyvä epävarmuus kotimaisten työntekijöiden mahdollisuuksista sitoutua tarjottuun työhön koko kauden ajaksi.
Maa- ja metsätalousalan työhön on siihen liittyvistä haasteista huolimatta saatu luotua kotimaisen työvoiman kiinnostusta ja työpaikkoja on ollut tarjolla työvoima- ja elinkeinohallinnon kautta huomattavasti enemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Osa työnantajista on myös valinnut tänä keväänä kotimaisia työntekijöitä enemmän ulkomaisen työvoiman sijaan.
Helsingissä 1.6.2020 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen