Kirjallinen kysymys kansalaisten tukemisesta sähkön hintakriisissä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_440+2022.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Sähkön hinta on jo nyt noussut merkittävästi ja tulevan talven osalta tilanne näyttää vielä huolestuttavammalta. Pahimmissa skenaarioissa väläytellään energiapulaa ja tarvetta sähkön säännöstelylle. Kun inflaatio näkyy sähkön lisäksi polttoaineen, raaka-aineiden ja ruuan kustannuksissa on tilanne hyvin vakava niin kansalaisille kuin yrityksille.
Erityisen hauraassa asemassa ovat eläkeläiset ja muut pienituloiset, joiden tulot ovat kiinteitä ja niitä ei pysty äkkiseltään korottamaan. Inflaation myötä menot sen sijaan kasvavat jopa sadoilla euroilla per kuukausi. Paljon riippuu omasta asuintilanteestaan ja siitä, miten on sähkösopimuksia solminut. Esimerkiksi kerrostalossa asuva tuntee hinnan nousun varmasti, mutta sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan asuinkustannukset ovat sitäkin hurjemmat.
Jo ennen kriisiä ovat kuluttajat olleet sähkönmyyjien armoilla ja parhaan sopimuksen saadakseen on joutunut kilpailuttamaan jatkuvasti sopimuksiaan. Erityisesti eläkeläisille tämä on ollut vaikeaa, kun monella ei ole ollut pääsyä internetin kilpailutussivustoille. Nyt kulutetaan samaa sähköä, mutta toiselle se saattaa olla moninkertaisesti halvempaa, kun on tehnyt sopimuksen oikeaan aikaan.
Puheissa on esitetty monia ratkaisuja ongelmiin ja on toistettu, että tukia tulisi kohdistaa erityisesti pienituloisiin, joka on kieltämättä oikein. Mutta tuntuu, että puheissa unohdetaan, että kriisi iskee myös keskituloisiin varsin rankasti. On esitetty, ettei tarvitse tukea niitä, joilla on varaa, mutta mihin raja vedetään? Tulojen tarvitsee olla varsin tuntuvia, jotta nykyiset hinnannousut eivät vaikuta kulutukseen tai elämään. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva keskituloinen lapsiperhe kokee yhtä lailla tuntuvat hinnannousut. Kun pelkästään sähkölasku viisin- tai kymmenkertaistuu ei puhuta enää vain pienistä taloudellisista ongelmista, vaan uhkana on, etteivät rahat kerta kaikkiaan riitä. Sähkö on kuitenkin yksi tärkeistä perustarpeista ja on kohtuutonta, että ihmisiä uhkaa nyt peräti maksukyvyttömyys.
On tärkeää, että tukitoimia osataan kohdistaa oikeaan paikkaan ja erityisesti niitä tarvitseville. Sähkökriisin osalta se lienee tarkoittavan varsin suurta osaa kansalaisista. Tärkeää on, ettei ideologisesti lähdetä ennalta rajaamaan tukitoimia tai avunsaajia pois. Jos esimerkiksi sähkön veronalennuksesta on pienituloisellekin suuri helpotus, niin onko syytä jättää sitä tekemättä sen takia että joku muu saattaa hyötyä siitä?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten aiotaan tukea eläkeläisiä, pienituloisia tilanteessa ynnä muita, jotka eivät käytännössä pysty kasvattamaan tulotasoaan samassa tahdissa kuin menot nykytilanteessa kasvavat ja
miten hallitus aikoo kohdistaa tukitoimet ja
miten hallitus aikoo auttaa sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvia, joiden sähkölasku voi viisi- tai kymmenkertaistua, jotteivat kansalaiset ja perheet joudu ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen ja
mikä on hallituksen raja pienituloisen ja keskituloisen kansalaisen välillä ja
millä toimilla hallitus aikoo saada sähkön hintaa alas?
Helsingissä 29.8.2022
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen kansalaisten tukemisesta sähkön hintakriisissä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_440+2022.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihonen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 440/2022 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Inflaatio ja erityisesti energian sekä ruoan hinnan nousu on ollut erittäin voimakasta alkuvuodesta 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset ovat kiihdyttäneet hintojen nousua entisestään. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Eurooppaa uhkaa perustarpeisiin – lämmitykseen, ruokaan tai kulutushyödykkeisiin – kohdistuva niukkuus, joka johtaa myös hintojen nousuun.
Hallitus on aiemmin tänä vuonna jo toimeenpannut päätöksiä, joilla pyritään lieventämään kohonneiden hintojen vaikutuksia. Pienituloisten etuudensaajien ostovoiman tukemiseksi on tehty ylimääräinen indeksitarkistus eräisiin kansaneläkeindeksiin sidottuihin perusturvaetuuksiin sekä toimeentulotukeen. Lisäksi hallitus on vastannut energian hinnan nousuun mm. korottamalla matkakuluvähennystä määräajaksi liikkumisen nousseiden kustannusten huojentamiseksi. Lisäksi on jo aiemmin päätetty, että biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta alennetaan 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023.
Hallitus on lisäksi päättänyt merkittävistä uusista toimista ihmisten ostovoiman vahvistamiseksi, jotka sisältyvät vuoden 2023 talousarvioesitykseen. Hallitus on budjettiriihen yhteydessä myös linjannut toimista, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan ihmisille. Ostovoiman tukemiseksi hallitus esittää talousarvioesityksessä mm., että:
- varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi 70 milj. eurolla,
- yksityisen hoidon tuen hoitolisään korotetaan 100 eurolla,
- työttömyysturvan lapsikorotusta korotetaan 20 prosentilla sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa 10 prosentilla vuoden 2023 ajaksi,
- opintorahan huoltajakorotusta korotetaan 10 eurolla ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 5 eurolla kuukaudessa vuoden 2023 ajaksi,
- lääkekattoon ei vuonna 2023 tehdä indeksikorotusta,
- käynnistetään ulosoton suojaosaa koskeva vuoden kestävä kokeilu,
- henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle 2023,
- työmatkavähennyksen korotusta jatketaan, vähennys on vuonna 2023 kolmekymmentä senttiä kilometriä kohden ja
- yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain.
Lisäksi syksyn lisätalousarvioesityksessä tullaan esittämään, että loppuvuonna 2022 maksettaisiin ylimääräinen kuukausi lapsilisää siten, että se ei vaikuta toimeentulotuen tasoon
Toimina sähkön korkean hinnan kompensoimiseksi hallitus:
- valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon,
- valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkötuen joka kohdennetaan ihmisille jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti,
- ehdottaa, että sähköenergian arvonlisäverokantaa alennettaisiin 10 prosenttiin joulu-huhtikuulta,
- ehdottaa, että valmistellaan sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva sääntely ja
- korottaa eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormia 1.1.2023 alkaen nykysääntelyn mukaisesti (energianhinnan nousun tarpeesta johtuva arvio korotustarpeesta on 57 %). Vastaavalla prosentilla korotetaan yleisen asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 1.1.2023 alkaen.
Energiamarkkinoilla vallitsevassa poikkeuksellisessa tilanteessa valtioneuvosto pitää tärkeänä, että energiamarkkinoiden toiminnassa ilmenneisiin ongelmiin vastataan nopealla aikataululla EUtasolla. Suomi katsoo, että markkinoiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Ensinnäkin sähköpörssin tarjousten enimmäishintaa, ns. teknistä hintakattoa, tulisi alentaa EU:ssa. Suomella on valmius tarkastella myös pidemmälle meneviä markkinaintervention keinoja, kuten maakaasun ja muun energian markkinahintojen erottamista toisistaan. Lisäksi Suomi katsoo, että komission tulisi välittömästi tarkastella johdannaismarkkinoiden sääntöjä, sähkön johdan-naismarkkinoiden rauhoittamiseksi.
Helsingissä 20.9.2022 Valtiovarainministeri Annika Saarikko