Kirjallinen kysymys kansalaisten liikkumisen tukemisesta energiakustannusten noustessa
https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/KK+296/2022
Eduskunnan puhemiehelle
Polttoaineen varsin nopea hinnannousu on ajamassa monia kansalaisia ahdinkoon. Varsinkin maakunnissa moni joutuu jo laskemaan työssä käymisen taloudellista järkevyyttä. Vaikutus näkyy lisäksi kuljetuksissa ja kerrannaisvaikutus tuntuu kansalaisten lompakoissa.
Bensan hinnan uutisoidaan olevan jo Euroopan Unionin kalleinta. Monissa EU:n maissa on kansalaisille tuotu veronhuojennuksia, joilla polttoaineen hintaa pyritään hillitsemään. Esimerkiksi Saksassa bensiinin hinnan arvioidaan laskevan noin 30 senttiä per litra verohuojennuksen jälkeen. Suomen linja on tuntunut olevan, ettei verohuojennuksiin ole varaa.
Jakeluvelvoitteeseen tuotiin helpotusta, mutta kansalaiset toivovat lisää apua. Erityisesti kuljetusalalla, maataloudessa ja teollisuudessa olisi tarvetta avulle tilanteen helpottamiseksi. Kuljetusalan ammattidiesel-mallia ollaan tuomassa, mutta esimerkiksi Rakennusteollisuus on huomauttanut, että työkonealalle ei olla saamassa juuri minkäänlaisia tukia. Kuljetusalan polttoainetuen hakeminenkin on ajoitettu vasta marraskuulle, joten yritykset joutuvat sinnittelemään pitkään.
Kansalaiset kokevat, että joutuvat sijaiskärsijöiksi. Kansalaisia neuvotaan vähentämään kulutusta ja siirtymään joukkoliikenteen ja vähäpäästöisimpien kulkuyhteyksien käyttäjiksi. Isoimmissa kaupungeissa tämä saattaa olla mahdollista, mutta polttoaineen kustannusten nopea kasvu vaikuttaa myös joukkoliikenteen vuoroihin ja kustannuksiin. Pienimmillä paikkakunnilla joukkoliikenteen resurssit ovat jo nyt varsin rajalliset ja vuoroja ovat vähän, eivätkä ne usein palvele työssäkäyviä.
Elämä kallistuu lähes jokaisella sektorilla. Suurituloisille sadan euron lisämeno kuukaudessa voi olla taskurahaa, mutta pienituloisille hinnannousut vaikuttavat jo merkittävästi elämiseen. Ylhäältä voidaan neuvoa vähentämään kulutusta ja muuttamaan tottumuksia, mutta kansalaisen elämää se ei helpota. Kun valtio lisää velkaantumistaan ja lisämenojaan, niin kansalaisten näkökulmasta on kestämätöntä, että valtion omien menojen suhteen ei tunnuta tekevän vähennyksiä. Kovan veropaineen alla kansalaiset pohtivat, että onko valtio veronmaksajia varten vai veronmaksajat valtiota varten.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Ymmärretäänkö hallituksessa energian korkean hinnan aiheuttamia huolia ihmisten elämässä ja miten kansalaisia aiotaan tukea ja kannustaa tilanteessa ja
miten aiotaan hillitä eriarvoistumista alueiden ja kansalaisten välillä energiakustannusten kasvaessa ja
miten hallitus aikoo vähentää kulutusta valtion omissa toiminnoissaan?
Helsingissä 07.06.2022
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen kansalaisten liikkumisen tukemisesta energiakustannusten noustessa
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_296+2022.pdf?lang=fi
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 296/2022 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitus on päättänyt alkuvuoden 2022 aikana useista kotitalouksiin kohdistuvista määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Muun muassa polttoaineen jakeluvelvoitetta alennetaan väliaikaisesti 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023. Lisäksi asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti vuoden 2022 verotuksessa. Myös kilometrikohtaista matkakuluvähennystä omalla autolla kuljettaessa korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2022. Lisäksi hallitus antoi suosituksen, että energian (ml. sähkön) hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Myös sairausvakuutuksesta maksettavia matkakorvauksia korotetaan, jotta terveyspalveluiden käyttäminen ei estyisi.
Valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö valmistelevat yhteistyössä valtion lainatakausmallia yksityisille kotitalouksille sekä mallia valtion täytetakaukseksi asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi.
Valtiovarainministeriö valmistelee lisäksi yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaalija terveysministeriön sekä muiden asiaan liittyvien ministeriöiden kanssa kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä tukimallin, jonka tavoitteena on yhtäältä lisätä energiaverojärjestelmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä toisaalta vastata polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin seurauksiin. Valmistelun tavoitteena on luoda tukimalli, jossa tukea voidaan myöntää kotitalouksille tulo- ja alueperusteisesti.
Hallitus valmistelee sähkömarkkinalakiin muutoksia, jotka helpottavat kuluttajan asemaa energiahintakriisissä. Kuluttajien tilannetta sähkömarkkinoilla on myös parantanut se, että sähkön siirtohintojen kehitykseen on puututtu. Sähkönsiirtomaksuja voidaan periä asiakkailta vuonna 2022 noin 370 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2020.
Hallitus päätti vihreän siirtymän vauhdittamisen toimenpiteistä vuosille 2022–2023. Toimenpidekokonaisuudessa erityisesti täyssähköautojen hankintatuet sekä tuet lämmitys- ja energiaremontteihin kohdistuvat kotitalouksiin.
Hallituskaudella on ylipäätään pyritty vähentämään liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Joukkoliikenteen tukia on korotettu poikkeustilanteesta johtuen. Valtionavustuksiin kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on hallituskaudella budjetoitu merkittävästi aiempaa enemmän rahoitusta. Ajoneuvojen hankinta- ja konversiotukia on jatkettu ja määrärahaa lisätty. Lisäksi lokakuusta 2021 lähtien täyssähköautot vapautettiin autoverosta ja sitä vastaavasti korotettiin täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Jo vuoden 2021 alusta tuli voimaan täyssähköautojen vapaan autoedun ja käyttöedun verotusarvon määräaikainen alentaminen vuosina 2021–2025. Sähköautojen latausetu on vapautettu verosta määräaikaisesti vuosina 2021–2025. Vuoden 2021 alusta on lisäksi työsuhdepolkupyöräetu säädetty 1 200 euroon saakka verovapaaksi ja joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista rinnastettu verovapaaseen työsuhdematkalippuun.
Valtion talousarviossa on osoitettu yhteensä 49,5 milj. euroa julkisen latausinfrastruktuurin ja kaasutankkausverkon rakentamiseen vuosina 2021–2023. Vuonna 2022 tähän osoitetaan määrärahaa 28,2 milj. euroa. Yksityistä latausinfrastruktuuria tuetaan yhteensä 54,5 milj. eurolla vuosina 2021–2023 siten, että vuonna 2022 tähän osoitetaan II lisätalousarvioesitys mukaan luettuna 28,5 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2022 talousarviossa tuetaan kotitalouksia öljylämmityksestä luopumisen avustuksilla 68,9 milj. eurolla ja asuinrakennusten energiatehokkuusavustuksia 60 milj. eurolla. Osa edellä mainituista määrärahoista rahoitetaan Suomen hyväksytystä elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Sen osalta tiedossa on, että Suomen lopullinen saanto päivittyy. Kestävän kasvun ministeriryhmän linjauksen mukaisesti päivitetään suunnitelma vastaamaan alennettua saantoa.
Lisäksi öljylämmityksestä luopumista tuetaan kotitalousvähennyksen väliaikaisella muutoksella korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos tuli voimaan vuoden 2022 alusta.
Valtio on vähentänyt omaa kulutustaan porrastetusti siten, että vuonna 2023 toimintamenoihin kohdistuu yhteensä 151,5 milj. euron säästöt. Kokonaisuudessaan valtiontalouteen on tehty 370 milj. euron uudelleenkohdennus, josta päätettiin vuosien 2022–2025 ja 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmissa.
Helsingissä 29.6.2022
Valtiovarainministeri Annika Saarikko