Kirjallinen kysymys kansalaisten elinkustannusten nousun kriisistä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_512+2022.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Inflaatio on piinannut suomalaistalouksia erityisesti kuluvana vuonna ja tulevana talvena odotetaan kylmää kyytiä muutoinkin kuin säiden osalta. Polttoaineen hinnat ovat pahimmasta huipusta laskeneet, mutta ovat edelleen korkealla. Alkutuotannon kustannukset ovat kasvaneet, kun esimerkiksi lannoitteiden hinnat ovat kasvaneet merkittävästi jo ennen Ukrainan sotaa. Kuluttajalle inflaation todellisuus iskee viimeistään ruokakaupassa, kun ostoskorin hinta jatkaa kasvamistaan. Lisäksi päälle lyödään sähkön hirvittävät hinnannousut, jotka lisäävät menoja entisestään. Inflaatio iskee moneen kertaan.
Kuluttajaliiton tuoreen kyselytutkimuksen[1] mukaan lähes puolella kotitalouksista ei ole varaa elinkustannusten nousuun yli sadalla eurolla kuukaudessa ilman, että kotitalous joutuu ahdinkoon. Viidennes kotitalouksista ei kestäisi minkäänlaisia elinkustannuksien, kuten asumisen, elintarvikkeiden tai energian, hinnannousuja. Vain noin 15 prosenttia kyselyyn vastanneista kotitalouksista kestäisi yli 500 euron elinkustannusten nousun kuukaudessa. Haasteet korostuvat erityisesti yksinhuoltajien talouksissa, joista noin 30 prosenttia ilmoitti, että maksuvaraa kustannusten nousuun ei ole lainkaan ilman taloudellisen ahdingon vaaraa.
Kyselyn tulokset luovat synkkää kuvaa tulevasta talvesta. Kotitaloudet ovat hätää kärsimässä. Apua tarvittaisiin nyt, eikä pahimman hädän hetkellä. Tällä viikolla uutisoitiin[2], että jo 4000 on saanut maksuhäiriömerkinnän maksamattomien sähkölaskujen takia. Ja pahin hinnannousu on vasta edessä.
Tulevan talven haasteet ovat ankarat ja kansalaiset tarvitsevat turvaa. Selvää on, että esimerkiksi sosiaalitoimen asiakkaiden määrä tulee kasvamaan ja tukihakemusten määrä kasvamaan hurjasti. Kansalaiset tarvitsevat apua kuitenkin nopeasti ja eikä kellään ole varaa jäädä odottamaan tukipäätöksiä tai suunnitelmia montaa kuukautta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 7.10.2022
Jussi Wihonen PS
[1] https://www.kuluttajaliitto.fi/blog/2022/10/07/joka-viidennella-kotitaloudella-ei-lainkaan-varaa-elinkustannusten-nousuun/
[2] https://www.talouselama.fi/uutiset/te/22b5b105-9c0b-4667-a4c3-2b675736851c?ref=ampparit:179a
Vastaus kirjalliseen kysymykseen kansalaisten elinkustannusten nousun kriisistä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_512+2022.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 512/2022 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Pienituloisten kuluttajien kulutusmahdollisuuksia kasvatetaan sosiaalietuuksilla ja tulonsiirroilla. Sosiaalietuuksia ja tulonsiirtoja kasvatetaan elinkustannusten noustessa. Normaalisti tämä kasvu toteutetaan kerran vuodessa indeksikorjauksena, mutta tänä vuonna hintojen noustessa nopeammin päätettiin tehdä ylimääräinen indeksikorjaus, joka astui voimaan 1.8.2022 (HE 75/2022 vp), jotta tulonsiirtojen ostovoima ei tilapäisesti heikkene nopeasti nousseiden hintojen vuoksi.
Lisäksi hallitus on tämän vuoden mittaan tehnyt päätöksiä useista kotitalouksia tukevista toimenpiteistä vastauksena hintojen nopeaan nousuun. Näihin kuuluvat mm. seuraavat.
• Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen
• Matkakuluvähennyksen väliaikainen korottaminen
• Valtionlainatakaukset talojen energiaremontteihin
• Korotukset sairasvakuutuksesta maksettaviin matkakorvauksiin
• Sähköenergian arvonlisäveron väliaikainen alentaminen
• Määräaikainen ansiotuloverotuksen sähkövähennys
• Määräaikainen sähkötuki kotitalouksille
• Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen
• Ylimääräinen lapsilisä
• Määräaikaiset korotukset koskien työttömyysturvaa, toimeentulotukea ja opintorahaa
• Korotukset yleisen asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin
• Tuet kotitalouksien energiaremontteihin Lisäksi hallitus on tehnyt päätöksiä useista toimenpiteistä, joilla hillitään energian ja elintarvikkeiden hintojen nousua koko taloudessa. Niihin kuuluvat mm. seuraavat.
• Metsähakkeen saatavuuden lisääminen
• Turvetuotannon varmistaminen huoltovarmuuden takaamiseksi
• Kaasun huolto- ja toimitusvarmuus.
• Maatalouden huoltovarmuuskokonaisuus
Kotitalouksien yhteenlasketun ostovoiman (käytettävissä olevilla reaalituloilla mitattuna) arvioidaan supistuvan 1,4 % v. 2022 poikkeuksellisen nopean kuluttajahintojen nousun syödessä kokonaan käytettävissä olevien tulojen kasvun. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan keskimäärin 6,5 % v. 2022. Ostovoimaa heikentää hintojen nousun lisäksi myös saatujen sosiaalietuuksien hidas kasvu, sillä viimeaikainen nopea inflaatio nostaa indekseihin sidottuja sosiaalietuuksia (ml. eläkkeet) osin viipeellä. Toisaalta työllisyyden kasvu tukee ostovoimaa vielä kuluvana vuonna, sillä työllisyysaste ja avoimien työpaikkojen määrä ovat kivunneet ennen näkemättömän korkealle tasolle. Yksityinen kulutus kasvaa 1,1 % v. 2022, sillä hintojen noususta huolimatta palveluiden kulutus lisääntyy covid-epidemian väistyttyä.
Kotitalouksien ostovoiman arvioidaan kääntyvän jälleen kasvuun v. 2023 palkansaajien ansiotason ja saatujen sosiaalietuuksien noustessa inflaatiota nopeammin. Ostovoiman arvioidaan kasvavan noin 2 %, vaikka työllisyystilanteen ennakoidaan hieman heikkenevän. Vuonna 2023 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu 0,8 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen hintojen nousun arvioidaan hidastuvan noin 3 prosenttiin v. 2023 ja alle 2 prosenttiin v. 2024. Kansaneläkelaitos on arvioinut, että sähkötuen toimeenpano aiheuttaisi noin 80 henkilötyövuoden henkilöstön lisäystarpeen. Työmäärän lisäys painottuu vuoden 2023 alkupuolelle. Kansaneläkelaitos arvioi toimintamenojensa lisääntyvän noin 5,6 miljoonalla eurolla vuonna 2023 sähkötuen toimeenpanon vuoksi. Henkilöstötarve kohdistuisi lähinnä ratkaisutyöhön ja asiakaspalvelutyöhön.
Kansaneläkelaitos on arvioinut, että sähkötuen toimeenpano aiheuttaisi noin 80 henkilötyövuoden henkilöstön lisäystarpeen. Työmäärän lisäys painottuu vuoden 2023 alkupuolelle. Kansaneläkelaitos arvioi toimintamenojensa lisääntyvän noin 5,6 miljoonalla eurolla vuonna 2023 sähkötuen toimeenpanon vuoksi. Henkilöstötarve kohdistuisi lähinnä ratkaisutyöhön ja asiakaspalvelutyöhön.
Valtiokonttori toimeenpanee kuljetusyritysten polttoainetuen ja ehdotetun työkoneyrittäjien polttoöljytuen. Valtiokonttorissa on varauduttu käsittelemään iso hakemusmäärä automatisoimalla tukihakemusten käsittelyä, ohjaamalla hakijoita viestinnällä niin, että hakemukset on käsiteltävissä automaattisesti, eivätkä joudu manuaaliseen käsittelyyn epätäydellisyyksien vuoksi ja kouluttamalla henkilöstö erityisesti tuettujen alojen erityispiirteisiin. Henkilökunnan pysyvyydellä ja työviihtyvyydellä varmistetaan osaavat käsittelijä- ja asiantuntijaresurssit.
Osana hallituksen 18.2.2022 energian hintojen nousun täsmäkompensaatiotoimia linjattiin valtiovarainministeriön yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa valmistelevan tulo- ja alueperusteisesti kohdennettu tukijärjestelmä kotitalouksille. Tähän liittyvä valtiovarainministeriön asettama poikkihallinnollinen tulo- ja alueperusteinen kohdennettu tukijärjestelmä kotitalouksille – työryhmä on selvittämässä kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä automaattisen tukimallin luomista, jonka tavoitteena on yhtäältä lisätä energiaverojärjestelmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä toisaalta vastata polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin seurauksiin.
Helsingissä 28.10.2022 Valtiovarainministeri Annika Saarikko