Kirjallinen kysymys jatkokysymykseksi kirjalliseen kysymykseen KK 268/2021 vp: valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamista haitoista Pohjois-Karjalassa
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_341+2021.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Ministeri Mikkosen vastauksessa kirjalliseen kysymykseen KK 268/2021 vp: valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamista haitoista todetaan seuraavasti:
” Lupien käsittelyn nopeuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut huhtikuussa 2021 kertaluonteisen lisämäärärahan yhden henkilötyövuoden palkkaukseen noin vuodeksi poikkeuslupien käsittelyä varten Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen perusteella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on myös siirretty jo olemassa olevia henkilöresursseja väliaikaisesti poikkeuslupien käsittelyyn.”
On hyvä, että ongelma tiedostetaan ja hallitus on ollut valmis lisäämään resursseja väliaikaisten poikkeuslupien käsittelyyn. Kuitenkin on vaikea ymmärtää, miksi päätösten tekeminen on keskitetty Varsinais-Suomen alueelle, kun suurimpia hanhihaittoja koetaan Itä-Suomessa, varsinkin Pohjois-Karjalan alueella.
Edellä mainitussa vastauksessa mainitaan:
”ympäristöministeriö rahoittaa Luonnonvarakeskuksen toteuttamaa hanhipelto -tutkimushanketta ja on myöntänyt Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lisärahoitusta käytettäväksi hankkeen puitteissa karkotuksen tehostamiseen. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on myös myönnetty lajivahinkokoordinaattorin erikoistumistehtävä. Myös poikkeuslupien sähköistä hakujärjestelmää sekä ohjeistusta on kehitetty.”
Resursseja on siis kohdistettu myös Pohjois-Karjalaan, mikä on myös tervetullutta. Ongelmaan ei ole kuitenkaan käytännössä saatu ratkaisuja. Hanhien karkottamisen poikkeuslupien käsittely on ollut varsin hidasta ja asioiden eteneminen koetaan varsin ongelmalliseksi. Sama ongelma on muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Espoossa ei poikkeuslupaa hanhien karkottamiseen saatu, vaikka poikkeuslupaa haettiin viisi kuukautta sitten.
Vaikuttaa siltä, ettei hakemusten suurta määrää pystytä käsittelemään määräajassa. Jos vaaditaan vielä lisäselvitystä, niin paperisota venyy kuukausien mittaisiksi. Hanhet eivät jää kuitenkaan odottamaan ja toisille on välttämätöntä toteuttaa häätämistä, oli lupaa tai ei. Tältä keväältä Pohjois-Karjalassa kenties vältyttiin pahimmilta hanhiparvilta, mutta ongelma ei ole poistunut. Tänäkin keväänä arvioitiin yli puolen miljoonan hanhen ylittäneen Suomen.
Kyse ei ole vain nurmikoiden tai rantojen pilaamisesta, vaan kyseessä on monen elinkeinon tulevaisuudesta. Jos hanhet aiheuttavat joka vuosi satojen tuhansien eurojen tappiot itäsuomalaisille elinkeinonharjoittajille, niin ei tarvitse ihmetellä miksi sympatiaa ei linnuille ole jaossa.
Valtavat parvet tulevat kulkemaan Suomen yli myös jatkossa keväisin ja syksyisin. Viljelijät kaipaavat nopeasti apua tilanteisiinsa ja ymmärrystä tilanteeseen. Päätöksiä kaivataan nopeasti ja paikallisesti. Pohjois-Karjalassa elinkeinoa harjoittava viljelijä ei voi odottaa kuukausitolkulla lupaa hanhien karkottamiseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 27.05.2021
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen jatkokysymykseksi kirjalliseen kysymykseen KK 268/2021 vp valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamista haitoista Pohjois-Karjalassa
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_341+2021.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 341 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Lupien käsittelyn nopeuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut huhtikuussa 2021 kertaluonteisen lisämäärärahan yhden henkilötyövuoden palkkaukseen noin vuodeksi poikkeuslupien käsittelyä varten Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen perusteella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on myös siirretty jo olemassa olevia henkilöresursseja väliaikaisesti poikkeuslupien käsittelyyn. Lisäksi poikkeuslupien hakuun liittyvää ohjeistusta on selkeytetty ja sähköistä hakujärjestelmää kehitetty.
Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön asettaman (18.6.2020) valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämistä selvittäneen työryhmän suosituksen mukaisesti ympäristöministeriö teettää vuoden 2021 aikana selvityksen mahdollisuudesta jakaa poikkeuslupien käsittelyä eri elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten välillä. Poikkeuslupamenettelyn kehittämistä tarkastellaan ympäristöministeriössä myös laajemmin meneillä olevan luonnonsuojelulain uudistuksen puitteissa.
Tulevan syksyn ja kevään osalta odotetaan, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen syksyllä 2020 ja keväällä 2021 myöntämät kaksivuotiset poikkeusluvat maatiloille valkoposkihanhien aiheuttamien vakavien vahinkojen estämiseksi vähentävät poikkeuslupahakemusten käsittelyn ruuhkaantumista. Valkoposkihanhien karkottamiseen haetut poikkeusluvat kattavat jo laajalti aluetta, jolla arktiset valkoposkihanhet Suomen ylittävällä muutollaan levähtävät.