Kirjallinen kysymys itärajalle rakennettavasta aidasta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_492+2022.aspx

Eduskunnan puhemiehelle

Kun Venäjä ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta, on itärajalla nähty vilkastuvaa liikennettä. Monta viikkoa on odotettu päätöksiä rajaliikenteen lisärajoituksista, mutta nyt tilanne on jälleen elänyt ja turistien lisäksi rajan ylittäjiksi ovat tulleet palvelusta pakenevat. Huoli on lisääntynyt rajaliikenteen valvonnan riittävyydestä ja siitä, että pystytäänkö ihmismassoja käsittelemään rajalla.

Rajavartiolaitos on ilmoittanut pitävänsä tarpeellisena, että itärajan kriittisimpiin kohtiin olisi rakennettava laitonta maahantuloa estävä aita. Rajavartiolaitoksen mukaan itärajasta aidattaisiin 10–20 prosenttia, joka tarkoittaisi noin 130–260 kilometriä. Rajavartiolaitoksen päällikön, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaaran mukaan aitaaminen maksaisi kaikkine kuluineen joitakin satoja miljoonia euroja. Rajavartiolaitoksella on valmius toteuttaa aitaamisen pilottikohde viipymättä ensi talven ja kevään aikana. Kostamovaara arvioi, että aita olisi kokonaan valmis 2–3 vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta.[1]

Venäjän suhteen tilanne elää varsin nopeasti, ja on tullut selväksi, ettei itänaapurin sanomisiin voi luottaa. On erittäin tärkeää, että Suomessa reagoidaan nopeasti turvallisuusuhkiin. Rajavartiolaitoksen huoli pitää ottaa tosissaan ja jos laitoksella on jo valmiit suunnitelmat niin asiaa pitää mitä pikimmin viedä eteenpäin.

Itärajan turvallisuudessa tulee katsoa myös pidemmälle aikavälille. Laittoman maahantulon estäminen auttaa hallitsemaan ihmisvirtoja ja mahdollisten hybridioperaatioiden osalta antaa edes pientä suojaa. Vaikka raja-aita tuottaa kustannuksia, pitää ottaa myös huomioon sen tuomat työllistymisvaikutukset, joista varsinkin nykytilanteesta kärsineet Itä- ja Kaakkois-Suomi hyötyisivät. Koska rakentamisessa kestää on päätöksen saamisella kiire.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä aikataululla hallitus aikoo päättää raja-aidan rakentamisesta ja
 
miten hallitus aikoo parantaa itärajan turvallisuutta ja
 
miten hallitus on varautunut rajan yli tuleviin uhkiin?
 

Helsingissä 28.09.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Jussi Wihonen PS

 [1] https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/5368659

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen itärajalle rakennettavasta aidasta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_492+2022.pdf

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen/ ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 492/2022 vp:

Millä aikataululla hallitus aikoo päättää raja-aidan rakentamisesta itärajalle,

miten hallitus aikoo parantaa itärajan turvallisuutta ja

miten hallitus on varautunut rajan yli tuleviin uhkiin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Rajavartiolaitos on arvioinut tarpeelliseksi esteaidan rakentamisen osalle Suomen ja Venäjän välistä rajaa Suomen turvallisuusympäristön muuttumisen takia. Rajavartiolaitoksen laatiman suunnitelman mukaisesti aitaa ei rakennettaisi koko rajan pituudelta, vaan riskialttiimmille alueille kuten rajanylityspaikat ja niiden läheiset alueet. Pääosa aidasta tulisi rajojen valvonnan painopistealueelle Kaakkois-Suomeen. Suomen ja Venäjän välinen raja ei tässä suhteessa poikkea muista Euroopan unionin itäisen maarajan osuuksista, joille esteaitoja on jo rakennettu.

Suunnitelman mukaisesti aitaa rakennettaisiin noin 130 - 260 kilometrin osuudelle Suomen ja Venäjän välistä rajaa, joka on kaikkiaan yli 1300 kilometriä pitkä. Rakennettava esteaita olisi osa kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on merkittävästi parantaa rajaturvallisuuden häiriötilanteiden ennalta estämistä ja hallitsemista itärajalla. Kokonaisuudessa huomioidaan myös muun muassa vastuuviranomaisen henkilöresurssit sekä valvontataktiikka ja -tekniikka. Fyysinen esteaita itsessään on välttämätön esimerkiksi välineellistetyn tai poikkeuksellisen laajamittaisen maahantulon tilanteessa, jolloin se toimisi hidasteena ja mahdollisia ihmisjoukkoja ohjaavana elementtinä.

Rajavartiolaitoksella on valmius aloittaa Suomen ja Venäjän välisen rajan esteaidan rakentaminen nopeasti jo vuoden 2022 aikana. Suunnitellun esteaidan rakentamisen valmiiksi arvioidaan kestävän kolmesta neljään vuotta, riippuen myönnetystä rahoituksesta ja hankintojen toimeenpanosta. Hallitus käsittelee raja-aitaa koskevat määrärahatarpeet vuoden 2022 neljännen lisätalousarvion ja täydentävän talousarvioesityksen 2023 yhteydessä.

Rajavartiolaitokselle myönnetyillä lisämäärärahoilla on jo parannettu ja tullaan lähivuosina kehittämään lisää Rajavartiolaitoksen valmiutta ja kykyjä vastata erilaisiin uhkiin kaikissa oloissa.

Rajavartiolain 15.7.2022 voimaan tulleet muutokset täydentävät merkittävällä tavalla rajaturvallisuuden hallinnan keinovalikoimaa. Keskeisimpiä uusia keinoja ovat mahdollisuus rakentaa estelaitteita rajavyöhykkeelle ja mahdollisuus, että valtioneuvosto voi, tarkkarajaisesti säädettyjen edellytysten vallitessa, päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä. Lainsäädännön voimaantulon jälkeen Rajavartiolaitoksessa on muun muassa varustettu ja koulutettu henkilöstöä joukkojenhallintatoimintaan tukemaan tilanteiden pitämistä turvallisena niin rajanylityspaikoilla kuin niiden ulkopuolellakin.

Valtioneuvosto voi rajavartiolain 16 §:n mukaisesti myös päättää yhden tai useamman rajanylityspaikan sulkemisesta tai rajanylitysliikenteen rajoittamisesta. Rajavartiolaitoksella on kyky panna näitä päätöksiä toimeen. Rajavartiolaitos säätelee valmiuttaan uhkien mukaisesti ja siirtää ennakoivasti resurssejaan tarvittaville alueille.

Rajavartiolaitos kykenee tehostamaan itärajan tilannekuvan tuottamista muun muassa lisäämällä partiointia maalla, merellä ja ilmassa. Resursseja voidaan lisätä nimittämällä rajavartijan peruskurssin oppilaat määräaikaisiin virkoihin ja palkkaamalla Rajavartiolaitoksen eläköitynyttä henkilöstöä töihin.

Rajavartiolaitos on varautunut uhkiin kokonaisvaltaisesti myös tartuntataudeilta suojautuminen huomioiden. Viime vuosien kokemukset ovat lisänneet Rajavartiolaitoksen osaamista ja kyvykkyyttä. Lisäksi eri viranomaiset harjoittelevat säännöllisesti erilaisten uhkien varalle ja harjoittelun kautta saatu oppi hyödynnetään toiminnan suunnittelussa.

Rajavartiolaitos tiedottaa aktiivisesti omilla verkkosivuillaan rajaturvallisuuteen liittyvistä asioista yleisesti tietoisuuden lisäämiseksi sekä rajanylitysliikenteeseen ja matkustamiseen liittyvistä asioista.

Helsingissä 19.10.2022 Sisäministeri Krista Mikkonen

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi