Kirjallinen kysymys Itä-Suomen ja Suomen syrjäseutujen tiestön jatkuvasta heikosta tilasta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_410+2021.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Maan tiestön kunto on jokavuotisen keskustelun aiheena ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla tiestön kunto on päässyt rapistumaan. Päällystystöitä tehdään lähinnä suurimmilla liikenneväylillä ja pienet tiet jäävät ilman ylläpitoa. Pahimmillaan teitä on muutettu sorateiksi, kun päällystöitä ei ole pystytty enää hoitamaan.
Itä-Suomessa ongelma on suuri. Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa, että vähäliikenteisillä teillä huonokuntoisiksi luokiteltuja päällysteitä on yhteensä yli tuhannen kilometrin verran. Tänä vuonna päällystysohjelman mukaan maanteitä päällystetään Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yhteensä noin 310 kilometrin matkalla. Käytettävissä oleva rahoitus on noin 10 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna.
Huonokuntoisten päällysteiden määrän kehitys on vuosi vuodelta kasvanut. Päällystystöiden pituus sen sijaan on ollut laskussa. Vuosi 2020 näkyy poikkeuksena, mutta tänä vuonna ollaan, palattu taas edeltävien vuosien tasolle.
Teiden kunnossapitäminen vaatisi muutakin kuin päällystystöitä. Ympäri maata on monia liittymiä, risteyksiä ja muita ongelmakohtia, jotka aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä. Varoja tietyn tiepätkän kunnostamiseen tuntuu löytyvän vain kovalla lobbaamisella. Kovin kestävä järjestelmä ei siis ole.
Rahoitusta on toki vaikea saada järjestymään, mutta ei voi olla niinkään, että kasvukeskuksien ulkopuolella tiestön ylläpitäminen lopetetaan täysin. Tulevaisuuden liikkuminen vaatii väyliä, tapahtui liikkuminen sitten bensa-, sähkö- tai vetykoneella tai joukkoliikenteellä. Onko kohtalona sitten, että suuri osa maan kolkista on saavutettavissa vain huonokuntoisten sorateiden kautta?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 01.07.2021
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Itä-Suomen ja Suomen syrjäseutujen tiestön jatkuvasta heikosta tilasta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_410+2021.pdf?lang=fi
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 410/2021 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Perusväylänpidon rahoitustaso on ollut pitkään liian alhainen ja maamme liikenneväylien kunto on kehittynyt vuosien varrella huolestuttavaan suuntaan. Liikenneväylillä on korjaustarpeita eli korjausvelkaa tällä hetkellä noin 2,8 miljardin euron verran. Korjausvelkaa on niin rata- kuin maantieverkollakin.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti hallitusohjelmassaan, että perusväylänpidon rahoitustasoon tehdään keskimäärin 300 miljoonan euron pitkäjänteinen vuosittainen tasokorotus vuodesta 2020 eteenpäin, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 1,3 miljardin euron vuosittaista määrärahatasoa. Perusväylänpidon rahoitustason pysyvällä nostolla hallitus haluaa varmistaa, ettei korjausvelka enää kasva ja olemassa olevaa korjausvelkaa pystytään purkamaan.
Vuonna 2020 hallitus kohdisti maanteiden päällystyksiin lisärahoitusta elvytystarkoituksessa, mikä nosti vuoden 2020 osalta päällystysmäärät erinomaiselle tasolle. Vuonna 2021 samanlaiseen lisä-panostukseen hallitusohjelmassa jo päätetyn määrärahakorotuksen lisäksi ei ollut mahdollisuuksia. Sen sijaan hallitus päätti vuoden 2021 3. lisätalousarviossa tehdä 50 miljoonan euron aikaistuksen perusväylänpidon rahoitukseen vuodelta 2022 vuodelle 2021.
Korjaus- ja investointitarpeita on liikenneverkollamme kuitenkin enemmän kuin mihin tällä korotetullakaan rahoitustasolla pystytään vastaamaan.
Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettu laki ohjaa maanteiden kunnossapitoon ja kehittämiseen käytettävien määrärahojen käyttöä. Tämän lisäksi liikenneverkon kehittämistä ja kunnossapitoa tullaan konkreettisesti linjaamaan osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne12-suunnitelman toimeenpanoa suunnitelman kirjausten sekä liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa havaittujen tarpeiden pohjalta.
Eduskunnan hyväksymän Liikenne12 -suunnitelman mukaisesti perusväylänpitoon suunnattaisiin vähintään 1,4 miljardia euroa vuodessa vuodesta 2025 eteenpäin, mikä olisi korotus jopa hallitusohjelman mukaiseen määrärahatasoon. Lisäksi määrärahatasossa huomioitaisiin jatkossa hintojen nousun vaikutukset.
Liikenne12-suunnitelman mukaan korjausvelkaa pyritään vähentämään seuraavan 12 vuoden aikana 2,2 miljardiin euroon. Väyläverkon palvelutaso sovitetaan erityisesti elinkeinoelämän ja työssäkäynnin sekä liikennepalveluiden tarpeisiin. Asumisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastataan vähentämällä korjausvelkaa ja huolehtimalla riittävästä hoidon tasosta koko väyläverkolla, myös alemman tieverkolla.
Suunnitelman tavoitteiden ja linjausten toteutuminen edellyttää kuitenkin suunnitelman talousraamin mukaisten lisämäärärahaesitysten tekemistä ja hyväksymistä tulevien vuosien JTS- ja TAEmenettelyissä
Helsingissä 15.07.2021 Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka