KIRJALLINEN KYSYMYS HALLITUKSEN TOIMISTA YRITYSTEN KASSAKRIISIN AUTTAMISEKSI


Kirjallinen kysymys hallituksen toimista yritysten kassakriisin auttamiseksi
 
Eduskunnan puhemiehelle
Koronakriisin seurauksena useimpien yritysten tulot ovat romahtaneet, vaikka kulut ovat säily-neet korkealla tasolla. Suurin osa yrityksistä on joutunut tilanteeseen tahtomattaan, ilman omaa syytä. Toisaalta yrityksistä osa kärsii siitä, että heidän elinkeinovapauteensa on puututtu hallituksen toimesta määräämällä toimitilat suljettaviksi. 
Koska kriisi tuli yllättäen ja ennakoimattomasti, suorastaan täydellisenä yllätyksenä, tilanteen korjaamiseksi ei ollut valmiita ratkaisuja tai kanavia yritysten auttamiseksi, ei edes akuuttiin kassakriisiin. Hallitus valitsi kanavaksi Business Finlandin. Business Finlandin tehtäväksi on määritelty yhtenäisen palvelupolun tarjoaminen innovaatiotoimintaan, kansainvälistymiseen, investointeihin ja matkailun edistämiseen. Business Finland tukee yrityksiä kehitystyössä ja innovoinnissa. Sekä elinkeinoministeri että Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola ovat vakuuttaneet tukien olevan lainmukaisia. 
Kassakriisissä oleville yrittäjille yrityksen innovaatiosuunnitelmat eivät ole päällimmäisenä mielessä. Ongelma on siinä, että tuet eivät kohdistu niille yrityksille, jotka eniten kärsivät koronakriisistä ja kysynnän dramaattisesta vähenemisestä, kuten ravintola- ja matkailualan yrityksiin. Tuet palvelevat ainoastaan niitä, joilla on aktiivinen halu kehittää yritystään. Se on toki kannatettavaa, mutta koronakriisissä se ei tuo apua hätään. Apua tarvitsevat nyt ne yritykset, jotka ovat kokonaan jääneet valtion tukijärjestelmän ulkopuolelle. 
Koronakriisin seurauksena useimpien yritysten tulot ovat romahtaneet, vaikka kulut ovat säilyneet korkealla tasolla. Suurin osa yrityksistä on joutunut tilanteeseen tahtomattaan, ilman omaa syytä. Toisaalta yrityksistä osa kärsii siitä, että heidän elinkeinovapauteensa on puututtu hallituksen toimesta määräämällä toimitilat suljettaviksi. 
Koska kriisi tuli yllättäen ja ennakoimattomasti, suorastaan täydellisenä yllätyksenä, tilanteen korjaamiseksi ei ollut valmiita ratkaisuja tai kanavia yritysten auttamiseksi, ei edes akuuttiin kassakriisiin. Hallitus valitsi kanavaksi Business Finlandin. Business Finlandin tehtäväksi on määritelty yhtenäisen palvelupolun tarjoaminen innovaatiotoimintaan, kansainvälistymiseen, investointeihin ja matkailun edistämiseen. Business Finland tukee yrityksiä kehitystyössä ja innovoinnissa. Sekä elinkeinoministeri että Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola ovat vakuuttaneet tukien olevan lainmukaisia. 
Kassakriisissä oleville yrittäjille yrityksen innovaatiosuunnitelmat eivät ole päällimmäisenä mielessä. Ongelma on siinä, että tuet eivät kohdistu niille yrityksille, jotka eniten kärsivät koronakriisistä ja kysynnän dramaattisesta vähenemisestä, kuten ravintola- ja matkailualan yrityksiin. Tuet palvelevat ainoastaan niitä, joilla on aktiivinen halu kehittää yritystään. Se on toki kannatettavaa, mutta koronakriisissä se ei tuo apua hätään. Apua tarvitsevat nyt ne yritykset, jotka ovat kokonaan jääneet valtion tukijärjestelmän ulkopuolelle. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
  
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että työllistävät, vakavaraiset, pitkään toimineet ja kannattavat yritykset saavat hätäapua akuuttiin kassakriisiin niin, että yrityksen työpaikat ja koko tulevaisuus voidaan turvata ja  
  
miten hallitus aikoo kohdistaa tukea pienimmille yrityksille? 
  
Helsingissä 24.4.2020 
Jussi Wihonen
PS
 
Vastaus kirjalliseen kysymykseen hallituksen toimista yritysten kassakriisin auttamiseksi
 
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 333/2020 vp:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että työllistävät, vakavaraiset, pitkään toimineet ja kannattavat yritykset saavat hätäapua akuuttiin kassakriisiin niin, että yrityksen työpaikat ja koko tulevaisuus voidaan turvata ja
 
miten hallitus aikoo kohdistaa tukea pienimmille yrityksille?
 
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Koronakriisi iski poikkeuksellisen nopeasti ja voimakkaasti, jolloin myös yritysten akuuttiin hätään oli tarve vastata nopeasti. Parhaiten tämän katsottiin onnistuvan ottamalla käyttöön ne kanavat ja keinot, joita oli jo olemassa eli Business Finlandin ja ELY-keskusten instrumentit. Näiden tarjoama koronatuki on luonteeltaan kehittämisrahoitusta, jolla voidaan auttaa taloudelliselta tilanteeltaan muutoin elinkelpoisia yrityksiä vaikeimman kriisitilanteen yli samalla kannustaen yrityksiä kehittämään ja uudistamaan liiketoimintaansa muuttuneessa liiketoimintaympäristössä.
Jotta yritystukia voidaan kohdentaa vielä selkeämmin koronakriisistä eniten kärsineille yrityksille, on hallitus aktiivisesti etsinyt keinoja vastata yritysten akuuttiin kassakriisiin. Hallitus päätti 24.4.2020 jatkovalmisteluista, jossa tarkastellaan yritystukien kehittämistä tavoitteena kohdentaa niitä nykyistä enemmän kiinteisiin kuluihin säädösten puitteissa. Hallitus päätti myös valmistella esityksen eduskunnalle arvonlisäverojen takaisinlainaamisesta yrityksille alkuvuoden 2020 osalta. Alkuvuonna maksettuja arvonlisäveroja voitaisiin palauttaa yrityksille. Ehtona on, että palautetut ja lykätyt arvonlisäverot maksettaisiin takaisin valtiolle kahden vuoden aikana. Kyseessä on siis yrityksille kohdistuva laina, jossa yritykset voisivat lainata jo tilittämiään alv-veroja. Lisäksi valmistelussa on erillinen ravitsemisalan toiminnan lakisääteistä rajoittamista kompensoiva järjestelmä.
Hallitus päätti 13.5.2020, että yrityksille tulee toimialasta riippumaton kustannustuki. Kun aiemmin avustusmuotoisten tukitoimien painopiste on ollut kehittämistuissa, tulee tämä uusi kustannustuki vastaamaan paremmin yritysten akuuttiin kassakriisiin. Jo koronakriisin alkuvaiheessa yritysten akuuttiin kassakriisiin vastattiin nostamalla Finnveran rahoitusvaltuuksia 12 miljardiin euroon.
Kustannustuki kohdentuu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tuki on tarkoitettu yrityksen kiinteisiin kuluihin ja vaikeasti sopeutettaviin palkkakustannuksiin. Kustannustukea koskeva hallituksen esitys valmistellaan pikaisella aikataululla ja tätä koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Jatkovalmisteluissa määritellään, kuinka paljon liikevaihdon on täytynyt tippua, jotta yritys on oikeutettu tukeen. Samoin tuen suuruus täsmentyy myöhemmin. Tuen voi saada kahdelta kuukaudelta.
Yritykset voivat hakea kustannustukea sähköisesti Valtiokonttorista. Valtiokonttori tiedottaa tarkemmasta hakumenettelystä mahdollisimman pian. Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa, mutta muut suorat tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennetään täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otetaan huomioon 70 prosenttia.
Saatu kustannustuki vaikuttaa yrityksen vuoden 2020 voitonjakokelpoisiin varoihin. Tuen piirissä ovat myös yhdistykset ja säätiöt, jotka harjoittavat liiketoimintaa. Kustannustuki ei koske valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin oman pääoman ehtoisen koronarahoituksen piirissä olevia yrityksiä eikä pankki- ja vakuutustoimialan yrityksiä.
Hallitus linjasi 13.5.2020 neuvotteluissaan myös, että samassa yhteydessä Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät koronatuet tullaan sulkemaan. Yritykset voivat kuitenkin edelleen hakea sekä Business Finlandin että ELY-keskusten kehittämistukea, mutta se tulee jatkossa tapahtumaan ko. organisaatioiden normaalien instrumenttien kautta. Nämä instrumentit kannustavat yrityksiä kehittämään ja uudistamaan liiketoimintaansa sekä säilyttämään kilpailukykynsä ja työllistämään jatkossakin.
Kaikista pienimmille yrityksille eli yksinyrittäjille on mahdollisuus 2000 euron koronatukeen kuntien kautta sekä tilapäiseen työmarkkinatukeen TE-toimiston ja Kelan kautta.
Yksinyrittäjätuen myöntäjäviranomaisena toimivat kunnat, jotka voivat hakea tätä varten osoitettua rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hallitus on I ja II lisätalousarviossaan suunnannut tukiin yhteensä 250 miljoonaa euroa. Ministeriö myöntää rahoituksen kunnille laskennallisena osuutena siinä suhteessa, kun kunnassa on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjän koronatuessa on kyse 2000 euron suuruisesta kertakorvauksesta yksinyrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Näitä ovat esimerkiksi yritystoimintaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpito- ja toimistomenot. Tukea voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet 16.3.–31.8.2020 välillä. Yksinyrittäjän tuki on määräaikainen. Sitä koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan 9.4.2020 ja on voimassa 15.10.2020 saakka. Suuri enemmistö kunnista on jo avannut tätä koskevan haun yrityksille. Yksinyrittäjä voi hakea avustusta yrityksen kotikunnasta eli YTJ-rekisterin mukaisesta kotikunnasta.
Työttömyysturvalakia muutettiin väliaikaisesti 8.4.2020 lukien yrittäjien toimeentulon turvaamiseksi koronavirustilanteessa. Yrittäjälle voidaan maksaa työmarkkinatukea, jos hänen päätoiminen työskentelynsä yrityksessä on päättynyt hyvin laajalle levinneen vakavan tartuntataudin takia. Työmarkkinatukea maksetaan yritystoiminnan muodosta (elinkeinonharjoittaja tai yhtiömuotoinen toiminta) ja toimialasta riippumatta. Työmarkkinatukea maksetaan sekä yksinyrittäjälle että työnantajayrittäjälle. Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista. Yrittäjän päätoimisen työskentelyn voidaan katsoa päättyneen myös, kun yritystoiminnasta saatava tulo on vähentynyt hyvin laajalle levinneen vakavan tartuntataudin vuoksi ja yrityksessä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa.
TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle, joka maksaa työmarkkinatuen. Väliaikaisen muutoksen aikana yrittäjälle maksettavaan työmarkkinatukeen ei sovelleta työmarkkinatuen odotusaikaa, tarveharkintaa ja osittaista työmarkkinatukea koskevia säännöksiä, jolloin maksettava työmarkkinatuki on lähtökohtaisesti saman suuruinen kaikille yrittäjille. Jos yrittäjällä on yritystoiminnastaan tuloa, Kela ottaa sen huomioon soviteltua työttömyysturvaa varten. Yrittäjä voi hakea sekä yksinyrittäjän tukea, että työttömyysturvaa. Niitä ei soviteta yhteen, eli toisen saaminen ei vaikuta toisen saamiseen tai sen määrään.
Hallitus seuraa aktiivisesti yritysten tueksi perustettujen tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden toimivuutta sekä ylläpitää valmiutta muuttaa tai päivittää toimenpiteiden sisältöjä, sekä rakentaa uusia toimintamalleja.
Helsingissä 15.5.2020 Elinkeinoministeri Mika Lintilä

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi