Kirjallinen kysymys hallituksen toimista kotimaanmatkailun edistämiseksi
Eduskunnan puhemiehelle
Matkailuala on Suomessa suuri työllistäjä ja Suomessa on edelleen paljon käyttämätöntä potentiaalia. Esimerkiksi Business Finlandin vuoden 2017 matkailutilinpidon mukaan matkailun tuottama arvonlisäys oli viisi miljardia euroa ja vuonna 2017 matkailutoimialoilla työskenteli noin 140 000 henkilöä, 5,5 prosenttia kaikista Suomen työllisistä. Matkailun kysyntä painottui erityisesti Uudellemaalle, mutta matkailun merkitys korostui maakunnissa, kuten Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa, Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa.
Tilastokeskuksen raportin mukaan Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin tammi—marraskuussa 2019 yhteensä 21,32 miljoonaa kertaa. Määrä on 4,1 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajanjaksona. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 4,5 prosenttia ja ulkomaalaisten 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Yöpymisissä suurta kasvua oli esimerkiksi Pohjois-Karjalassa (8,2 prosenttia).
Matkailuala on suuri työllistäjä, ja sen merkitys on pienemmilläkin paikkakunnilla suuri. Matkailusta voisi olla paljon apua pienten paikkakuntien ja maakuntien taloudelle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta kasvava kotimaanmatkailun potentiaali pystytään hyödyntämään niin, että se tuo työtä, toimeentuloa ja investointeja ja
miten hallitus aikoo edistää matkailun kasvua maakunnissa, kuten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa?
Helsingissä 8.1.2020
Jussi Wihonen
PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen hallituksen toimista kotimaanmatkailun edistämiseksi
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 437/2019 vp:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta kasvava kotimaanmatkailun potentiaali pystytään hyödyntämään niin, että se tuo työtä, toimeentuloa ja investointeja ja miten hallitus aikoo edistää matkailun kasvua maakunnissa, kuten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Matkailutoimialan merkitys on kasvanut viime vuosina. Matkailun mahdollisuudet Suomen kansantaloudelle on tunnistettu pääministeri Marinin hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa esitetään käynnistettäväksi kansallinen matkailun ohjelmakokonaisuus, jonka avulla jatketaan matkailualan kestävää kasvua ja tuetaan matkailuyrittäjyyden lisääntymistä. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä osoittaa matkailuun 5 miljoonan euron lisämäärärahan, jonka turvin tuetaan matkailuyritysten ponnistuksia kohti tätä tavoitetta. Rahoitus kuitenkin edellyttää myös matkailuyritysten sitoutumista omalla panoksellaan tavoitteen edistämiseen.
Kotimaanmatkailu tuottaa noin 70 % Suomen matkailukysynnästä, ja sillä on merkittävä rooli niin matkailun volyymin kuin ympärivuotisen toiminnan näkökulmasta. Kotimaanmatkailu toimii tasaisuutta tuovana markkinana esimerkiksi kansainvälisen poliittisen tilanteen muuttuessa ja muuttaessa kansainvälisiltä markkinoilta tulevaa kysyntää. Kotimaanmatkailijat tuottavat myös tulevaisuudessa suurimman osan Suomen matkailukysynnästä, joskin kysynnän arvioidaan kehittyvän tilastokehitystä noudattaen maltillisesti. Yksi syy tähän on kotimaan matkailumarkkinan lukumäärällinen pienuus suhteessa ulkomaiseen markkinapotentiaaliin.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotimaanmatkailun ja Suomeen suuntautuvan matkailun kehittämisestä. Vuonna 2019 päivitetyssä Suomen valtakunnallisessa matkailustrategiassa asetetaan matkailun kehittämiseksi tavoitteet vuoteen 2028 sekä toimenpiteet vuosille 2019– 2023. Strategian tehtävänä on toimia matkailun kehittämistyössä yhteisenä ohjenuorana ja saada aikaan tuloksekasta matkailupolitiikkaa. Matkailun kehittämisessä panostetaan kansainvälisen matkailukysynnän kasvun rinnalla kotimaanmatkailun kilpailukyvyn edistämiseen. Strategian toimenpiteiden avulla kotimaanmatkailua pyritään kasvattamaan panostamalla matkailumarkkinointiin, selvittämällä kotimaanmatkailun kohderyhmät sekä kehittämällä kohderyhmille suunnattua ympärivuotista matkailutarjontaa. Kotimaanmatkailun ja sen markkinoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii kokonaisuutena aiempaa enemmän huomiota. Työ- ja elinkeinoministeriö teetti keväällä 2019 selvityksen kotimaanmatkailun keskeisistä kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan kotimaanmatkailussa on kasvupotentiaalia, mutta matkailutoimijat kaipaavat aiempaa tiiviimpää yhteistyötä, vahvempaa kotimaanmatkailun brändiä ja valtakunnallista koordinaatiota kotimaanmatkailun edistämiseksi. Kotimaanmatkailun kehittämisen yleisenä tavoitteena on kotimaisen ja ulkomaisen matkustustaseen välisen eron kaventaminen. Suomalaiset tekevät tällä hetkellä lähes yhtä monta yöpymisen maksullisessa majoituksessa sisältävää vapaa-ajanmatkaa kotimaahan ja ulkomaille, joskin kasvu kohdistuu yhä vahvemmin ulkomaille.
Työ- ja elinkeinoministeriö on tukenut Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n koordinoimaa 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjaa vuosina 2018–2020 valtionavustuksilla. Matkailuelinkeinon yhteisrahoitteisen 100 syytä -kampanjan tavoitteena on innostaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa.
Business Finlandin Visit Finland -yksikön kehittämässä suuralueyhteistyön mallissa Suomi on jaettu neljään suuralueeseen matkailullisen Suomi-brändin kehittämiseksi. Suuralueita ovat pääkaupunkiseutu, Lappi, Järvi-Suomi sekä rannikko ja saaristo. Jako suuralueisiin luo perustan vahvalle matkailupalveluiden ja -tuotteiden tarjonnalle sekä vetovoimaisten alabrändien rakentumiselle. Yhteistyömalli huomioi kunkin alueen haasteet ja mahdollisuudet edistää alueen valmiuksia kansainvälisenä matkailukohteena. Koordinoidun suuraluetyön tavoitteena on pitkäjänteinen ja alueen toimijoita yhteen sitouttava yhteistyö yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järvi-Suomen matkailualueeseen kuuluvissa Pohjois-Savon sekä PohjoisKarjalan maakunnissa matkailun kasvua tuetaan sekä Visit Finlandin suuralueyhteistyömallin kautta, että osana työ- ja elinkeinoministeriön kansallista matkailun edistämis- ja kehittämistyötä. Business Finland myös tarjoaa rahoitusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja monenlaisiin liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin kansainväliseen kasvuun tähtääville matkailuyrityksille. Rahoitusta tarjotaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.
Maakunnissa, kuten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, matkailun kehittämistä voidaan edistää mm. rakenne- ja maaseuturahastojen hankkeilla. Vuonna 2018 matkailuun kytkeytyviä hankkeita rahoitettiin noin 25 miljoonalla eurolla Suomen rakennerahasto-ohjelmasta 2014– 2020 ja noin 12,3 miljoonalla eurolla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014– 2020. Maaseutuohjelman rahoituksella toimivan valtakunnallisen matkailun koordinaatiohankkeen Rural Finland II:n päätavoitteena on saada matkailuyritykset sekä ruoka-, luonto- ja kulttuurimatkailun toimijat muodostamaan aktiivisia ja avoimia yhteistyöverkostoja sekä yhdistämään voimavaransa kansainvälistymiseen tähtäävien palvelumallien kehittämistyössä eri aloilla ja alueilla. Tämä valtakunnallinen hanke hyödyttää osaltaan matkailun kehittämistä myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Helsingissä 23.1.2020 Elinkeinoministeri Mika Lintilä