KIRJALLINEN KYSYMYS HALLITUKSEN TOIMISTA HENKILÖAUTOKANNAN UUDISTAMISEKSI


Kirjallinen kysymys hallituksen toimista henkilöautokannan uudistamiseksi
 
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen autokannan keski-ikä ja romutusikä ovat kasvaneet viime vuosina nopealla tahdilla. Henkilöautokannan keski-ikä kasvoi Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan vuonna 2019 12,2 vuoteen. Kierrätyksestä poistuneiden autojen keski-ikä eli romutusikä kasvoi 21,0 vuoteen. Viime vuosikymmenellä henkilöstöautokannan keski-ikä kasvoi 1,8 vuodella ja romutusikä 1,7 vuodella. 
Autokanta ikääntyi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa henkilöautokannan keski-ikä nousi 14,2 vuoteen. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan autokannan ikääntyminen johtuu ensisijaisesti uusien autojen ensirekisteröintien maltillisesta määrästä. Vuonna 2019 rekisteröitiin noin 21 uutta henkilöautoa tuhatta asukasta kohti. Ruotsissa vastaava lukema on 34 autoa.  
Samalla on lisääntynyt ajoneuvojen tuonti ulkomailta, erityisesti Ruotsista. Liikenne- ja viestintäviraston mukaan viime vuonna maahan tuotiin lähes 46 000 käytettyä henkilöautoa. Dieselautojen määrä oli lähes puolet kaikista tuoduista henkilöautoista. Hybridi- tai sähköautojen tuonti on lähes olematonta. Tuontiautojen keski-ikä on korkea, ja tuontiautot eivät ainakaan alenna Suomen autokannan keski-ikää. 
Autoteollisuudessa tapahtuva nopea kehitys tekee autoista turvallisempia ja vähäpäästöisempiä. Suomessa autokantaa tulisi uudistaa, jotta liikenteen päästöjä saataisiin alennettua. Maakunnissa henkilöauton omistaminen on elintärkeää työllisyyden ja liikkuvuuden kannalta, joten autokannan uudistaminen tulisi erityisesti kohdistaa näille alueille.  
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 
Miten hallitus aikoo tukea autoilijoita autokannan uudistamisessa ja 
 
miten hallitus aikoo hillitä autoilun kustannuksia, jotta myös maakunnissa asuvilla autoilijoilla on varaa ostaa uusia, vähäpäästöisempiä ja turvallisempia autoja? 
 
Helsingissä 10.2.2020 
Jussi Wihonen ps
 
Vastaus kirjalliseen kysymykseen hallituksen toimista henkilöautokannan uudistamiseksi
  
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen/ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 28/2020 vp:
Miten hallitus aikoo tukea autoilijoita autokannan uudistamisessa ja miten hallitus aikoo hillitä autoilun kustannuksia, jotta myös maakunnissa asuvilla autoilijoilla on varaa ostaa uusia, vähäpäästöisempiä ja turvallisempia autoja?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelman mukaan tällä kaudella laaditaan fossiilittoman liikenteen tiekartta, jonka tavoitteena on osoittaa konkreettiset keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tehtävää varten on asetettu laaja-alainen työryhmä. Osana työtä tehdään laaja vaikutusarviointi, joka huomioi taloudellisen oikeudenmukaisuuden näkökulmat myös eri alueilla. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan syksyn 2020 aikana lopulliset linjaukset fossiilittoman liikenteen tiekartaksi. Tiekartta tuodaan valtioneuvoston käsittelyyn syksyllä 2020. Tiekartassa tullaan arvioimaan myös keinoja autokannan uudistamiseksi.
Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään hallitusohjelman mukaista kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistusta. Työryhmän toimikausi päättyy 1.3.2021. Työssä tarkastellaan ensimmäisessä vaiheessa autoilun ja muun liikkumisen työsuhde-etuja. Työn tavoitteena on hallitusohjelman kirjausten mukaisesti selvittää työsuhde-etujen uudistamista niin, että vähäpäästöisten autojen valintaa suositaan. Työryhmä julkaisee väliraporttinsa maaliskuussa 2020. Myöhemmin keväällä ryhdytään tarkastelemaan liikenteen verotusta kokonaisuutena hallituskautta pidemmältä ajanjaksolta. Tällöin arvioidaan myös uudistusten sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset.
Helsingissä 26.2.2020 Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi