Kirjallinen kysymys hallituksen suunnitelmista tukea yrittäjiä ja yrittämistä koronapandemian keskellä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_762+2021.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet merkittävällä tavalla monen yrityksen toimintaa viimeisen kahden vuoden aikana. Erityisesti ravintola- ja matkailualalla yleisö- ja aukiolorajoitukset eivät mahdollista taloudellisesti kestävää toimintaa. Monet yritykset ovat pandemian aikana nähneet pientä helpotusta kesäisin, mutta normaaliin toimintaan ei ole juuri pystytty palaamaan.
Yrittäjille on tarjottu erilaisia tukia, mutta esimerkiksi väliaikainen yrittäjien työmarkkinatuki lakkautettiin marraskuussa vedoten, että koronapassin avulla päästään normaaliin toimintaan. Ei mennyt kauaa, kunnes koronatilanteen todettiin heikentyneen ja palattiin jälleen rajoitusten aikaan. Nyt on jälleen nähty, että rajoituksia jatketaan ilman selvää kuvaa toiminnan jatkamisesta.
Nyt työmarkkinatukea ollaan palauttamassa, mutta moni yrittäjä on joutunut tässä välissä olemaan käytännössä ilman tuloja. TE-toimistojen ja KELAn kautta on saatavilla muun muassa toimeentulotukea, mutta tällä hetkellä käsittelyajat ovat ruuhkautuneet ja päätöksissä kestää liki kuukauden, jopa ylikin. Ja tukia saadakseen yrittäjät joutuvat jopa ajamaan yrityksen toiminnan alas.
Saamassani kansalaispalautteessa ihmetellään, miksi esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueen tuen hakijoiden päätöksiä käsitellään Uudenmaan TE-keskuksessa. Nopeampaan käsittelyyn keskittäminen ei selvästi ole ainakaan johtanut. Monen mielenterveys on koetuksella ja yrittäjien ahdinko ei ole vain taloudellista.
Ymmärretäänkö hallituksessa, että mikä hinta rajoituksilla käytännössä on? Yritysten ja yhteiskunnan toimintaa ollaan hyvin herkästi valmiita rajoittamaan, mutta rajoitusten purkamisella ei tunnu olevan minkäänlaista kiirettä. Rajoituksia jatketaan ilman, että tarjotaan selkeitä mittareita ja perusteluita siitä, miten rajoitukset käytännössä vaikuttavat eri toimialoilla.
Julistetaan uusia tukitoimia, mutta käytännössä tämä tarkoittaa lisää odottelua, paperityötä ja lisää odottelua. Kaiken tämän aikaa yrittäjät joutuvat katsomaan, kun kulut juoksevat ja tuloja ei ole.
Yrittämiseen kuuluvat riskit, mutta yksikään yritys tai yrittäjä ei ole voinut varautua siihen, että toiminta käytännössä kielletään mielivaltaisesti lyhyellä varoitusajalla, ilman minkäänlaista kuvaa siitä, milloin toimintaa voi jatkaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 20.01.2022
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen hallituksen suunnitelmista tukea yrittäjiä ja yrittämistä koronapandemian keskellä
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_762+2021.pdf?lang=fi
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 762/2021 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Covid-19-pandemia ja siitä johtuvat rajoitukset on ollut vaikeaa aikaa monelle yrittäjälle. Hallitus on päättänyt useista toimista, joiden tarkoituksena on helpottaa yritysten ja yrittäjien selviytymistä pandemian aikana.
Hallitus valmistelee lakiesitystä yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) 5 a §:ää (sulkemiskorvaus) ja 5 e §:ää (matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtumaalan yritysten ja liiketoimintarajoitusten alaisten yritysten kustannustuki) koskevista muutoksista.
Sulkemiskorvauksella kompensoidaan koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle, kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille. Yksittäisiä sulkemis-, kielto- tai rajoitusmääräyksien kompensaatiosta ei säädettäisi tapauskohtaisesti rajoitusmääräysten suuren määrän ja vaihtelevan sisällön vuoksi, vaan kyseessä olisi yleistasoinen lakiin tai viranomaispäätökseen liittyvä toimi, jonka hakija osoittaisi. Valtiokonttori toimisi asiassa valtiontukiviranomaisena. Tukikaudet sulkemiskorvauksessa olisivat 21.12.2021-28.2.2022 ja kustannustuessa 1.12.2021-28.2.2022. Lakiehdotus on parhaillaan julkisessa lausuntomenettelyssä osoitteessa lausuntopalvelu.fi.
Pandemian alettua työttömyysturvalakia (1290/2002) muutettiin väliaikaisesti siten, että yrittäjällä oli oikeus työmarkkinatukeen tilanteessa, jossa päätoiminen työllistyminen oli päättynyt covid-19-pandemian takia. Tavallisesti päätoimisesti yrittäjänä työllistyneellä on oikeus työttömyysetuuteen lähtökohtaisesti sen jälkeen, kun yritystoiminta on lopetettu kokonaan. Lainsäädäntömuutos tuli voimaan 8.4.2020 ja sen voimassaoloa jatkettiin useaan otteeseen pandemian jatkuessa. Viimeisin väliaikainen muutos oli voimassa 30.11.2021 asti.
Yrittäjien työmarkkinatukea koskevalla lainsäädäntömuutoksella on pyritty turvaamaan yrittäjien toimeentuloa pandemiasta johtuvassa epävarmassa tilanteessa. Pandemiatilanteen muututtua yrittäjien työmarkkinatukioikeutta koskeva säännös on lisätty uudelleen väliaikaisesti työttömyysturvalakiin. Väliaikainen säännös on voimassa 31.1.–28.2.2022 ja sitä sovelletaan 1.1.2022 alkaen. Työmarkkinatukea voidaan maksaa tammi- ja helmikuun ajalta.
Hallitus seuraa jatkuvasti pandemiatilanteen muuttumista ja kehittymistä sekä päättää tarvittaessa tarpeellisista toimista, kuten yrittäjien työttömyysturvaoikeuden järjestämisestä pandemiatilanteessa. Työttömyysetuus on kuitenkin tarkoitettu turvaamaan toimeentuloa työttömyyden aikana, eikä sitä ole tarkoitettu kannattamattoman yritystoiminnan tukemiseen tai kattamaan yritystoiminnasta saatavien tulojen vähenemistä tai puuttumista.
Ravitsemistoiminnan rajoitusten tulee tartuntatautilain 58 a §:n mukaan olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Valtioneuvoston asetusten valmistelussa näitä edellytyksiä on arvioitu aina vallitsevassa epidemiatilanteessa. Tässä arvioinnissa on otettu huomioon ne ihmisten terveyden ja hengen suojeluun liittyvät perustelut, jotka puoltavat rajoitusten säätämistä, sekä ne kustannukset ja haitat, jotka rajoituksista kiistämättä aiheutuvat esimerkiksi elinkeinoelämälle ja työntekijöille. Kun rajoitusten perusteluna aiemmin on ollut tartuntojen määrän rajoittaminen, uuden virusmuunnoksen myötä rajoitusten päätavoitteena on ollut terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen.
Vaativampien työttömyysturva-asioiden käsittely on keskitetty lokakuun 2021 alusta lukien valtakunnallisesti Uudenmaan TE-toimiston tehtäväksi. Tällä on pyritty turvaamaan työttömyysturva-asioiden soveltamis- ja ratkaisukäytännön sekä käsittelyaikojen yhdenmukaisuutta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on korostanut työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelyaikojen valtakunnallista yhdenmukaisuutta.
Lähtökohtana on, että työvoimapoliittinen lausunto on annettava ilman aiheetonta viivytystä. Lausunto on annettava kuitenkin 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut lausunnon antamiseksi tarpeellisen selvityksen tai kun määräaika selvityksen antamiseen on päättynyt.
Koska työttömyysturvatehtäviä on keskitetty vasta lokakuusta 2021 alkaen, ei keskittämisen todellisia vaikutuksia, kuten vaikutusta käsittelyaikoihin, ole vielä mahdollista arvioida. Ennen keskittämistä työttömyysturva-asioiden käsittelyajoissa oli suuria alueellisia eroja. Tämän vuoksi käsittelyajat ovat saattaneet joillakin alueilla myös pidentyä keskittämisen johdosta.
Valtioneuvoston työnjaossa covid-19- pandemiaan liittyvät rajoitustoimet, ovat sosiaali- ja terveysministeriön toimialaa. Vastaus on näiltä osin laadittu yhteistyössä perhe- ja peruspalveluministerin ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Helsingissä 4.2.2022 Työministeri Tuula Haatainen