Eduskunnan puhemiehelle
Koronavirusepidemia on pakottanut yhteiskunnan ottamaan käyttöön järeitä keinoja viruksen leviämisen estämiseksi. Tiukimpina toimina on rajoitettu kansalaisten liikkumista ja vaikka tautitilanne on nyt helpottanut, on edelleen voimassa suosituksia välttää turhaa matkustamista.
Koronakevään aikana kansalaisia kehotettiin välttämään suuria väkijoukkoja ja työskentelemään mahdollisuuksien mukaan etätöissä. Kaikille etätyöt eivät olleet mahdollisia ja eikä monella ollut muuta mahdollisuutta kuin käyttää julkisia kulkuvälineitä päästäkseen töihin, kauppaan tai muille tärkeille asioille. Erityisesti isommissa kaupungeissa julkiset kulkuneuvot kuten bussit, metrot ja raitiovaunut ovat elintärkeitä monelle työmatkalaisille.
Ihmisiä on pyritty ohjaamaan yksityisautoilusta julkisten kulkuneuvojen käyttöön. Isommissa kaupungeissa bussit kulkevat monilla reiteillä tiuhoilla aikatauluilla, mutta maakuntien asukkaille ei ole tarjolla vastaavia palveluja. Oma auto on maakuntien asukkaille elinehto työmatkalle, kauppaan pääsyyn ja lasten kuljettamiseen harrastuksiin ja kouluun.
Koronavirusepidemia mullisti nopeasti yhteiskunnan toimivuuden. Koronakevään aikana olemme oppineet, ettei julkisten kulkuneuvojen toimivuutta voida poikkeusoloissa taata, eikä niiden käyttö ole täysin suotavaa viruksen jyllätessä. Oman auton merkitys on korostunut ja kansalaiset ovat pystyneet jatkamaan toimintojaan vaarantamatta tartuttamasta itseään ja muita. Nykyisessäkin tilanteessa, jossa virustartuntojen määrä on pieni, liittyy julkisten kulkuneuvojen käyttöön riskejä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 17.06.2020
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen hallituksen linjauksista yksityisautoilun suhteen
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_509+2020.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 509/2020 vp:
Onko koronakriisi muuttanut hallituksen kantaa yksityisautoilun tukemisesta ja tunnustaako hallitus tosiasian, että yksityisautoilu on välttämätöntä monessa paikassa Suomessa ja miten hallitus tukee kansalaisia hankkimaan uudempia, vähäpäästöisempiä autoja?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Vuonna 2017 matkoista ja matkasuoritteista yli 84 prosenttia tapahtui henkilöautolla. Onkin selvää, että henkilöautoilu edustaa jatkossakin merkittävää osuutta henkilöliikenteessä. Liikenteen ilmastopolitiikan tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, ei kansalaisten liikkumisen rajoittaminen.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on parhaillaan valmisteilla fossiilittoman liikenteen tiekartta, jossa esitetään keinot, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan hallitusohjelman mukaisesti puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan valmistelun yhteydessä arvioidaan laaja-alaisesti keinoja, joilla päästöjä voidaan vähentää. Tiekartassa tullaan arvioimaan myös keinot, joilla autokantaan saadaan uudempia ja vähäpäästöisempiä autoja. Toimenpiteistä päätettäessä huomioidaan toimenpiteiden sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus. Tiekartasta linjataan valtioneuvostossa syksyn 2020 aikana.
Toimintaympäristön muutostekijät kuten ilmastomuutos, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen edellyttävät myös liikenteen ja liikkumisen palveluiden osalta uutta ajattelua. Pitkien etäisyyksien maassa tarvitaan sekä joukkoliikennettä, muita liikennepalveluita, että henkilöautoja.
Kestävän liikkumisen edistäminen edellyttää myös sitä, että käyttäjien saatavilla on palveluita, jotka ovat käyttökokemukseltaan kilpailukykyisiä yksityisautoilun kanssa. Liikennepalvelulaissa säädetty tietorajapintojen avaamisvaatimus tähtää osaltaan siihen, että käyttäjille voidaan tarjota sujuvia matkaketjuja ovelta ovelle. Nämä ovat keskeisiä liikennepolitiikan tavoitteita.
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuosille 2021-2032. Suunnitelmassa tullaan linjaamaan niin liikenneverkon kuin liikenteen palveluidenkin kehittämistä. Yhdeksi suunnitelman tavoitteeksi on asetettu, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinoelämän, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Erityisesti Covid-19 tilanteen jälkeen on tärkeää palauttaa ihmisten luottamus joukkoliikenteeseen ja varmistaa sen turvallinen käyttö.
Helsingissä 26.6.2020 Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka