KIRJALLINEN KYSYMYS HALLITUKSEN KORONASTRATEGIASTA


Kirjallinen kysymys hallituksen koronastrategiasta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_1001+2020.aspx

Eduskunnan puhemiehelle

Koronatilanne on elänyt paljon vuoden 2020 aikana. Joulukuussa 2020 tilanne näytti kääntyvän huonompaan suuntaan, mutta pahin tartuntalukujen kasvu on saatu estettyä. Nyt kuitenkin huolta aiheuttavat koronaviruksen muunnokset, joiden on todettu tarttuvan herkemmin. Esimerkiksi Irlannissa tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa huonompaan suuntaan juuri entistä tarttuvamman koronavirusmuodon seurauksena.

Hallitus on todennut koronaviruksen muunnoksen aiheuttavan huolta, ja torstaina 14.1.2021 tiedotettiin, että hallitus aikoo neuvotella uusista koronatoimenpiteistä ja rajoituksista. Neuvotteluiden tuloksia saa kuitenkin odottaa viikon verran ja toimeenpanoa sitäkin kauemmin.

Samaan aikaan on arvioitu, että maahan tulee koronaa rajojen yli eritysesti satamista. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö arvioi sataman kautta saapuvan useita koronaan sairastuneita henkilöitä, eikä satamissa testata tarpeeksi matkustajia

Vastuu koronatoimenpiteistä ja karanteeneista on pitkälti matkustajilla itsellään. Huolta on herättänyt erityisesti rajojen yli tuleva vierastyövoima, joka on vieraillut joulun pyhinä kotimaissaan, joissa koronatilanne on merkittävästi Suomea huonompi. Rakennusliitto on moittinut nykykäytäntöjä, ja liitosta on todettu, että omaehtoisella karanteenilla ei ole alalla merkitystä, kun mahdollisuutta tehdä etätöitä ei ole.

Kun koronaepidemiaa on kestänyt jo maassa jo lähes vuoden verran, herättää suurta ihmetystä se, miksi ei ole saatu aikaan työkaluja uusien tartuntojen estämiseksi. Kun tiedetään koronan tulevan rajojen yli, niin on perin kummallista, että edelleen uudet tartunnat tulevat yllätyksenä. Kun samoja ongelmia pohditaan monen kuukaudenkin jälkeen, olisi toivottavaa, että ongelmaa saataisiin ratkottua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Eikö hallituksen koronastrategiaan kuulu toimenpideohjelmaa, jonka työkaluja päivitetään kokemusten myötä,
 
miten hallitus aikoo yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että koronatestausta saadaan toteutettua entistä laajemmin maahan saapuvien matkustajien keskuudessa ja ihmisiä ohjattua tarvittaessa koronakaranteeniin,
 
miten vierastyövoiman keskuudessa tapahtuneisiin koronatapauksiin on reagoitu, ja onko heitä työllistäneitä yrityksiä autettu testaamisessa ja tapausten jäljittämisessä ja
 
miten hallitus aikoo jatkossa huolehtia siitä, että esimerkiksi kevään tullen, kun maatalouden kausityövoimaa saapuu maahan, käytössä on työkaluja ja toimenpiteitä, joilla koronatartuntojen tuloa maahan saadaan hillittyä ilman tarvetta aina uusille pitkille ja aikaa vieville neuvotteluille ja suunnitelmille?
 

Helsingissä 15.1.2021

Jussi Wihonen PS

  

Vastaus kirjalliseen kysymykseen hallituksen koronastrategiasta

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_1001+2020.pdf

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1001/2020 vp:

Eikö hallituksen koronastrategiaan kuulu toimenpideohjelmaa, jonka työkaluja päivitetään kokemusten myötä,
miten hallitus aikoo yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että koronatestausta saadaan toteutettua entistä laajemmin maahan saapuvien matkustajien keskuudessa ja ihmisiä ohjattua tarvittaessa koronakaranteeniin,
miten vierastyövoiman keskuudessa tapahtuneisiin koronatapauksiin on reagoitu, ja onko heitä työllistäneitä yrityksiä autettu testaamisessa ja tapausten jäljittämisessä ja
miten hallitus aikoo jatkossa huolehtia siitä, että esimerkiksi kevään tullen, kun maatalouden kausityövoimaa saapuu maahan, käytössä on työkaluja ja toimenpiteitä, joilla koronatartuntojen tuloa maahan saadaan hillittyä ilman tarvetta aina uusille pitkille ja aikaa vieville neuvotteluille ja suunnitelmille?
 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Valtioneuvosto teki 6.5.2020 periaatepäätöksen koronakriisin hallinnan hybridistrategiasta. Hybridistrategiaa sekä sen toimintasuunnitelman toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan ja päivitetään jatkuvasti suhteessa tautitilanteeseen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 3.9.2020 puoltamana annettiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen 7.9.2020 (STM 2020:26). Toimintasuunnitelma ohjaa tartuntatautilain toimeenpanosta vastaavia toimivaltaisia viranomaisia COVID-19 epidemian torjumiseen pyrkivien suositusten ja rajoitusten epidemiologisesti tarkoituksenmukaisessa käytössä. Sosiaali-ja terveysministeriö on valtioneuvoston periaatepäätöksen 22.12.2020 mukaisesti päivittänyt hybridistrategian toimintasuunnitelman ajalle tammi-toukokuu 2021. Epidemiologisen tilanteen sekä virusmuunnosten yleistymisen estämiseksi on hallitus linjannut neuvottelussaan 25.1.2021 hybridistrategian toimintasuunnitelman täydentämisestä. Valtioneuvosto teki asiasta periaatepäätöksen ylimääräisessä istunnossaan 26.1.2021.

Hallitus päätti ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa 22.1.2021 sekä rajaliikenteen että testaamis- ja karanteenisuositusten kiristämisestä. Uudet rajoitukset tulivat voimaan 27.1.2021 ja ne ovat voimassa 25.2.2021 asti. Uusien rajaliikennettä kiristävien päätösten mukaan maahantulo työssäkäynnin perusteella rajoitetaan vain välttämättömään. Sisärajoilla sallitaan työmatkaliikenteenä vain huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön työmatkaliikenne ja tiettyjen erikseen mainittujen erityisryhmien saapuminen maahan. Vastuu konkreettisten toimenpiteiden järjestämisestä ja suorittamisesta rajanylityspaikalla on alueen kunnalla sen mukaisesti, kuin lainsäädäntö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sen mukaisesti antama sisältöohjaus sekä kunnan suorittama lain mukainen harkinta edellyttävät. 

Työpaikkojen osalta työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työpaikan ja työntekijöiden työturvallisuudesta. Työnantajan on huolehdittava tarvittavista toimenpiteistä altistumisvaaran rajoittamiseksi. Toimenpiteet työpaikoilla perustuvat työturvallisuuslain mukaiseen työn vaarojen arviointiin. Arviointi on päivitettävä koronatilanne huomioon ottaen. Työnantaja voi edellyttää negatiivista testitulosta ennen työpaikalle saapumista. Tartuntatautiviranomaisten ja työnantajien tiivis yhteistyö korostuu nk. tartuntaryppäiden hoitamisessa ja hallinnassa. Työterveyslaitoksen ohjeeseen on koottu toimenpidesuositukset työnantajille (https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-yrityksille). Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä STM:n ja THL:n kanssa.

Hallitus sallii huoltovarmuuden kannalta kriittisen työvoiman maahan tulon kasvukautena 2021. Työantajien tulee noudattaa THL:n antamaa karanteeniohjeistusta. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa kausityöntekijöiden terveysturvalliseen maahantuloon liittyvästä toimintaohjeesta, joka perustuu THL:n antamaan rajojen terveysturvallisuuden ohjeeseen.

Helsingissä 4.2.2021 Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

 

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi