Kirjallinen kysymys hallituksen ja viranomaisten koronatiedottamisesta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_61+2021.aspx
Eduskunnan puhemiehelle
Kun koronapandemiaa on nyt jatkunut vuoden päivät, ovat koronauutiset, -tiedotukset, -suositukset ja -rajoitukset tulleet osaksi kansalaisten jokapäiväistä elämää. Koronapandemian aikana on nähty monia käänteitä, välillä parempaan, välillä huonompaan suuntaan. Asia, joka on pysynyt samana, on viranomaisohjeistuksista aiheutunut hämmennys.
Kun koronatoimenpiteistä on pidetty toistakymmentä tiedotustilaisuutta ei ole ihme, että kansalaisilla alkaa olla ”koronaähkyä”. Viranomaisten kapulakielellä antamia ohjeistuksia ei saada sisäistettyä, kun jo seuraavaa tiedotustilaisuutta ajetaan ulos. Hybridimalli, liikennevalomalli, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe, koronan eri tasot, oikea-aikaisuus… Riittää työtä pysyä virkamiestermistön perässä.
Epäselvyyttä on ollut selvästi myös viranomaisten kesken. Viimeisimpänä esimerkkinä torstaina 18.2. viikoittaisessa STM:n ja THL:n tiedotuksessa THL suositti ravintoloiden sulkemista pääkaupunkiseudulla. Asiaa korjattiin nopeasti jälkikäteen mediassa, ettei toimia ole mahdollisuutta tehdä lain puitteissa. Paikalla olleet STM:n edustajat eivät kuitenkaan vastanneet itse tiedotustilaisuudessa asiasta mitään ja noottia annettiin ilmeisesti jälkikäteen.
Kun kaikkien osapuolen tahtotilana on selättää koronapandemia ja estää tartuntojen leviämistä, niin kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi asioita täytyy vatvoa ensin mediassa, sitten neuvotteluissa, tiedotustilaisuuksissa ja lopullista päätöstä ja toimea saa odottaa viikko tolkulla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 22.02.2021
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen hallituksen ja viranomaisten koronatiedottamisesta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_61+2021.pdf
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihonen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 61/2021 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Valtioneuvoston hybridistrategian tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Epidemiatilanteen heikentymiseen reagoidaan nopeasti ja ennakoivasti, ja epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein. Hybridistrategiaan kuuluu keskeisesti se, että voimassa olevien suositusten ja rajoitusten vaikutuksia suhteessa epidemiatilanteeseen seurataan ja arvioidaan tarkasti. Valtioneuvosto arvioi linjauksiaan, rajoitustoimien oikeaaikaisuutta ja oikeasuhtaisuutta kansallisen seurantatiedon sekä kansainvälisen tilannetiedon valossa, ja toimeenpanee muutoksia aina tarvittaessa.
Hallituksen viestintästrategian kaksi keskeistä arvoa ovat luotettavuus ja avoimuus. Hallitus viestii niin, että ihmiset voivat luottaa saavansa oikeaa ja luotettavaa tietoa tasapuolisesti ja oikeaaikaisesti. Viestinnän selkeyteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään tilanteen ihmisten terveyttä vaarantavan luonteen vuoksi erityistä huomiota. Hallitus ja koronavirusepidemian hoidosta vastaavat keskeiset viranomaiset käyvät säännöllistä ja jatkuvaa keskustelua koronatilanteesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä. Kansallisella tasolla tehdyistä päätöksistä, linjauksista ja ohjeistuksista viestitään säännöllisesti sekä epidemian tilannekuvasta tiedotetaan viikoittain.
Epidemiatilanne vaihtelee alueittain merkittävästi, minkä vuoksi myös ohjeet, suositukset ja rajoitukset voivat olla erilaisia eri alueilla. Koronaan liittyviä päätöksiä ja niitä koskevaa viestintää tehdään toimivaltuuksien mukaisesti useassa paikassa. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt säännölliset viestinnän yhteiskokoukset muiden muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, kuntien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen kanssa. Tärkeimmät tiedonlähteet kansalaisille ovat omat alueelliset kanavat, sillä alueelliset päätökset, suositukset ja rajoitukset tehdään lähellä olevien viranomaisten toimesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut alueiden tilannekuvan, suositukset ja rajoitukset keskitetysti saataville verkkosivulleen (thl.fi/alueet).
Myös sote-alan ammattilaiset saavat viestintään tukea, jotta heidän kauttaan tietoa saadaan vietyä kansalaisille erilaisissa palvelutilanteissa. Valtakunnalliseen viestintään osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, sairaanhoitopiirien, aluehallintovirastojen ja kuntien lisäksi monet järjestöt. Käytämme ja valmistelemme näiden kaikkien kanssa yhtenäisiä viestintäaineistoja.
Helsingissä 12.3.2021 Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru