Kirjallinen kysymys EU:n muovidirektiivin vaikutuksista suomalaisen pullonpalautusjärjestelmän toimivuuteen
Eduskunnan puhemiehelle
Ympäristöongelmat ovat jatkuvasti esillä ja varsinkin viime vuosina on tartuttu muovijäteongelmaan. Vesistöihin ja muualle luontoon päätyneet muovijätteet aiheuttavat vakavia ongelmia, kun eläimet syövät muovijätteitä ja takertuvat niihin. Lisäksi muovi kerää itseensä erilaisia haitta-aineita. Arvioiden mukaan maailman merissä lilluu yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Määrää on kuvailtu yhtä suureksi kuin Suomen henkilöautojen määrää kerrottuna 37:llä. Ongelma on siis vakava ja siihen tulee puuttua.
Suomessa voimme olla ylpeitä, että olemme vähentäneet muovijätteen määrää merkittävästi erinomaisella pullonpalautusjärjestelmämme avulla. Arvioiden mukaan pullonpalautukseen tulee 460 miljoonaa muovipulloa vuodessa ja palautusautomaatteihin sujahtaa noin 15 muovipulloa sekunnissa. Parhaina vuosina pulloista palautuu 92 prosenttia. EU:n tutkimuksissa Atlantin rannikolta löytyi paljon muovisia pullonkorkkeja, mutta Suomen rannikolta näitä pullonkorkkeja ei ole löytynyt, kiitos pullonpalautusjärjestelmämme.
Nyt EU:n kertakäyttömuovin vähentämiseen tähtäävä direktiivi vaatii muutoksia muovipulloihin. Heinäkuussa 2024 voimaan tulevassa direktiivissä pullon korkkia vaaditaan kiinnitettäväksi muovipulloon koko käytön ajaksi. Muovijätettä vähentävän direktiivin tarkoitus on jalo, mutta käytännön toteutuksessa pahasti pielessä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton laskelmien mukaan direktiivi lisää muovin käyttöä vähintään gramman per pullo. Suomen pullonpalautusluvuilla lisäys tarkoittaa puolen miljoonan kilon kasvua muovin kulutukseen, noin 300 henkilöauton painon verran.
Uudistus ei vain lisää muovin määrää, se aiheuttaa mittavia muutoksia nykyiseen pullonpalautusjärjestelmään. Alan yritykset joutuvat tekemään mittavia investointeja päivittääkseen palautuslaitteet. Lisäksi uudessa järjestelmässä pullon tunnistettavuus saattaa heikentyä, jolloin siitä ei saa panttia, tällöin kuluttajien kierrätysinto voi heikentyä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että uusi direktiivi ei vaaranna nykyisen pullonpalautusjärjestelmän toimivuutta,
miten hallitus aikoo tukea pullopalautusjärjestelmää ylläpitäviä tahoja uudistuksessa ja
mitä hallitus aikoo tehdä, jotta pullonpalautusjärjestelmä toimii myös tulevaisuudessa?
Helsingissä 29.11.2019
Jussi Wihonen
PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen ajoneuvojen rengasvalintojen vaikutuksista tiestöön ja ympäristöön
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 366/2019 vp:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että uusi direktiivi ei vaaranna nykyisen pullonpalautusjärjestelmän toimivuutta, miten hallitus aikoo tukea pullopalautusjärjestelmää ylläpitäviä tahoja uudistuksessa ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta pullonpalautusjärjestelmä toimii myös tulevaisuudessa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallituksella ei tässä vaiheessa – kun direktiivi on jo annettu – ole keinoja varmistaa, ettei korkkien kiinnipysymistä koskeva tuotesuunnitteluvaatimus aiheuta muutoksia nykyiseen pullonpalautusjärjestelmään. Annetun direktiivin vaatimukset tulee toimeenpanna kaikissa jäsenvaltioissa, eikä Suomi ole tässä suhteessa poikkeusasemassa.
Korkkien kiinnipysymistapa tulee täsmentymään eurooppalaisin standardein ja lisäksi direktiivin kansallinen toimeenpano on juuri alkamassa. Näin ollen palausjärjestelmää ylläpitäviä tahoja mahdollisesti koskevien tukitoimien tarvetta on vielä liian aikaista täsmällisesti arvioida ja luvata. Selvää kuitenkin on, että toimiva pullonpalautusjärjestelmä on tärkeä osa kierrätysjärjestelmäämme. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten on myös tärkeää osallistua eurooppalaiseen standardointityöhön.
Kyseisen tuotesuunnitteluvaatimuksen toimeenpanon vaikutukset nykyiseen pullonpalautusjärjestelmään tullaan selvittämään osana direktiivin kansallista toimeenpanoa. Ne tullaan sisällyttämään laadittavan hallituksen esityksen vaikutusarviointiin.
Direktiivin neuvotteluvaiheessa Suomi ja muutamat muut jäsenvaltiot toivat toistuvasti esiin korkkeja koskevaan tuotesuunnitteluvaatimukseen liittyviä kansallisia erityispiirteitä. Korostimme, että meillä pullojen talteenottoprosentti on Euroopan huippua ja korkit palautuvat pullojen mukana – ne eivät päädy mereen tai muihin vesistöihin. Nostimme myös esiin, että vaatimus korkkien kiinnipysymisestä saattaa tuoda ongelmia pullojen palautuslinjastojen toimivuudelle sekä lisätä muovin kulutusta.
Emme saaneet enemmistön kannatusta näkemyksille, joten esitimme myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Esitimme, että maat, joissa on toimiva palautusjärjestelmä ja joissa talteenottoprosentti on vähintään 90 %, saisivat poikkeuksen. Toinen vaihtoehtomme oli, että vaatimus korkkien kiinnipysymisestä olisi otettu uudelleen tarkasteluun, mikäli direktiivin vaatimus muovipullojen kierrätyksestä ei tuo parannusta tilanteeseen ja korkkeja päätyy yhä edelleen vesistöihin ja rannoille.
Kokonaisuudessaan muoviroskan vähentäminen ja vesistöihin päätymisen estäminen on kuitenkin sekä ympäristön tilan että ihmisten ja eläinten terveyden kannalta tärkeä tavoite, jonka edistäminen on tärkeää. Euroopan tasolla tuotesuunnitteluvaatimus tulee vähentämään muoviroskaa ja vesistöihin päätyvää muovia. Euroopan unionin sisämarkkinoilla toimiessa yhtenäiset korkkistandardit voivat olla pitkällä aikavälillä myös yritysten ja pullonpalautusjärjestelmien etu.
Helsingissä 20.12.2019 Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen