KIRJALLINEN KYSYMYS ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAEDELLYTYSTEN MAHDOLLISTAMISESTA KORONAEPIDEMIAN AIKANA JA SEN JÄLKEEN


Kirjallinen kysymys elinkeinoelämän toimintoedellytysten mahdollistamisesta koronaepidemian aikana ja sen jälkeen

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_763+2020.aspx

Eduskunnan puhemiehelle

Koronaepidemia on jälleen kiihtymään päin ja elämme nyt epidemian toista aaltoa. Rajoitukset ja suositukset kansalaisten kokoontumisten ja elinkeinoelämän osalta puhuttavat paljon. Samalla halutaan turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset, mutta estää epidemian ryöpsähtämistä kontrollista. Loppusyksy ja talvi tulevat varmasti olemaan vaikeaa aikaa niin terveyden kuin elinkeinoelämän osalta.

Katse täytyy kuitenkin pitää tulevaisuudessa ja koronakaan ei ole ikuista. Viime keväänä koronan iskiessä hallinto ja terveysviranomaiset joutuivat toimimaan epätietoisuuden varassa. Epätietoisuus ei ole täysin poistunut, mutta kuluvan vuoden kokemusten myötä on opittu paljon.

Kuluvana vuonna kesäkuukausina tauti saatiin kuriin Suomessa ja rajoituksista pystyttiin luopumaan. Kansalaisten elämä ei juuri poikennut edeltävistä kesistä. Elinkeinoelämä sai edes pientä tekohengitystä esimerkiksi ravintola-alalla. Syksyn lähestyessä tauti kuitenkin alkoi jälleen levitä ja nyt tilanne on jälleen vakava. Yrittäjät ja työntekijät ovat jatkuvan pelon alaisuudessa, kun oman alan tulevaisuudesta ja toimintaedellytyksistä vallitsee epätieto.

Pitkän talven jälkeen tulee jälleen kevät ja kesä. Taudin suuntaa on vaikea arvioida, mutta kansalaiset ja elinkeinoelämä tarvitsevat suuntaa tulevaisuudelle. Tarkkaa tulevaisuutta ei pysty kukaan meistä ennustamaan, mutta varautua tulee eri tilanteisiin ja oppia kokemuksista ja virheistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kun koronaepidemian kanssa joudutaan elämään vielä pitkään, niin mitä suunnitelmia on tehty eri skenaarioille epidemian kehittymisen suhteen ja 
 
miten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä aiotaan turvata epidemian eri tilanteissa, jotta toiminta on mahdollista koronan aikana ja sen jälkeen ja 
 
käydäänkö elinkeinoelämän kanssa keskustelua koronan kehittymisestä ja varautumisesta tulevalle vuodelle, jotta toimijat osaavat varautua eri skenaarioihin?
  

Helsingissä 15.10.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Jussi Wihonen PS

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen elinkeinoelämän toimintaedellytysten mahdollistamisesta koronaepidemian aikana ja sen jälkeen

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_763+2020.pdf

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihonen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 763/2020 vp:

Kun koronaepidemian kanssa joudutaan elämään vielä pitkään, niin mitä suunnitelmia on tehty eri skenaarioille epidemian kehittymisen suhteen,
 
miten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä aiotaan turvata epidemian eri vaiheissa, jotta toiminta on mahdollista koronan aikana ja sen jälkeen ja
 
käydäänkö elinkeinoelämän kanssa keskustelua koronan kehittymisestä ja varautumisesta tulevalle vuodelle, jotta toimijat osaavat varautua eri skenaarioihin?
 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa aktiivisesti talouden kehitystä ja yritysten toimintaedellytyksiä koronatilanteessa. Seuranta perustuu valtioneuvoston tilannekeskuksen päivittäin toimittamaan koronatilanneseurantaan, minkä lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa omaa tilannekuvaa työllisyyden, yritysrahoituksen,suomalaisen elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Seurantatietoa julkaistaan kuukausittain ministeriön verkkosivuilla, jotta se palvelisi laajasti elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Pitkän aikavälin ennakointia ja laajaa valtioneuvoston yhteistä skenaariotyötä tehdään hallituksen tulevaisuusselontekoa varten.

Hallituksen päätöksenteko pohjautuu valtioneuvoston skenaariotyöhön, yhteiskunnalliseen vuoropuheluun ja analyysin pohjalta tehtäviin ratkaisuesityksiin. Päätöksiä tehdään taloudellisia, terveydellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia tasapainottaen. Tukitoimien lisäksi olennaista on, että pandemiatilanteen vaatimat rajoitukset yritysten toiminnalle ovat oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisesti rajattuja. Tätä tukevat hybridistrategien mukainen alueellinen harkinta ja rajoitusten muuttaminen epidemiatilanteen kehittyessä.

Hallitus on vuonna 2020 päättänyt poikkeuksellisessa tilanteessa mittavista toimenpiteistä yritysten, yrittäjien ja muiden talouden toimijoiden tukemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla yrityksiä ovat rahoittaneet Finnvera, Business Finland, ELY-keskukset ja Teollisuussijoitus. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on toiminut valtionapuviranomaisena kunnille yksinyrittäjien tukemiseksi myönnettävän valtionavustuksen osalta. Ravitsemisyritykset ovat saaneet hyvitystä toiminnan rajoittamisesta ja uudelleentyöllistämisen tukea. Kesällä käynnistettiin myös yrityksille suunnattu kustannustuki korvaamaan vaikeasti sopeutettavia kiinteitä kustannuksia ja palkkamenoja. Kustannustukea jatketaan havaitut puutteet korjattuna hallituksen linjauksen 29.9.2020 mukaisesti. Lakimuutokset pyritään saamaan voimaan joulukuussa 2020 ja kustannustuen haku avattaisiin joulukuun lopussa. Osaltaan yritysten tilannetta ovat helpottaneet työmarkkinajärjestöjen ehdotuksiin perustuvat työlainsäädännön ja sosiaaliturvajärjestelmän muutokset sekä esimerkiksi konkurssi- ja ulosottomenettelyihin tehdyt muutokset. 

Tähän mennessä epidemian suhteellisen onnistuneen hallinnan lisäksi elinkelpoisten yritysten konkursseja ja irtisanomisia on onnistuttu paljolti estämään. Koronaepidemian pitkittyessä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti monen yrityksen tilanne on vaikea, ja hallituksen on suhtauduttava ongelmiin entistä pitkäikäisempinä. Tällöin korostuu jo hallitusohjelmassa sovittujen ohjelmien toteuttaminen ja kehittäminen sekä uudet yritysten kilpailukykyä parantavat toimet. Hallitusohjelman keskeisimmät ohjelmat yritysten kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn tukemiseksi ovat TKI-tiekartta, viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma, yrittäjyysstrategia sekä kotimaisen omistajuuden ohjelma. Budjettiriihessä päätettyihin uusiin toimenpiteisiin lukeutuu myös Kestävä matkailu 2030 –ohjelma.

EU:n elpymispaketti hyödyntää merkittävällä tavalla Suomen vientiteollisuuden uudistumista, kasvua ja kilpailukykyä. Suomen kestävän kasvun ohjelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen tavoitteiden toteuttamiseksi tehdään yhteistyössä kansallisten ja alueellisten toimijoiden kesken. Ohjelman keskiössä ovat panostukset TKI-toimintaan, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Valtioneuvosto antaa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta selonteon eduskunnalle vuoden 2020 loppupuolella. Vihreää siirtymää edistäviä toimia täydentää myös Ilmastorahasto Oy (entinen Vake Oy). Lisäksi alueiden laaja-alaista elpymistä koronaepidemiasta tuetaan Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman ja pk-yritysten kehittämishankkeiden tukemisen määrärahoista.

Hallitus myös sopii kehysriiheen 2021 mennessä hallituskaudet ylittävästä teollisuuspoliittisesta strategiasta. Strategia sovitetaan yhteen hallituksen hiilineutraaliustiekartan ja teollisuuden vähähiilitiekarttojen toimeenpanon kanssa ja valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Toimenpiteitä yritysten kasvun ja kansainvälisen menestymisen tukemiseksi koronakriisissä ja sen jälkeen valmistelee kesällä perustettu Pekka Ala-Pietilän johtama riippumaton asiantuntijatyöryhmä. Ryhmä arvioi, mitä muutoksia tarvitaan lainsäädännössä, osaamisessa, julkisessa rahoituksessa ja yhteistyörakenteissa yritysten kilpailukyvyn ja inhimillisen ja muun pääoman säilyttämiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi. Ryhmän toimeksianto jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.

TEM kuulee ja hyödyntää laajasti yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen näkemyksiä ja hallinnonalan yrityskontakteja. Elinkeinoelämän edustajat tuovat asiantuntemustaan useisiin TEM:n johtoryhmiin, kuulemistilaisuuksiin ja kyselyihin osana ministeriön normaalia työtä. TEM pitää ensiarvoisen tärkeänä suunnitella toimenpiteet elinkeinoelämän palautetta kuunnellen ja yritysten toimintaedellytykset turvaten.

Helsingissä 4.11.2020 Elinkeinoministeri Mika Lintilä

6 kommenttia

  • ofuliyo

    http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/ – Amoxicillin Buy Amoxicillin Online jcg.cmjo.jussiwihonen.fi.xxh.zd http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/

  • adixayegi

    http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/ – Amoxicillin Online Amoxicillin 500mg mpv.wfti.jussiwihonen.fi.njk.qe http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/

  • ixuxili

    http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/ – Amoxicillin 500mg Capsules Amoxicillin 500mg wuk.nfmn.jussiwihonen.fi.fqv.wa http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/

  • akegjonosonox

    http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/ – Amoxil Buy Amoxil Online xzq.dmgm.jussiwihonen.fi.wdz.ob http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/

  • imefikk

    http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/ – Amoxicillin Amoxicillin kfq.smlo.jussiwihonen.fi.woh.sq http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/

  • yododiloxo

    http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/ – Amoxicillin 500 Mg Buy Amoxicillin gjd.zdpu.jussiwihonen.fi.nxc.oy http://mewkid.net/when-is-xuxlya2/

Kommentoi