Kirjallinen kysymys alkoholin matkustajatuonnista Baltiasta
Eduskunnan puhemiehelle
Alkoholin matkustajatuonti Baltiasta on ollut pitkään keskustelun aiheena, ja tuonti on kiihtynyt entisestään. Alkoholijuomien osalta kokonaisvolyymi kasvoi heinäkuussa edellisen vuoden 3,2 miljoonasta litrasta 4,6 miljoonaan litraan, ja kasvua oli 40,4 %. Oluen tuonti kasvoi litroissa 32,8 %, siiderin 57,6 % ja long drink -juomien osalta 80,8 %.
Tutkimuksen mukaan hinnan vaikutus matkustamiseen on korostunut entisestään. Kun viime vuonna 12,4 % ilmoitti alkoholin hinnan olleen ainoa tai merkittävä syy matkustaa Viroon, niin tänä vuonna heidän osuutensa oli jo 24,8 %. Muutos on merkittävä, koska matkustajamäärissä ei ole tapahtunut merkittävää kasvua.
Hallituksen ilmastotavoitteet huomioiden on alkoholin myynnissä suuria epäkohtia, jos kansalaisille tulee kannattavammaksi matkustaa satoja kilometrejä autolla ja laivalla halvempien juomien perässä. Puhumattakaan siitä, että suomalaispanimot kuljettavat ensin juomansa Viroon, josta suomalaiset voivat hakea ne huomattavasti kotimaan hintoja halvemmalla. Verovarat jäävät Viroon, mutta alkoholin aiheuttamat ongelmat jäävät Suomeen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, etteivät valtion alkoholiverotulot valu ulkomaille jättäen ainoastaan alkoholihaitat kansantalouden maksettaviksi?
Helsingissä 25.10.2019
Jussi Wihonen PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen:
,
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 261/2019 vp:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, etteivät valtion alkoholiverotulot valu ulkomaille jättäen ainoastaan alkoholihaitat kansantalouden maksettaviksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Alkoholin matkustajatuontia on seurattu pitkään varsin edustavalla, viikoittain tehtävällä kyselytutkimuksella, jota muun muassa valtiovarainministeriö rahoittaa. Tutkimuksen mukaan matkustajatuonti on elokuun 2019 loppuun ulottuvalla vuoden mittaisella jaksolla laskenut noin kolme prosenttia. Tuonnin aleneminen johtui väkevien juomien tuonnin vähenemisestä, sillä samaan aikaan panimotuotteiden matkustajatuonti kasvoi kymmenen prosenttia.
Virossa ja Latviassa kesällä 2019 toteutetut alkoholiveron alennukset kasvattivat alkoholijuomien hintaeroa Suomeen verrattuna. Veromuutosten vaikutusta matkustajatuontiin ei ole vielä mahdollista arvioida luotettavasti. Matkustajatuonnin määrää mitataan jatkuvasti tehtävällä kyselytutkimuksella, jonka noin vuoden mittaisen tarkastelujakson aikana kerättävän aineiston arvioidaan kuvaavan matkustajatuonnin tason kehitystä suhteellisen luotettavasti. Tällöinkin yksittäisen veromuutoksen vaikutuksen arviointi on hankalaa, sillä matkustajatuontiin vaikuttavat vero- ja hintaerojen muutosten lisäksi monet muutkin seikat, kuten laivamatkustamisen hintataso. Ottaen vielä huomioon, että Suomessa, Virossa ja Latviassa on tapahtunut useita alkoholi- tai alkoholiveropoliittisia muutoksia lyhyen ajan sisällä, ei eri muutosten vaikutuksia matkustajatuontiin ole mahdollista täsmällisesti eritellä.
Viimeisten viiden vuoden aikana alkoholin matkustajatuonti on määrällisesti laskenut muun alkoholin kulutuksen tapaan. Yhä harvempi matkustaja myös tuo mukanaan alkoholia. Leimallista alkoholin matkustajatuonnille on lisäksi, että siitä noin puolet on vahvoja alkoholijuomia, kun kotimaisesta myynnistä niiden osuus on runsas viidennes. Väkevien alkoholijuomien hintaero Suomen ja lähialueiden välillä vaikuttanee siten merkittävästi alkoholin matkustajatuontiin.
EU:n sisämarkkinaperiaatteen mukaisesti yksityishenkilöillä on oikeus tuoda toisesta EU-maasta hankkimansa ja siellä verotetut alkoholijuomat verottomasti Suomeen omaa käyttöään varten. Varsinaiset tuontia rajoittavat toimet eivät siten ole sallittuja. Vuosien mittaan tuontia Suomeen on kuitenkin pyritty hillitsemään muun muassa puuttumalla laivayhtiöiden tiettyihin toimintatapoihin, ottamalla käyttöön määrälliset ohjetasot näyttö- ja selvitysvelvollisuuden asettamiseksi matkustajalle ohjetasojen ylittyessä sekä myöntämällä Tullille lisäresursseja valvontaa varten. Suomi on myös tuonut EU-tasolla esille jäsenvaltioiden suurista alkoholin vero- ja hintaeroista pitkälti johtuvan yksityistuonnin haitallisia vaikutuksia elinkeinoelämälle sekä jäsenvaltioiden vero- ja terveyspolitiikkaan. Parhaillaan komissio tekeekin selvitystä alkoholin matkustajatuonnin ja etämyynnin laajuudesta ja vaikutuksista samoin kuin mahdollisista keinoista pyrkiä vähentämään niistä aiheutuvia haittoja.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu, että alkoholiveron maltillisia korotuksia jatketaan 50 miljoonalla eurolla ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset niin, että vaikutuksia matkustajatuontiin seurataan. Alkoholiverotuksen fiskaalisen ja terveydellisen tavoitteen kannalta on tärkeää, että veronkorotukset ovat maltillisia eivätkä johda merkittävissä määrin kotimaisen verollisen kulutuksen korvautumiseen matkustajatuonnilla. Hallitus onkin päättänyt, että veronkorotusta ei toteuteta vuonna 2020, jotta voidaan seurata Viron ja Latvian veromuutosten vaikutuksia matkustajatuontiin ennen kuin korotuksesta päätetään.
Helsinki 19.11.2019
Valtiovarainministeri Mika Lintilä